.

.

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

ENERGIAA!!!!

Tämä viikko on ollut mamille hieman haastava... Alku viikosta oli kauheat pakkaset ja lenkit tietysti jäi hieman lyhyemmiksi ja rauhallisemmiksi. Tästä johtuen alkoi viikonpuolivälissä olla havaittavissa pientä teippien rakoilua... HUOH... Siis minkä rotuinen koira mulla olikaan....

No tässä alkuu heti takki muotia pakkaspäiviltä. Täytyy tähänkin väliin muistuttaa kaikkia, että kun takitatte koirianne muistakaa, että takki on myös tuulenpitävä!!! Jos on pakkasta ja tuulista on asteet ihan jotain muuta kuin mittari näyttää ja jos pelkällä fleecellä yms liikeessä on se jopa huonompi kuin ilman takkia, koska se latistaa myös turkin allaan, joka pörheänä on oiva lämpöeriste.
Keskiviikkona oli sitten agipäivä jälleen ja virtaa siis riitti omiksi tarpeiksi. alku verkan aikana neiti sai juosta villinä ja vapaana metsäosiolla. Sitten lenkkiä jatkettiin hihnassa todella vauhdikkaasti. Jossain vaiheessa Möpö löysi oivan kepin ja sitähän piti nakella ja kantaa... Kivaa pyörätie käytöstä... Sinä sitten oli pahaa aavistamaton lenkkeilijäkin saada osansa! Onneksi tuntui olevan kova "Kaino fani"! = ) Kovasti tykkäsi virtasesta tyttelistä. Olin vain räjähtää, kun kysyi ikää ja sanoin et vajaa kolme, niin hän vastasi shes just a baby! Siis aikuinen akkahan tuo on. = ) = ) = )´Nooo mekööt sen piikkiin sit. Tästä kun selvisimme olikin jo kauhea kiire hallille joten päätimme juosta lopun matkaa. Kaino oli sitä mieltä, että vauhti on laukka, minä et ravi kun talvi kengillä juoksu ei ole kivaa. Tälle reissulle kertyi aikaa reipas puolituntinen.

Tällä kertaa treenattiin äänetöntä ohjausta. Täytyy sanoa, että on mulle sairaan vaikeaa pitää suu kiinni! No otimme radan pätkissä, kun uutta meille näin pitkällä radalla (taisi olla 15 hyppyä ja 3putkea, toisin niitä kierrettiin kehää kuin formuloissa). Siinä kun suunnittlimme seuraavan pätkän kiemuroita kävi Kaino vetään odotellessa omia ratoja! Löysi myös radan aikana umpiputken. Putkesta oli siis radalle päin vain "taka mutka" näkyvissä ja suuaukot seinään päin. Sinne se vain tunki itsensä! Oli yleisöllä taas hauskaa... Treenin jälkeen otimme vielä ruutuun lähetyksiä, kun se ruutu nyt tökkii, mut kivasti meni. Sit vauhtiluoksetuloja ja parit topitkin siihen. Loppuun vielä parit kake treenit. Tästä huolimatta virtaa riitti vielä loppu jäähytyslenkillä niin et veti minua loistavasti valjaissa. Ollaan opeteltu, että Kaino menisi edellä ja minä nojaan valjaita vasten painona. Pikkuhiljaa alkaa jo sujua.

Torstaina oli sitten metsälenkin aika ja vauhtia riitti vielä sielläkin kiusata iskiä ja juosta pitkin puskia. Tässä näytteitä.

 Kyllä se tassu nousee iskilläkin vielä!
 Ja tässä kaunis ahteri.

Pe aamuna olikin sitten ihan kiva reipas lenkki ilman riekkumisia. Toivoa oli siis tunnelin päässä. Illalla sitten parkkis treeneissä vauhtia olikin taas liikaa ja ruutu meni plörinäksi taas... mutta tunnari onnistui loistavasti!!! Launatai sitten käynnistyikin tästä syystä hiki-metsälenkkeilyllä. Ja kyllähän nuo koirat taas nautti vapaana juoksemisesta! Lauantai ohjelmassa oli sit pitkästä aikaa hyppynouto ja ruutu. Molemmat sujui nyt hyvin. Otinkin vain vinoja palautuksia ja hyvin se hyppy löytyi takaisinpäin siitä huolimatta!

Mutta vaikka tyttärellä virtaa löytyy muille ja iskikin on virtaa täys, taitaa se Paukun suokkari touhua olla kuitenkin juostinpatjalla köllöttely! = ) Voiko ilme olla tyytyväisempi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti