Piteån näyttely

Eilen pyörähdettiin Piteåssa näyttelyssä metsästämässä ruotsin valio titteliä. Tällä kertaa jäi suuret voitot saamatta, mutta joskus näinkin, johan tuossa alkuvuodesta potti räjäytettiin. = ) Tuomarina oli Harry Tast. Kovasti tykkäsi jälleen Kainosta, mutta harmitteli meidän takakulmauksia, joiden takia jäi SA tälläkertaa saamatta. Kuulema on Ruotsissa nyt tehovalvonta noista kulmauksista, joten niihin puututaan tiukalla kädellä. No muuten arvostelu oli oikein loistava, tässä vapaa käännös:

Oikeat mittasuhteet päässä ja kropassa. hyvin täyttynyt kuonoosa. Pitkä alapurenta. Hyvä maski. Saisi olla enempi kulmautunut, varsinkin takaa. Takakulmaukset toimivat kuitenkin liikkeessä hyvin. Syvä, hyvinkehittynyt rinta. Hyvin tasapainoinen kokonaisuus. Hyvä tempperamentti.

Tuloksena siis AVO EH1. ERIä ei kehässä jaettu ollenkaan. Samassa luokassa meitä vastassa oli Pepede´s Coola Clara. Sen verta kuulin, kun tuomari antoi suullisen perustelun sijoituksille, että kaipasi koiralle parempaa fyysistä kuntoa. Helle ei ollut käypä peruste koiran haluttomuudelle, kun kuulema naapurillakin on kuuma. Kainoa ei paljon helteet haittaa, no riehuntaa oli ehkä aavistuksen vähemmän, kun talvella Harryn kehässä. = ) He taisivat myös saada pun nauhan ja olivat luokan toisia. Tai Ruotsissa ei nyt jaettu nauhoja, vaan tuomarilla oli isot värilliset lätkät joita hän näytti aina arvostelun lopuksi. Täytyy kyllä sanoa et kiva systeemi, helpompi sivusta seurata mitä kukanenkin saa, kun ne nauhat on NIIN pieniä ja ainakaan itse en niillä mitään tee.

Tässä Kaino liikkeessä


Ja lopuksi vielä kilpailuluokka missä siis me ekana ja kisakumppani toisena

No onneksi perhepiirissä oli näyttelyt menny sitten hieman paremin kuin meillä. Kainon velipoika Kauko oli ollut VSP ja muutkin Miian koirat olivat sijoituneet ja Helin ja Rean Tara oli napannu Viron erkkarissa VSP sijan. Onnitelut Lisbethin ja Bullcastlen talleihin!! Heidän tarkemmat viikonlopun näyttely kertomukset löytyy tuolta linkeistä.

Illalla käytiin sit matkan kunniaksi kahlailemassa. Tietysti jätin taas kameran kotiin ja kuvia ei ole. Löydettiin aivan ihana hiekkaranta, jossa hiekkapohja myös vedessä. Uimista ajatellen ei ehkä paras, kun matalaa riittää pitkälle. Meillä kun ei kukaan ui, vaan tykkätään enempi kahloa, on se mitä mainioin helle päivän vietto paikka. Jopa Neksu mummi taas innostui kepeistä ja laukkaili ihan intona. Paukulla ja Kainolla oli taas tuttuun tyyliin kinaa kuka kepin saa. Kainosta kun kaikki kepit on hänen! Kerran yritettiin jopa mummilta viedä, mutta Neksu oikaisi moisen käytöksen ennen kuin edes ehti kunnolla alkaa. Iski miehellä ei ole moista auktoriteettiä vaan joutuu usein luopumaan kepistään. = ) Josko muistaisin sen kameran ensi kerralla ja toivotaan että näitä helteitä vielä riittää!!!