Nimikin sillä on, Tärppä. Tosin Tärppä itse ei sitä vielä niin hyvin tiedä kun nimi meni meillä vaihtoon. =) Ikää pojalla on 10kk. Mamin sydän on jo menetetty täysin, kuinka helppo voikaan koira olla!!!! Noooo naknak koputetaan puuta josko tää on vain alku huumaa.
Lenkillä ollaan käyty nyt todella ahkerasti, kävellen, juosten ja jopa metsässä irti. Metsään otin muka flexin mukaan (talosta kun löytyy hyvin vähän käytetty sellainen...) ja jo parin eka minuutin jälkeen totesin et juoskoon kun korvat ei ole koristeena ollenkaan.
Jotain yhtäläisyyttä pimuihinkin löytyy. Esim kesken lenkin piti jäytää puukapuloita.
Ja kivillekkkin kiipeiltiin. No täytyy myöntää että Kaikku kyllä pomppii välillä kiville, mutta ne on huomattavasti matalampia tai helppopääsyisiä. Tää järkäle ei tuottanut mitään ongelmaa pienelle.
Tänään aamulla pimutkin sai tehdä tuttavuutta Tärpän kans. kuvia ei ole kun keksityin ihan olennaiseen. Ume pääsi jo ihan jytä hommiin ja Kaikku puolestaan käveli tuhahtaen ohi ja lähti pihalle pissalle. Tärppä raukka itki portilla sydäntä särkevästi ja välillä kävi kurkistamassa ikkunasta (pöydälle hypäten...) josko amatzooni hänet huomaisi, mutta ei. Sama tyly katse ja ohi marssi oli odotettavissa sisääntullessakin. =D Kaino näyttää heti kättelyssä paikan räkänokille.
Treenit saa vielä pienen kans odottaa ja treenaillaan vain tätä normaali elämää. Kaikku puolestaan kävi vetään kaatosadetreenit ja hienosti pimu vetäisi seuraamisen ja Ztan. Syksyn kylmiä odotellessa josko päästäisiin vielä kisaamaan! Nyt on varpaan väli auki niin lomaa tiedossa. Umppa voikin jumpata oman malionoissin kanssa. Umelle kun menin moisen lupaamaan aikoinaan kun Kaikulla oli oma gerbiili junnuna. ;D
Pimujen juhannuskuvat tulee sitten piakoin. Hieman ollut netin kanssa teknisiä ongelmia niin kuvien postaus vähän nyt tökkinyt. Nyt onneksi näyttäsi taas kaikki pelittävän, kun ihana velu-poika on visiitillä kaupungissa ja huosi mun yhteydet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti