Tai nooo... mitenhän tää tanssaillu meillä käsitetäänkään... Koska sitä aikaa on ollu ollaan me viihdytty joka päivä metsässä 1-2 tunnin lenkkeillä. Nyt sunnuntaina meillä on ollu pimujen kaa vapaapäivä ja ollaan vaan nautittu kaikin puolin! Juuri nytkin Kaikku nukkuu tossa sohvalla vieressä ja luo haastetta tähän kirjoitteluun kunnon tuhnuilla ja oikein vauhdikkailla unilla.
Joulupäivänä tietysti piti testailla uusia lahjoja. Tyynyt tuntuivat toimivan juuri halutusti. =) Kyllä Pirre-täti osaa!
Umppa taas viihtyi mamin sohvan vierellä molempien puhien kanssa. On niin kovin vaikea valita sitä suosikkia.
Ohhoh.. joskus käy vahinko...
Paidallinen taitaa kuiten olla se the one kun muistuttaa vanhaa Puhia eniten.
Välillä sitten torkutaan peiton alla eikä vissiin tullu kuuma.
Jeeeee siihen parhaaseen eli metsälyyn ja Tapsan tansseihin. Ume jo tapaa askelkuvioita taustalla.
Jotka Kaikku torppaa heti tylysti. Tässä kuvasarjaa kuinka haukataan Umppaa...
Tässä maistiaiset...
...ennen uutta iskua.
Jiiiihaaaa voittajan on helppo nauttia!
Ilmeisesti pala Umppaa jääny hampaankoloon... ;)
Nin ja kukahan tulee sit pilaamaan Hampaiden keppirassaukset???
Himpun on mieli mustana Kainolla.
Umella taas ei! =D
Lyhyeksi jäi sekin riemu Umpalla.
Ja Jouluposeihin... Kaino tahtoi taas enempi esitellä tuota kaunista ja mahtavaa kieltään!
Osaa hän olla myös söpis.
Mutta elämän tosiseikkoihin. =D
Jotka on tietysti, että kohta 8vuotias Kaikku-Viekku on vielä tiukassa iskussa!
eikä Umppaa säästetty posetuksilta. Tässä Umpan oikea profiili...
Sama narttu vasemalta...
Ja edestä. Umppa on kyllä komistunut kokoajan ja entisestä hankisääskestä ei ole kuin muisto jäljellä!
Kimppaposet lähti ihan samalla otteella kuin yksilöposet...
Mutta pari helmeä suotiin mamille. On ne vain komea kaksikko... Kyllä tuohon väliin olisi pieni malinois mahtunut...
Ja loppu kevennys ettei kukaan vaan luule, että mamille annettais ihan kaikki periksi! ;D
Pakko vielä loppuun keroa joulupäivän lenkistä. Tää Suomen yksi tottelevaisimmista bullmastiffeista päätti näyttää keksitassua mamille oikein kunnolla. Oltiin uusilla reiteillä ja yhtäkkiä huomasin ettei Kaikkua näy missään!!! Ei auttanu huutamiset eikä vihellykset. Hetken jo pelkäsin sen tipuneen jäihin kun soramontuilla oltiin. No jossain kohden nti sit laukkaili iloisena ihan toisaalta kun mihin oltiin menty eikä edes ollu eksyny väärälle tielle vaan ihan umpimetsästä tuli. No matkan jatkuttua tuli turvekasoja vastaan ja taas huomasin Kaikun poikenneen reitiltä ja haahuili siellä turpeenkeräysalueella!!!! Eikä sitten tullut pois millään käskyllä ei hyvällä eikä pahalla. Katsoi mua hetken välinpitämättömällä ilmeellä kääntyi ja haisteli huumaavia tuoksuja ja lähti tuoksujen perään. Onneksi siinä kohtaa oli ojassa lunta että pääsin loikkaan yli hakemaan muoria pois. Mitä teki muori? Lähti lujaa karkuun! =D Jumankekka... En muista millo meidän Kainolle olis pitäny suuttua. No kyllä nyt lähdettiin niska-peppuotteella takaisin tielle. No Kaino sai kyllä kostonsa... Kun oltiin päästy molemmat kunnialla tienpuolelle tuli Kaikku tapansa mukaan kauniiseen kontaktiin vasemmalle puolelle. Siitä innostuneena kiljahtelin inokkaasti kehuja ja enkä yhtään keskittyny missä menen. Tietysti astui sitten peilijäälle ja lensin selälleni tielle! =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti