.

.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Pyhien viettoa

Kyllä malinöössin taloon tulon huomaa ainakin siitä, ettei ole aikaa istua koneella. Lenkkeillä saa just niin paljon ja kauan ku itse jaksaa. Treeneihin pätee sama asia! Näin ollen me ollaankin pääsiäinen juostu ja treenattu sekä käytetty pimuja jäällä kävelyllä. Pate onkin pimujen ja mamin PT parhaimmillaan. ;D

Kelit ei pääsiäisenä oikein suosineet, mutta onneksi jäällä vielä pääsi käveleen kohtuu kengät kuivana. Kainolla iski joku Umen tarkistus vimma kesken kävelyn. Tai sit tää oli vain söpistelyä.



Niin Umpsi ei oo enää se ainoo joka pilaa tunnelman. leikit, fiiliksen yms. Kyl tosta römpsän lipsuttelusta idylli särkyy ja mummi päätti lähtee menee ettei taas tarvii sanoa painavaasanaa. ;) Tosin Pate on jo niin yks poppoosta ettei mummi enää jaksa joka nuuskuttelusta edes sanoa!

Nää oli Umpsista kauheita!!! Siis really autoja jäällä... Ei oo normaalia pienen böllmastiffin mielestä tämmöinen kaahailu. Jäälä on läpi talven aina jokin autorata aurattuna.

Kun se Pate on yleensä se vauhdin pitäjä niin mummi päätti kans näyttää että kyl se tassu vaan liikkuu... varsinkin kotiinpäin! Kaino onkin nyt saanu vaan levähtää treeneistä. Viime viikon tiistain Kannuksen rallykoe kun meni ihan penkin alle. Kaikku oli ihan puhki ja down... =/ Tuomarina tuominu Tyttikin sanoi ettei ollut se koira jonka tietää. Kyllä me rata kahlattiin läpi, mut kauheasti uusimista ja 10 virheitä kun päätin vain kannustaa mummon radanläpi. Pisteitä tuli reilu 60 ja kommenteissa oli hyvin kannustettu ja merkille menoa kehuttiin. Merkki oli onneksi se vipaliike niin homma loppui hyviin fiiliksiin. Tosin vaikka sitä merkkiä kehuttiin ei se ollut parasta Kaikkua. Toinen nousu radalla oli putki. Sinne kimmottiin mutta heti seuraava liike (puolenvaihto jalan ali) olikin sit jumitus ja tönkkö... Rata oli super huippu joten täytyypä koittaa löytää se vielä tännekkin esille.

Pääsiäisenä oli meillä ekaa kertaa koko lauma sisällä samassa tilassa ja hyvin näytti homma sujuvan kun molemmat koirat kuorsasivat autuaina. Välillä Pate jopa nukkuin tossa Kainon sohvan vieressä. Tänään aamulla tehtiin sitten eka hihnalenkkikin yhdessä. Eilen treenien jälkeen käytiin niin että pimut hihnassa ja Pate irti ja homma toimi vaikka molemmat harrastuskaverit oli super kierroksilla. Kerran piti ärjähtää niin johan ne paikat löytyi! Aamulenkki sujui sit ku vanhoilta tekijöiltä konsanaan. Jopa Umpsi tuli reippaasti!!! Plus puolena oli, että kerrankin vastaantulijat väistivät koirilla ja ilman. Oli vissiin pelottavan näköinen paketti? =D


Pimut oli lenkillä ihania varsinkin Kaino. Hauska huomata kuinka jotkut ihmiset on vaan niin niiden mieleen. Kun Kaino nuorena tyttönä harrasti vielä litilätiä oli meillä yhdellä kurssilla ohjaajana Birgitta joka itse on kisannut agia leonbergeillä. Hän sattumoisin asuu tossa lähellä ja silloin tällöin tulee aamulenkillä meitä vastaan. Joka kerta kun näin käy, pimut menee ihan villiksi. Umpsi vissiin ihan tän Kainolta oppinu... Tänään Birgitta tuli pyöräillen vastaan ja vaihdoimme lennosta heipat. Siitä huolimatta Kaino käveli pitkän matkaa takaperin pomppimalla! =D Birgitta on paras!

perjantai 25. maaliskuuta 2016

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Onni kääntyy...

Sunnuntaina meillä oli huippupävä. Ihan oikeutetusti kun se viikko oli niin kökkö. Aamulla Patella oli activella huippukoutsi Jennin treenit ja saatiin tunnissa todella monta ongelmaa ratkottua! Karmeinta on ,että kuinka mä pystyn hengittään jos kaukot on etupää paikoillaan!!! =D Mut silleen ne lähti nyt toimiin super hyvin. Perusasentokkin saatiin pikkuväännön jälkeen suoristumaan, olisko ollu viidestyylii mikä toi tulosta. Jennillä ei ideat lopukesken ja tuntui että pikku malinöössin aivot kävi jo ylikuumana miettimisestä. Paikkikset oli kans jees mutta mamin piilosta tulo oli niin huippua että se pyllylähti liikkeelle hännän vemputuksen voimasta, maassa kuiten pysyyen. Siinä sit työsarkaa kesäksi kuinka mami ei olis nin ihana. Huippua vaihtelua noiden böllmastiffien jälkeen että mami ON niin huippu JOKA kerta.

Kainon rallytreenit meni niin loistavasti että otettiin rata vain kerran kun mummo oli ihan liekeissä ja piti oikein pidätellä! Haki myös hienosti oikeaa puolta seuraamisessa, tosin välillä vähän väärissäkin kohdin, mutta ei haittaa. Fiilis oli huikea! Ja mikä hienointa, treenikaveri oli hoksannut ottaa meidän kunniakirjan mukaan kevätkokouksesta. Kaino oli siis 5. OKKn Rallytokotulokas kisassa. Rallykoirakisassa jäätiin just kympin parhaan sakista ja oltiin sijalla 11. Tosin piste erot ei ollut isoja... ;D

Epäonnenviikon huipennus


Vime viikko oli kyllä todella universumin tykitystä... auton tuuletin hajos tiistaina ja isä korjas sen kun kävi meillä töissä mutkin. Keskiviikkona isi tosiaan kaivoi mun auton sieltä penkasta ja torstaina hajos berlingon pakoputki. Jotta viikkon epäonnet ei ihan vielä tähän loppuisi niin meidän tuttu laina-autokin sanoi yhteistyösopimuksen irti. Sain onneksi lauantaina käytyä Umen ja Paten kans aamulenkit jäällä ja Kainon kanssa ratatreenit hallilla. Paluumatkalla alkoi auto nykiä ja joku moottorivalopalaan... kun sain koko porukan pakattua autoon, että päästään jäälle lenkille ja mamille koko viikon odottama hampurilainen haettua, ei auto sit suostunut liikahtamaan pihasta. Huoh... soittoa taas isille ja iskä aikoi laittaa turbon päälle berlingon korjaukseen. Illasta sitten saatiin autot vaihdettua, mutta tottakai siinäkin sitten universumi muisti meitä... kuljetuskärry meni rikki!!!! Oikeasti???!!! mitä vielä... No ne ratatreenit meni ihan ok, vaikkakin Kaikku oli tahmea.

Patea ei epäonnet onneksi ole vaivanneet vaan poika on ollut super ihana pusumies. Nyt on löydetty uusi tarkkailupaikka yläkertaan, säkkituoli on löytänyt jälleen tauon jälkeen käyttäjänsä.

Ja ne lelut... varovaisen päättäväisestion poika jo ominut itselleen tennari ja pleiboin =D Umpsin lempparit on saanu kyytiä!

Eka reikä pehmoon... ;D

Yritti poika käydä myös varkaissa mamin nukkuessa... pitsan kannat oli mennä ominluvin parempiin suihin. Jostain syystä kuiten siitä sohvalta säpsähdin hentoon rahinaan ja sain itse teossa kii. Siihen ne jäi sohvalle ku se PRKL murahdettiin sohvalta. Olin vielä niin tyly että jatkoin hetken torkkuja ja siinä ne kannat gherätessä vielä sohvalla oli Paten luimuillessa muualla. Karvas oppitunti mamin safkojen syömisestä. Niin ne kannathan kuiten löysi tiensä iltaruuan sekaan... =D

torstai 17. maaliskuuta 2016

saldo 60senttiä


Tänä aamuna Pate taas tienasi rahaa. Metsälenkiltä löytyi 2 tyhjää tölkkiä ja 1 pullo. Ekana löydettiin lappari ja ihmettelin kun merkkasi löydöksen muttei ottanut sitä mukaan. Selitys löytyi kun menin tölkille, siellä oli vielä juomat sisällä. Ilmeisesti poika on niin hyvin koulutettu tähän tölkkihommaankin ettei vajaisiin kosketa. Olisihan se kauheaa jos isännän tai tässä tapauksessa emännän saunajuomat häviäisivät kesken nautinnon! =D

Penkassa

Kuva kertoo oleellisemman... =/ Eilinen aamulenkki ei ihan mennyt niinkuin piti. Keli kökkö, mut päätin kuiten terkistaa jäätilanteen rannassa. Tuli sit tarkistettua oikein ajan kanssa, sillä parkkis oli ihan peilijäässä ja vaikkei vauhtia ollut nimeksikkään penkassa oltiin enkä saanut omin neuvoin pois. Ei hätää... noin klo 8.15 puhelua isille (joka ei ihan naapurissa asu ja jonka mukaan vielä on yö =D ), että lapsi on hädässä. Iskä aikoin aamukahvin jälkeen tulla pelastamaan tyttärensä pulasta. Aikaa irroitukseen meni noin minuutti. koska vika piili tossa kinoksessa ei liukkaassa pinnassa. Oooopsss.... No tuliaisena sain hienon koottavan armeijalapion josta saa tarvittaessa myös kuokan! Mun auton varustelutaso alkaa olla jo kohtuu kattava. Tosin vaihtosukat olin unohtanut laittaa tarvittujen tilalle.

Niitä sukkia olisi nimittäin tarvinnut koska keli "jäällä" oli kaikkea muuta kuin jäinen!!!!

Coretexit jaksoi pitää vettä noin puolitnia jonka jälkeen sukat alkoivat pikkuhiljaa imeä vettä aika huolella... Kuivat kengät olisi kyllä löytynyt auton uumenista.

Puolentunnin kohdalla oli myös pimutt sitä mieltä, että suuntana on koti ja auto. Tuli kuiten kelistä riippumatta tehtyä se tunnin lenkki. Iskä olikin just sopivasti saapunut rantaan kun mekin tultiin paikalle joten päästiin kotiin syömään ajallaan. =)

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Aurinkoenergiaa

Nyt on kyl ollu talven kelit parhaimmillaan ja me ollaan nautittu, ylläri taas, jäällä kävelystä. Välillä meno on äitynyt vähän turhankin villiksi, mutta onneksi mamin suoltamat "prkleet" rauhoittaa porukkaa kummasti. ;D Ume ja Pate vääntää jo tosissaan, mutta mummi vielä rypistelee kulmiaan välillä. Tai no jos Pate pysyy ruodussa eikä paukuttele niitä henkseleitään liiaksi niin homma on ok, mutta välistä pijalla ote lipsuu ja sitten on aina nokka vähän ruhjeilla. Komennon jälkeen muistetaan taas hetki ettei mummia vasten kannata tömäytellä!

Kimppapainit parhaimmillaan.

Umekin saa uutta buustia ku täti tulee apuun. =D Saa kerrankin tuntea olevansa pelottava ja vahva...


Uus perhepose kun edellisessä oli Umpsi vähän pönäkkä.

Nuoriso jaksaa kisuta. Tänään on kaksi bullmastiffia olleet vähän hiljaisia aamun kun eilen käytiin 2x jäälenkki. Tänään sit pimuilla kevyempää ja Pate lähtee näillä näppäimillä käyttää mamin juoksemassa. Illalla onkin sit hallitreeniä luvassa. Hallilla ollaan viihdytty nyt oikein urakalla. lauantai iltanakin 22-23. Nauroin et sinkkuna taidan tällä menolla pysyäkkin... =D =D

WOW kun kelit ja mallit upeita!

Umpsi jää toiseksi pikku malinöössille.
 mut vauhtia kuiten riittää... ainakin hetkeksi.

Umpsi pomottaa.

Pate on jo niin in love pimuihin ja aina odottaa että lauma kasassa. Kotonakin on hätä jos pimut haluaa kölliä alakerassa sohvilla eivätkä tuu ylös. Pate kun ei moista pysty käsittää. Yläkerta kun on THE place to be!!!!

Ja lenkit päättyy aina tähän. Koko muu porukka on jo lähtövalmiina autossa ja Umpsi kiiruhtaa hitaasti paikalle. Kyllä kuvasta löytyy pikku böllmastiffi kun tarkkaan katsoo. ;D

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Tienestejä

Patella ollut vauhdikas lauantai takana. Aamulla lähdettiin koko porukan voimin jäälle, ylläri. =D Pimut oli vähän hitaalla mut Pate veti tuttuun tyyliin täysillä, mutta kuulolla. Puolessa välissä lenkkiä poika löysi jäältä tölkin ja toi sen mulle näytille. Tölkki kannettiin koko loppulenkin ajna autolle asti. Nyt on jo hra tienannut sen 15senttiä! Ei taida metallinouto tuottaa ongelmaa... ;D

Lenkistä kun selvittiin joutu Pate lähtee töihin. Alkuun poika oli vähän ihmeissään, mutta ei aikaakaan kun osasi ottaa rapsuttajista kaiken ilon irti! Paljastetaan että poika tienasi uuden lempinimen "Puudeli-Pate" , sen verran tiukasti Pate jo kerjäsi ja komensi rapsuja. =D =D =D


Illalla meillä olikin väsynyt ja hiljainen malinöös. Ei kyllä hetkeen tuosta noussut. Tuo portaikon edus onkin Pate vaki köllöpaikka.

Sunnunati aamuna sohvalla oli harvinainen vieras. Umpsi päätti haluta haliterapiaa. Umpsimaiseen tyyliin se loppui heti kun mami kitti vaihtaa asentoa kun jalka alkoi puutua. =D Umpsin asento meni ilmeisesti huonoksi ja neiti otti ja läksi!

Sunnuntai päivä oltiinkin sit taas jäällä ja taas oli mylläystä ohjelmassa ainakin sen hetken. Olin taas niin ylpeä koirista ja Patesta varsinkin kun ranta oli ihan täynnä ihmisiä ja koiria mutta meidän poppoo kyllä sai paljon kehuja ja rapsuja. Tai so pimut sai ku Pate oli komennettu hankeen odottamaan että sain pimut autosta ulos. Täytyy kyl välillä ihmetellä ihmisä pikkukoirien kans kun nytkin kun Paten kans olin siinä penkalla joku isäntä tuli koiransa kanssa koira irti suoraan kohti eikä mitään yritystä ottaa koiraa kiinni/haltuun. Siihen se metrin päähän tuli tollottaan ja piutpaut välitti "autolle" käskystä. Kiltti oli eikä muutoinkaan ollut häirikkö, mutta itse en ehkä antaisi omani mennä oudon malinoissin viereen yksinään... No vihdin koira päätti mennä autolle ja taakse se laitettiin mut kun auto lähti, istui jo kuskin sylissä. Huoh,... Rantaan tullessa oli porukka päättänyt leikittää koiriaan lähellä kulkuväylää... Me otettiin jo suunta toisaalle ja niin sieltä jonkun toisen porukan koirien luo yksi karkasikin. Ei tainnu tulla vahinkoa, kun menivät sitten porkan mukaan. Me tosiaan kaarrettiin pimut vyöllä kaunisti ja Pate irti tarjoten maailman hienoimmat seuraamiset!!!! WOW!!!! Ei voi kun taas huokailla kuin hyvin toi on koulutettu!!! Ja tietysti omaa sydäntä lämmiti kun poika tarjosi mulle tuota. Ei ole ennen tarjonnut... Seuraaminen on kyl niin suhde juttuja. Siinä meidän ryhmä sit rantautu ja jätin Paten liikkeestä maahan odottamaan, että saan pimut autoon. Kun sitten avasin konttia huomasin kuinka joku pariskunta oli jääny katsoon meidän puuhia. Hieman jännitti et osaako Pate "autoon" kutsua, mut niin vain ampaisi laukalla suoraan autoon. Pariskunta hymyili ja lähtivät liikkeelle. Sain taas kaiken kunnian upean tottelevaisesta koirasta vaikkei mulla ole osaa eikä arpaa vielä siihen. ;D

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Jääjuhlaliikkeitä



Kun mami sairastaa taitaa näillä koisuilla olla hauskempaa ku normaalisti. Mami e jaksa eikä kykene lenkkeileen ollaansitten käyty joka päivä jäällä välillä aamua iltaa. Vitsit oon tästä laumasta niin ylpee, kun saa tulla kelkkoja, hiihtäjiä tai ihan mitä vain niin lauma pysyy kasassa ilman remmejä ja ylimääräisiä käskyjä.

Hommat aloitetaan jäälläkin niinkuin muuallakin haistelulla. Oli niiiiiiin hyvä haju, et piti ihan tuplana haistella.

Patekin halus saada omat hajut nokkaan ja hyvin tuo mummokoira jo pojan päästää samoille hajuille.

Vähän ehkä ollaan yrmeitä ku joku tulee pilaa hyvät nuuskut.

Mummo koira on välistä intoutunut myös leikkimään Paten kaa. Turha varmaan mainita et säännöt on tiukat, juuri niin kauan, paljon, voimalla ja tahdilla kuin Kaino haluaa. Poikkeamista tulee sit sanomista kohtuu kovalla kädellä!

Pate osaa jo tankinväistömuuvsit aikas kivasti.

Ume sit tyytyy välistä posettaan ku muut riehuu.

Niin siis... hmmmmm... mehan haluaa riehua juuri silloin kun Ume haluaa! =D kohtuu notkeet jääjuhlaliikkeet meidän polvivammainen kyllä saa tehtyä.

Mitä tähkin taas sanois....

Römpsän haistelu jutut toimii näin tyttöjen kesken oikein sopuisasti. Paten on vielä hieman turhaa työntää kylmää kirsua mummon jalkoväliin!

Tässä tulos sitkeästä kokeilusta.

Mummokoira taas saa nuuskuttaa just niin paljon kun mummokoira haluaa. Paten ei auta ku malttaa mielensä ja seistä.

En tiedä oliko Paten ominaistuoksu näin yrmäkkä vai ratkaisiko poika ahtaan tilanteen pommilla...

Kun mami ei pysy mukana jäi Kaino odottamaan ihan omatoimisesti loppulaumaa saapuvaksi. Mummokoirahan ei kyllä itse turhaan jappase edestakas. ;D Pate lähti sit hakee mummoa meidän luo.

Pieni neuvottelu asiasta tullakko vai ei...

Ja Paten ei auttanu ku välittää viesti, et mummo odottaa eikä aijo nostaa kankkuja hangesta.

Mut JIPIIIII onneksi on Umppa-Lumppa. Tällä tiimillä on leikit välillä jo niin rajuja että mami joutuu niihin puuttumaan kun pelkää Umpan polvien puolesta. Umen näillä näppäimillä alkavat juoksut ei kyllä helpota asiaa ollenkaan!

Loppuun meidän uusi possujuna takaapäin. =D

Paten kans ollaan jo aloitettu varovaisesti treenejäkinn vetään. Himpun on poika ollu sisätila-naksutreeneistä ihmeissään, mutta kosketusalusta ajettiin läpi kolmella treenillä. Ei mikään tyhmä poika! Eilen aamulla aloitettiin sit pihallakin treenata kohteenkiertoa patukalla ja illan toisissa treeneissä homma alkoi jo avautua. Mut hitto millä voimalla Pate iskee patukkaan kii =D =D Mahtavaa ja muutenkin se tekemisen meininkin on mykistävän hienoa. Virtaa on ja tekemisen meininkiä, mutta ne korvat ja aivot pysyy mukana!!!