Koirapäivän kunniaksi kuvia treeniriemusta. Meillä ainakin kaikki koirat ovat aina nauttineet aivopähkinöistä ja vauhdista. Tietysti lajivalinta on ollut jokaisen päätettävissä, mutta koira kun koira rakastaa kun pääsee puuhailemaan jotain mielekästä.
mummo on edelleen silkkaa tulta kun kaivetaan hyppyeste esille! Tässä pari näytettä treenien lopuksi järjestetystä kuvaussessiosta. Mummo oli jo vähän väsy treenien jäljiltä, mutta nähtyään hypyn pomppi sitä jo omaksi riemuksi ennenkuin saatiin edes kameraa esille. =D Kuvaajana on tietysti meidän hovikuvaaja Kreikasta Theo Alexiou.
Jos ei olisi ihan papereita mistä katsoa ei heti arvaisi että tässä menee bullmastiffi muori jolla ikää reilut 10 vuotta!
Kainon pentuna löytämä ja maasta esiinkaivettu siili on edelleen se the treenilelu! Sen perään lähdetään aina kuin tykinsuusta.
Ja palautetaan mamille namien toivossa. Meillä on Kainon kanssa ollut aina niin omat jutut treenatessa... Niin kaipaan meidän aktiiviaikoja.
Merkinkierto. Tarviiko sanoa enempää?!
Nooooo.... ammattimalli löytää aikaa pikku poseillekkin kesken treenien. ;D
Tässä taas meidän Postimies Pate elementissään.
Ja osaa se malinoiskin lentää!!! Vitsit mikä palo syttyi pojan silmiin kun TOKOeste vaihtui PKpuolen vermeisiin. Ei jää epäselväksi mitä poika on nuorempana saanut tehdä!
Pikku läähistauko treenien väliin...
Ja sit meidän murheenkryyni eteenmeno. Mä kun ajattelin ett tää me opitaan suitsaitsukkelaan.... Kuinka väärässä voi ihminen olla. Välistä homma oli jo paketissa ja taas ei. Me ollaan kyllä kokeiltu kaikki mahdollinen... Huokaus. Vähän kuin mummon kanssa tunnaritreeni niin voisin kirjan jo kirjoittaa. No nyt kun pihalla pääsee jo treenaan on tää parempana mut halli on toivoton. Josko syksyllä sitten...
Jos saadaan tehdä kaikki mahdollinen viritys on lähtö näin hieno ja liikerata suora. Muutoinhan poika kyllä irtoaa, mutta vinoon. arghhh mä en kestä.
Tässä taas pingotaan ruutuun. Se jos jokin on hieno liike meillä! Oooopsss.... ei taida olla järkevää tuulettaa liikaa.
Loppuun vielä eteenmeno suoraa leluun. Ei oo vinosta liikerasta tietoakaan! ;D
Treenien lopuksi on rento fiilis. Onneksi ollaan saatu nyt hyviä vinkkejä tuohon virejuttuun ja homma alkaa olla jo aika hyvin mallillaan. Ne SM haaveet me ollaan nyt kuopattu, mutta kesäksi odotan kiireistä kisakautta. Fingers crossed että onnistutaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti