Se olis loma meidänkin torpassa piiiitkästä aikaa. Ja lomala otetaan tietysti aina rennosti.. tai no meisän perheessä sana "rento" taitaa saada himpun eri merkityksen. ;D Aikaa kun on ollaan käyty metsäileentutuissa ja uusissa maisemissa. Ikävä kyllä uusissa maisemissa keli oli enempi kuin tuhruinen joten kuvatodisteita ei siltä reissulta ole. Jouluaattona käytiin kuitenkin siivouksen jälkeen tuulettumassa tutuilla montuilla. Pimut oli enempi kuin villissään ja keli oli super mahtava!!! =D Jumppa kuvia on taas todella reilusti.
Umppa oli taas todella villinä! Tainnut jäädä pienelle malinöös-vaihde päälle kun vauhti on joko hitaalla tai täysillä. ;) Mutta kuvia kun taas katsoo niin ei uskoisi toisen jytääjän olevan polvivammainen ja toinen kolkuttelee sitä veteraani-ikää..
Pimut antoi autoilijoille taas katsottavaa. Rotua tuntematon voi ehkä himpun kavahtaa kontaktin määrää, mutta mitä isommalla iskulla sen parempi!
Mami oli taas ilonpilaaja ja halus ottaa posetuskuvia...
Ja tietysti myös lähipotrettia syötävän ihanista naamoista.
Umpan mietteet kun ei pääse riehuttaa ja peffa jäätyy kinokseen.
Ah ihanaa vapautta! Ja taas mentiin täysillä.
Kunnes kaukaisuudesta kuului haukahtelua niin asiaan piti paneutua himpun tarkemmin,
Mami taas päätti, että meidän lauma lähtee altapois. Sivukommenttina täytyy sanoo, että pikku pakkaspäivinä. kun auringostakin on saanu nauttia. on ne auringon laskut ja taivaanvärit upeita
Aikas hyvä selfie sokkona. ;D Kaino on aina mukana pusuttelu kuvissa.
Umppaa kuviin ei saatu, kun oli tärkeämpää!
Koska kuntoilukin on jossain kohden sairastamisen päätyttyä aloitettava, vedettiin me rinnekävelyä muutamaan kertaan. Otti kyl mukavasti kankuista... toivottavasti myös pimuilla. ;)
Rineeltä näkyi myös ne koirat. Himpun pelotti kun antoivat koirien irrota todella kauas. Kerran jo sydän pomppasi itselläkn kun huusivat pois kun pongasivat meidät... Tässä kuvanottohetkellä osa koirista oli esim tuolla takana näkyvässä metsässä... Päätin pitää sit laumaa tarkemmin silmällä ja katsoa omat reitit tarkaan ettei ollut törmäämisen riskiä.
Tässä kohtaa oli lenkkiä kulunut jo tunti!!!! Ja jytät vain jatkuivat metsän siimeksessä,
Ei varmaan mikään yllätys uutinen, että himpun olivat pimatsut poikki kun kotiin päästiin.
Ilta me vietettiin sitten mummilassa lahjoja availlen ja herkkuja syöden. Pimut olivat olleet taas kiltteinä. Paketeista tuli tietysti niitä herkkuja, mutta Pirre-täti oli laittanu mahtavat tyynyt. Ne löysi heti paikan pimujen olkkarin sohvalta. Lisäksi mummi ja ukki oli laittanu maton ja uudet nalle Puhit. Umen oma pentukodin Puhihan räjähti jo jonkin aikaa sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti