Voi kiukun suhinaa

Tytöt on alkaneet toipua hotspoteistaan jo hyvälle mallille, mutta vielä on Kainolla toipuminen sen verran kesken, että tämän vuoden TOKOn SM kisakarkelot jäävät meidän osalta nyt väliin. =/ Treenit on sujunut jo iha kivasti ja pieniä lupauksia jekuttaja tytöstä on annettu. Juuri näiden pilkahdusten vuoksi ymmärsin ettei Kaino ole kehä kuntoinen  vielä. Eilen aamulenkillä liikkeetkin näyttivät himpun epäpuhtailta, joten toipuminen ei siis ole vielä ihan valmis. Kainolla kun tuo hotspot pöpö oli vissii nii ärhäkkä, että olisko vaikuttanut niveliin asti, kun liikkuminen oli pari ekaa päivää heikkoa takapään osalta. No onneksi siitä on enää vain muisto jäljellä ja normaalielämää ollaan saatu pikkuhiljaa palailla. =)

Umpalla puolestaan oli kauhun hetkiä keskiviikko aamuna, kun kävimme haukkukeitaalla vetäisemässä aamutreenit ja lenkin. En muista olenko Umppaa edes tältä sillalta kävelyttänytkään... Kainolla se kuului pentuaikana vakireitteihin, joten vanhempi neideistä ei oillut moksiskaan oudosta pohjasta. Umpan täytyi hetki katsella ennenkuin hiippaili kamalan kuilun yli. Kyseinen silta on ollut usealle koiralle hivenen kauhunpaikka, koska noi ritilät on aikas isot ja varmasti saattaa näyttää että kohtalona on syöksyä tyhjyyteen. OKKlla aikoinaan pentu- ja arkitottiskursseja vetäessäni tämä kuului vaki tuntiohjelmiin  koirille, en tosin muista olisiko kukaan jäänyt vastarannalle, vaan kaikki ovat yli päässeet ennenmän tai vähemmän hiippaillen.