.

.

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Kemi KV

Kello oli soinu aamulla klo 5.20 ja meillä Kainon kanssa oli kehänlaidalla ilmeet kyllä juurikin sellaiset... Tästä se päivä sitten starttasi oikeen kunnolla.

Meillä ei tosiaan kauaa paikoillaan pysytä vaan taas reissua pukkasi kohti Kemiä. Arvatenkin koirahommia oli tiedossa eli Kaino kävi taas pokkaamassa pystin itselleen. ;) Tosin tällä kertaa se ei ollut ihan niin läpituuletus juttu kuin Oulun näyttelyissä... Samalla reissulla käytiin ryhmiä odotelllessä tietysti Haaparannassa herkkuostoksilla mamille ja koirille.

Kuten jo paljastin oli pusujen paikka taas kehien jälkeen! Vitsit tuon mummon kanssa on nykyisin niin huippua harrastaa lajia ku lajia. Kaino on niin mukavan itsevarman letkeä, mutta samalla tulta ja tappuraa. Tuomari sai taas tuta miltä tuntuu kun lähes 10 vuotias veteraani tulee kehään rintarottingilla ja häntä tikkarina. Tietysti se tuomarikin tervehdittiin asiaan kuuluvalla riemulla.

Tässäpä arvostelu ja tulokset:
Erinom. kunnossa esitetty hyvin liikkuva veteraani jolla radunom. rungon mittasuhteet ja sopiva voimakkuus. Oikea päänmalli, jo hieman kuivunut kallo-osa ja kuono voisi olla täyteläisempi. Erinom kaula ja ylälinja. Riittävä raajaluusto. Esiintyy mallikkaasti. Ystävällinen, varma käytös
VET ERI1 VET-ROP Tuomarina Marjo Järventölä


Tietysti Postimies oli retkellä mukana ja pääsi hengittää näyttelyn tunnelmaa turistina. Toisella kehäalueella ei ollut kuin pari kehää ja kehien vieressä oli mielettömän mahtava nurmikenttä vapaana. Me tietysti Paten kanssa näimme tilaisuutemme pikku TOKO treeniin. Poika oli taas mahtava seuraamisessa ja kaukoissa. Kaukojen aikana pari ulkomaalaista vanhempaa herrasmiestä jäi katsomaan mitä me puuhataan ja saatiin kehuja upeasta tekemisestä. =D Luoksetulo oli vähän nyt hidas kun ollaan toppeja otettu aikas paljon, mutta muutaman läpijuoksun jälkee Pate hoksi ettei himmailu kannata vaan sinne takapalkalle pääsee nopsempaa ku juoksee lujempaa. ;) Samoin ohjatun suuntatreeni oli hyvä. Ainoa miinus että lelu vähän oli piilossa Patella. Ilmeisesti oranssi-vihreä yhdistelmä on pojalle vaikea... Täytyy treenata. Mutta tässä huomasi hyvin kun koira tietää mitä haetaan löytää se kohteen vaikkei heti sitä huimaisikaan. Treenien päälle Postari sitten vain nautti elosta ja olosta! Parkkiksella otettiin vielä tunnarit joka on nyt ihan hajalla... Se lähti jo sujumaan mutta nyt otettu hirveä takapakki! Mut yleensä meillä on näiden takapakkien jälkeen, kun rauhallisesti vaan vääntää rautalangasta homma alkanut sujua hienosti. Naknak... peukut sille.



lauantai 22. heinäkuuta 2017

Rukalla

Meillä ei sammaloiduta... keskiviikkona mamin yllytyshullu mielenlaatu pakkasi tavarat ja koirat autoon ja me hurautettiin päivä tai oikeammin yöreissulle Rukalle. Kotoa päästin lähtee illalla 8 jälkeen ja perillä oltii sit 23 tienoilla. Vaikka perillä ei ehditty montaa päivää viettämään niin ehdin jo ihastua lenkkeilymaisemiin. Upeutta heti portilta! Kuvat puhukoon taas puolestaan.
Tässä kohtaa Kainoa vähän jo harmitti ja mamille lähetettiin tuimia katseita... Syy moiseen oli että sammaleet luistivat tassujen alta ja mummo oli pudota kiveltä!
Tässä sitten paremmalla asennolla ja asenteella! ;D
Ja huippumalli Pate! WOW  mitkä poset jätkä vetäs eikä kyllä tuo mummokoira jää huomommaksi.

Oiskohan käsky "vapaa" kajahtanut metsän hiljaisuudessa.
Vipa posetussettiä. Alkuu homma näytti todella hyvältä...
Kunnes molemmat ilmoittivat yhtäaikaa et "se olikin sit tässä ja homma paketissa!"

torstai 20. heinäkuuta 2017

Oulu KV osa 2

Sunnuntaina aamu alkoi niinkuin lauantainakin, Kaikku katsasti tilanteen, sama kehä, samat maisemat, mutta uudet naapurit.
 Ja sitten sinne kehään. Hienosti mummo jaksoi posettaa vaikka oli helle.
 Kuinka tervehditään tuomaria vetaraanikoiralle kuuluvalla arvokkuudella...


 No kyllä mummo osaa heti käyttäytyä, kun alkaa tositoimet!
 Jälleen oli WUHUUU päivä. Upea arvostelu: Excellent type. Exellent condition for 9,5 years age. Good bones. Head with correct proportions. Correct ears and yes. Deep, broad chest. Correct angulations of quarters. Nice temperament.
Tuomarina Butrimova Komelija, Liettua.
 Taas siis oltiin ROP-VET ja tällä kertaa parasnarttu2.
 Kyllä mummo on loppiksensa ansainnut!
 Vielä ehti kehän jälkeen hetken tähystää paikkoja.
 Ihana ROP uros! Nimeä en tietenkään nyt muista, mutta hurmaava nuorimies.
 Meidän kaoottinen leiri. =P
Tietysti me otettiin ne pakolliset palkinto posetuksetkin.


Ihan aina ei Kaino taida arvostaa näitä kuvauksia... =D

Ryhmiä me mentiin kotiin odottamaan. Pate jaksoi hetken meidän auringonpalvojien rinnalla, mutta päätti sitten mennä varjoon. Sieltä Postari meitä katsoi ilmeellä "Hullut tulkaa nyt pois sieltä!"
 Ja me tytöt vaan nautittiin!!!! Kainon ehdoton ykkös suosikki on jalkarapsu sukalla ja ilman.

Ryhmään me tietysti taas tähdättiin... ja jos eilen odotettiin jäässä, nyt oltiin myöhästyä!!! Paidan napitin kiinni kehään juostessa. O_o Mutta onneksi on niin pro kisakaveri, että Kaikku on sekunnissa valmis. Ainoa mitä jään miettimään kuvissa, et mitä ihmettä mä puuhaan...
 No osaa se mamikin kuviot tarvittaessa.
 Sama lähempää. Siis uskomatonta miten toi kohta 10v parantaa otettaan kehässä vuosi vuodelta!
 Upea veteraani rivistö! helle oli kyllä karsinut osallistujia tai sitten kehä järjestys, kun edellisenä päivänä mentii nro järjestyksessä niin kehään tippui porukkaa jo esiarvostelun mentyä. Sillä itsekin tulin vähän tipalla...
 Uni on missille maistunut illan.


sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Oulu KV osa1

Pitkästä aikaa me päästiin mummon kanssa misseilemään kun sirkus saapui kaupunkiin. Kyseessä siis Oulun kaksi päiväinen kansainvälinennäyttely. mehän tietysti osallistuttiin molempina päivinä. Kaino oli jo alueelle päästyään aivan liekeissä! Huippua katsoa kuinka mummo pullisteli ja tepasteli kuin nuorena konsanaan.

Kun päästiin kehänlaidalle oli tietysti katsastettava ympäristö tuttuun tapaan.
 Sit ollaankin jo kehässä. Kaino esiintyi aivan huipusti koko viikonlopun.
 Pientä nostatusta välillä.
 Hampaat osataan näyttää vanhalla rutiinilla.
 Ja sitten se perus arvostelu pönötys. Tuomari oli silmin nähden järkyttyny mummon iästä! kun aloin sanoa 9 en ehtinyt vielä niihin kuukausiin, kun tuomari toisti sen 9. =D Vieläkö kuuli että 5kk yli oli aivan haltioissaan!
 pientä flirttiä tuomarille. ;) Ja kyllähän me se erinomainen saatiin ja SA vielä päälle. Näin ollen Kainosta tuli rotunsa paras veteraani.
 Seuraavaksi sitten parasnarttukehään.
 Sama juosten.
 WUHUUUUUU!!! Meidän Kaino-Vieno 9,5 vuotta oli PARAS NARTTU!!!!
 Rotunsa paras kehässä nuoret urokset jyräsivät meidät. =) Tuloksena siis VET ERI+SA -> ROP-VET PN1 ja VSP eli vastakkaisen sukupuolen paras.
 Kainolla oli jo kiire loppikselle, ettei siinä hirveästi jääty onnitteleen. =D
 Super onnellinen omistaja. Itse juhlakalu ei viitsinyt kauheasti nostatella... Normipäivä kuningattaren arjessa. ;D Arvostelu olikin enempi kuin upee: Almost 10 years old bitch. In good condition with typical head. Good teeth. Good body. Good topline. She has good angulations. Very good movements for the age. Very good temperament.
Judge Özkanal Umit, Turkey.
 Ja sama vielä uudelleen.  Ihanaa että kehänlaidalla on yleensä niin mahtavia ihmisiä että sain itselleni kuvaajan nakitettua. Kiitos kuvaajalle! =)

 Ystäväni Kati Alander kävi kanssa meitä kehänlaidalla morjestamassa ja oli apuna tavaroiden kanssa. Tai no, noilla kahdella upeudella oli omat jutut ja minä olin se tavaroista huolehtija. ;D
Kati halusi koittaa esittää Kainoa ja aikas pro ottein homma sujuikin! Instassa Kati oli osuvasti laittanut kuvatekstiksi, että "Girls are like country roads. The best ones got curves". Kiitokset Katille, että sain näitä kuvia. =)

Ja ryhmiinhän me mentiin tietysti tekee PRää seuraavalle päivälle. ;) Mummo oli ihan villinä kehässä. Juurikin tuomaririvistön kohdalla mummo sai kunnon hurlumhei kohtauksen ja teki jäätävän koikkaloikkasen ja sitten mentiin hetki kiitolaukkaa. =D No mä ajattelin, et antaa mummon mennä! Eiköhän tuomarit osaa arvostaa mummo bullmastiffin pikku repeilyä. :D Mutta hitto että me saatiin odottaa kehiä! O_o Veteraanit oli viimeisten joukossa. O_o Ja voin kertoa, että tuuli oli hyytävä. Onneksi sopu sijaa antaa, vaikka Kaino oli kyllä enempi kuin järkyttynyt kun tungin samaan möksään.

Viimein kotona palkintojen kera. Otettiin toinen pokaalina ja toinen leluna. Ja hitsit Oulussa oli nyt huippu systeemi,että ruusukkeet sai vaihtaa namipusseihin!!! Loistava idea sanoisin. Noilla ruusukkeilla kun en itse tee yhtään mitään. Paitsi tietysti noiden tittelinäyttelyiden yms ruusukkeet me laitetaan esille. ;D