.

.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Metsämylläystä osa2

Sunnuntaina olikin mamilla tiukkapaikka, kun ei päässytkään kisoihin testaan meidän virettä.. Aamulla kun K oli aikas täpäkkänä. =) No me nyt kuitenkin suuntasimme metsään, sitäkin varjosti pieni kiukku, kun en ollut hoksinu viestiä pojilta. Olivat olleet seuraa vailla. Kun viestin huomasin oli pojat jo kotimatkalla, kun me vasta aloimme tehdä lähtöä, aamu kun kului liikkuri sunnitelmia väsätessä. Ei taas yhtään liian aikaisin mami asialla, kun kisapaikalla piti olla jo klo 1200... Mutta ensin metsään.

Alku reissu meni tutuissa kuvioissa, Ume maassa ja Kaino päällepäsmärinä.

Umppaa moiset pienet ykstyikohdat ei hirveästi hidasta. Tätiä kutsutaan leikkimään vielä innokkaammin!

Kaikku olikin todella vastaanottavaisella tuulella. Tässä taas muutama kuva kuinka bullmastiffi käyttää päätään!



Viimoinen isku taisi viimeistellä homman ja Ume täystyrmäyksellä maassa! =D Kaikku osaa käyttää selvästi pään kumpaakin puolta,

 Sitten taas meno jatkuikin poski poskea vasten.


Vaikka Ume onkin kentässä kohtuu usein, ei se tarkoita täyttä alistumista.Tässä menossa Umen jalkaprässi.
 Tässä kodin tapahtui kummia...
 Tarkasti kun katsoo voi huomata puolien vaihtuneen. Tai Umpan voitonriemuinen ilme loistaa varmasti kuvasta kirkkaimmin...

Tosin kyllä se tätsy antaa täyslaidallisen maastakin.


Tässä kohdin sit puutuin painin kulkuun, koska K näytti jo lopen uupuneelta. Ihan kuin voimat olisi yhtäkkiä huvenneet johonkin. No eihän pimu ihan kunnossa vielä ole ja maanantain lääkäriaika tulee todella tarpeeseen.

Päivä kuluikin mamilla sitten hallilla liikkuroimassa kisoja. Evln hoiti toinen liikkuri, kun meidänhän piti siellä olla kisailemassa, mutta mulle olikin jääny sit muut luokat. Oli kyllä huippua pitkästä aikaa käskyttää ihmisiä ja tuolla kehässä näkee niin hyvin hyvät ja huonot suoritukset. Reunalla ei esim kuule ihmisten lisäkäskyjä tai huomaa maneereja yms. Todella opettavainen reissu taas itselle liikkurina ja kisaajana. Onneksi tuomarina oli Allu niin kehän henki pysyi super rentona alusta loppuun. Ja sain vielä lopuksi kehujakin tuomarilta halauksen kera! =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti