.

.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Perheauto tilauksessa


Voi ihanuus näitä koiruuksia kun ne osaavat olla niin huippuja ja yllättää mamin aina. Tärppä on siis ollut talossa viikon ja homma alkaa olla jo kasassa. =D Jopa tiukkapipo-täti Kaikku-Viekku alkaa olla sinut vinkukaulan kanssa. Noh vielä pojalle opetetaan koiramaailman tosiasioita, mutta se on vain hyvä juttu. Vain yksi vähän ikävämpi tilanne on takana, mutta siitä saan syyttää vain itseäni. Onneksi olen oppinu, että ikävilläkin asioilla tuppaa olemaan joku hyväkin tarkoitus ja niin tälläkin. Tilanne tuli kun treenien pätteeksi päätin ottaa koko porukan lenkille kun kaikkien vire oli niin rauhallinen. No sitten homma menikin höpöksi. Virhe nro 1 oli kun päätin käydä ennen lenkkiä vessassa, Tärppä kerää häkissä kieroksia. SIihen kun vielä lisättiin et kaveri kävi jututtaan oli jo kierrokset katossa. Kaikilla! Pimut kun olivat jo pihalla ja pääsivät morjenstaan ja Tärppä kiljui häkissä. Tietenkin sitten odotin hetken, että poika rauhoittuu, mutta tuli kyllä opittua että vaikka pikku mali istuu hiljaa paikoillaan on se vain ulkokuorta. Ovi kun avautui kimposi poika suoraan Kaikun naamalle ja siitä ei vanha rva tykännyt lainkaan vaan ojensi poikaa oikein kunnolla. Tärppä tietty yritti möykätä vastaan ja Umppa pyöri jokaisen tiellä. No eipä siinä ollu isompi, otin Kainoa pannasta ja käskin Tärpän sivummalle istumaan, kaikki on oli mussa jollain narulla kiinni. Se taisikin olla virhe nro 3 tai 4. Tästä tietysti seurasi sulkeiset. Isot istmaan ja Tärppä hihna kävelyä RAUHASSA! =) Koko porukka olikin sitten taas ihan sopuisia. Päätin kuitenkin olla loppuillasta järkevä ja Ume lähti Tärpän kans lenkille ja tätsy sai käydä ihan yksin. Aamulla lähdettiinkin koko porukalla metsään ja tunnelma oli taas niinkuin ennenkin. Oppina oli mamille että Tärpän täytyy eka vähän purkaa kierroksia ennen ku kohtaa muita ja tilaa pitää olla väistää näin aluksi. Tärppä taas oppi kertaheitolla kunnioittamaan muiden tilaa. Eipä noita portteja enää rynkätä samalla mallilla jos isot on toisella puolella. Näin se Kaino kouluttaa junioria. =)

Mutta sinne metsään.  Taas oli mami kameran kans myöhässä kun nuoriso otti pikku painit autosta päästyään. Tärppähän oli tässä kohdin käyny jo pikku kävelyt.

Possujuna is back!!!! =D Se näköjään vaatii sen kolme vaunua.

Ja järjestyshän on tämä. Kaino, Umppa ja Tärppä. Kaino menee minne mielii, Ume seuraa Kainoa ja Tärppä seuraa sinne minne Umen pylly menee. ;D


Hetkinen,jokos se Kaikku pyörähtelee juniorn  seurassa? Itseasiassa kyllä, mutta tää onkin Tärppä! Hyvin sulautuu meidän porukkaan väriltään ja tavoiltaan.

Tärppä on kyllä super rohkea poika. Tässä pieni leijonanluolaan kurkistus... Hienosti Kaikku jaksaa pojan kokeiluja. Yleensä tähän riittää kun Kaikku nostaa kulmakarvojaan kysyvästi, "Really?".

No nyt on tainnu tulla lähdöt pienelle malinoissille jostain puuhasta. Ilmeet ja leikit on samat kun Kainolla ja Neksu-mummilla aikoinaan. On super hienoa seurata kun koirat osaavat kommunikoida ilmein ja elein.

Loppulenkin tunnelmat on tallaiset. Pimut tallustaa ja eräällä on loppuvillit menossa.

Osaa ne monster-tytötkin kiihdyttää!

Tarvittaessa lujaakin! Umea ärsyttää kun Tärppä on hieman pyllysankari ja Ume ei tykkää sanoa pahasti kenellekkään. Hassua kuinka jo parin lenkin jälkeen Ume oppi hakeutumaan mun lähelle kun ahdistellaan. Jymyn kaa se ei ole näin hienosti tpiminu vaan Ume jää jumiin jonnekkin surkean näköisenä. Nyt Umppa kiihdyttää mamin lähelle heti kun tärpän ilme alkaa muuttua. Onneksi Tärppä on nopea oppimaan. Jopa tässä pyllyasiassakin, mami kun on sitä mieltä, että jos meidän talossa joku astuu narttuja niin se on mami! =D

Ja se perhepotrettikin saatiin jo otettua. Vielä en kauheasti jaksanu säätää paikkoja. Tärppä istuu jo pikkuvinkistä, Kaino istuu mnne näytetään ja Umppa istuu minne haluaa. No nyt sain kaikki ihan säkällä näinkin hyvään riviin, joten saa tässä kohdin kelvata.  Edelleen olen ihan äimänä kuinka koira voi olla helppo!!!! Ehkä nämä monsterit on mun hermot kovettanu tässä reilun kymmenen vuoden aikan niin hyvin ettei pikkuaisat hermostuta. Mutta ei meillä ole kauheasti tarvinnukkaan keskustella. Perus nuorenkoiran juttuja. Missä kohdin pyörätiellä kävellään (osaa jo), miten portintakan ollaan (osaa jo melkolailla hyvin, ainoa millo hermo ei pidä on aamu ja työpäivän jälkeen, sillo pitää hetki pomppia), saako käsiä hammastella yms. Myös tokoa on jo aloitettu ja oppiminen on menny vauhdilla! Päivän harjoituksella alkaa jo osata kiertämisen alkeet, 6x 5 settiä takana! Uskomatonta! =)

Ja se auto. Kyllä tässä taitaa koko porukka viestittää maille: Osta isompi auto!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti