Tokoilua Turussa

Lähdimme Kainon kanssa Lentsun tokoleirille Turkuun ja samalla kyläilimme Miia luona. Kiitos Miia majapaikasta. = ) Saavuimme perille jo torstaina ja ohjelmassa oli ensin Lisbethin S-pentueen toko tapaaminen. Oli aivan ihanaa nähdä 10laumasta 6 paikalla. Tuosta tapaamisesta kuvia sitten tuonnempana. Perjantaina nähtiin sit isoveikka Ottoa. Otto kävi myös hieman näyttämässä taitojaan tokon parista ja ei voi kuin ihailla pojan kontaktia!!!!!

Lauanataina alkoi sit tosi toimet. Kurssi pidettiin Kupittaan upeassa puistossa. Häiriötä siis riitti runsain mitoin molemmille kurssi päiville. Lauantaina oli paikalla rekku-rescue tapahtuma ja sunnuntaina tokoiltiin mätsärin seassa. = ) Lauantaina oli vielä mielettömät helteet ja Möpö oli sitä mieltä, ettei sillä kelillä tehdä töitä! Aiheena oli vielä tarjoaminen, joten pieni oma-aloitteisuus koiran puolelta ei olisi ollut pahitteeksi. No päivästä kahlattiin läpi sit joten kuten.... huoh... Ei jääny niin kiva fiilis päivän päätteeksi, kun kaikki oli niin vaisua ja vaikeeta, jopa ruutu meni poskelleen. Tässäpä vielä kuvaa neidistä tauolla. Kieli pitkällä ja kylpytakki päällä.

No sunnuntaille saatiin sit synkkiä pilviä ja viileää ilmaa, joten Möpö oli enempi oma itsensä. Me saatiin jopa laku (Lentsu käyttää myös positiivista palkkausta ohjaajiin= ) ) hyvin menneestä hyppynoudosta metallilla!!!! Lisää tuuletusta saatiin, kun tunnari onnistui. Mä en vieläkään voi uskoa, että ne ylimmääräset kapulat sai olla siinä, eikä Kaino välittänyt niistä ollenkaan. Eka tuli väärä (oli todella lähellä oikeaa), mut työnskentely oli hyvää. Heti perään uus lähetys ja oma tuli! Oma pidettiin viel peitettynä piilossa. Vanha ongelma, et tuotais kaikki kapulat, näyttäis unohtuneen. Kyllä se tästä. Myös merkin Möppis päräytti enemmän kuin hyvin. Ainoa jota "kurmuutettiin" oli ohjaaja kun palkka tuli vuosisatoja myöhässä. Törppö pysyi pystyssä, merkille hakeuduttiin tosi vauhdilla ja vielä toppikin oli terävä. Ei voinu ku ihailla!

Viikonlopusta jäi kiva fiilis ja nyt ollaan treenattu tuota tarjoamista ja hyvin on lähteny liikkeelle. Tuntuu et nyt löyty avaimet tuohon meidän treeni ongelmaan. On se "hauska" huomata kuinka sitä voi itse taantua hinkaamis treeneihin näinkin helposti. Nyt palattiin samaan tyyliin kuin pentuna ja tulosta näyttäis tulevan. Josko syksyllä taas kisattais????

Kainolla kävi tuuri majapaikassa, kun Ladyllä oli juoksut sai tyttö Sepon kämppä kaveriksi. Hyvin meni pariskunnalla yhteiselo, vaikka Sepolla oli viimeisenä päivänä jo ihan jotain muuta mielessä kuin viihdyttää vierasta... ; ) Tässäpä pariskunta:


No kyllä Seppo tuon isännän roolinkin hoiti. Tässäpä ilta mylläystä ala Kaino ja Seppo. Vieläkin harmittaa kun perjantaina kävimme maastossa lenkkeilemässä pariskunnan kaa upeissa maisemissa ja säässä, jäi kamera tietty kotiin.... No onneksi edes jotain kuvia saatiin vaikka ei ihan samanlaiset kuvaus olosuhteet ollutkaan.Lomaa oli tarkoitus jatkaa vielä Helin luo maanantaina, mutta sain sunnuntaina tiedon että Paukku oli sairastunut vakavasti. Päivystäjä oli epäillyt, että tärykalvo olisi puhjennut, mutta ma Raija totesi tulehduksen olevan sisäkorvassa. Ei siis auttanut kuin pakata laukut ja lähteä ajamaan kotia kohti, sen verta kova huoli oli meidän möhköstä! Ennen lähtöä käytiin kuitenkin kuvaamassa Kainon lonkat. Lääkäri arvioi C tai D, mutta taidan varautua "pahimpaan" niin ei tule pettymyksiä. No onneksi kuitenkin normi elämään nuo eivät vaikuta. Itseasiassa Neksulla on huomattavasti huonommat maljat ja niin vain litilätiä yms ollaan harrasteltu ja vieläkin 10.5 vuoden iässä rouva porskuttaa täysillä! Kyynäreethän Kainolla on kuvattu jo aijemmin ja ne ovat 0/0.