.

.

maanantai 29. tammikuuta 2018

Unenlahjat, isäntämies ja selfiet

Meidän pikku lauma alkaa olla jo aikas hitsautunut yhteen. Kaino ei enää ole ihan niin otsarypyt kurtussa Postimiehen läheisyyden kaipuusta ja Postimies osaa lähestyä mummoa hellesti. Onhan ne söpikset yhdessä.

Romantisesti tassut yhdessä.

No väliin isäntämiesotteita. ;D

Tässä perheen vahtikoira sunnuntai iltana kun tultiin Paten kanssa kotiin. No tuossa kohtaa kun sain kännyn kuvaamaan loppui sentään kuorsaus. =D No turhaan sitä hötkyilee talonväen tulojen ja menojen kanssa!


Ja taas oli tullut aika päivittää meisän selfiet. Koirat on joka kerta ihan yhtä innoissaan ja mukana tässä hommassa... =D  Ensin mummo ja mummon sydänkieli.

Ja Postimies pysyy paikoillaan napakalla kuristusotteella ainakin sen hetken että ehtii painamaan laukaisenappia puhelimesta. Kaikkeen nää ihanuudet suostuukin, että mami on tyytyväinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti