.

.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Taas me mökkeillään!

Aivan. Me ollaan pimujen kaa menty ihan villeiksi näistä helteistä ja lähdettiin taas mökille saareen. Mukaan lähti sitten yllättäen pimujen Pirjo-mummikin eli mun äiti. Kelit oli taas mitä upeimmat ja otimme aurinkoa ihan tosissaan. AInoa miinus matkassa oli naapurien läsnäolo, tai naapureissa mitään vikaa ole, mukavan oloisia ihmisiä, mutta heilläkin on koira niin täytyi olla eka ilta tarkempana pimujen. Pihalla kun on aita niin pimut sai olla irti, mut rannassa ajattelin olla kohtelias ja pitää pimut liinoissa. Naapuri oli myös kauhena kiinnostunu meistä, niin silläkin varmistin. Itse kun hyppäsin joka kerta ilmaan kun haukunta kajahti ilmoille. Pimut osas taas käyttäytyä todella mallikkaasti! Tietävät jos naapurissa porukkaa pitää olla hillitymmin.

Tässä sitten matkustus mukavuutta. Tuuli oli vähän kovempi mennessä ja ryske sen mukainen. Me oltiin Kainon kanssa ihan litimärkiä perille päästyämme. Ume oli fixu ja varas lattia paikan. Ennen kastumista Ume otti taas tilansa. =D

Kaino fiilistelee meri-ilmaa! 

Ja mitä??!!! Mami oli ottanu damit mukaan!!! Jeeee!!! huusi Ume ja kirmasi damin perään. Uintihommiakin tyttö harrasti, mutta tahtoi vettä roiskua korvaan. Tassupohja oli jälleen hitti josta fyssari Kaisa kiittä. ;)

Kaino harrasti taas mamin pelastusta. Alkaa vauhti olla jo aikas kova, varsinkin matalissa osissa.

No joskus "köli" ottaa pohjaan ja kiviin kiinni... Mami ei kuitenkaan irroita suunnitellusti otetta narusta.

Ainakaan ihan heti, mutta kyllä se Kaino taisi leikin aina välillä voittaa!

Ja bullmastiffien suoraviivaisuutta... Portaat, sileä seinä vai kiertoreitti??? Tästä pääsee iha hyvin!

Saaressa oli myös kenguru... Umppa syöksymässä tätsyn kimppuun.

 Lähtötunnelmissa. Saaressa ei ole huolen häivää.

Loppuun vielä se veneistä siirtymiset. Tässä pimut odottaa omaa vuoroaan nousta isoon veneeseen. Kaino ottaa rennosti ja Ume miettii tulevaa.

Kaino on tosi ketterä. Ei tarvi ku pannasta vähän jeesata ja pimu hoitaa homman kotiin. Tossa on aikas loikka ylöspäin keinuvasta veneestä.

Ume saatiin tälläkertaa kyytiin vain kahden ihmisen voimin. Viimeksi tarvittiin kolme. edistymistä siis tapahtumut roimasti viime reissusta! =D 

Mökillä tietty myös tokoiltiin. Kaino oli jälleen iskussa, oikein "kerjäsi" hommia. AInoa moka oli alkuun namit. Otin kotoa mukaan sydänpussin jämät, mutta taisvat olla jo himpun pilalla, kun molemmat tytöt syki namit pihalle! =D No onneksi mökillä on aina makkaraa jääkaapissa ja saatiin hommat toimiin. Istu-seiso erottelu sujui hyvin ja kaukot oli taas loistavat. Nak nak... Nyt täytyy jo koputtaa puuta tän asian suhteen...

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Umppa-Lumppa 4v.

Tänään oli Umpalla synttärit. Mami oli jo aamulla ihan rikki, että olin unohtanut synttärit kokonaan... Pimuilla ku on päivät niin lähekkäin, Kainolla 24 ja Umpalla siis 25. Jostain syystä muistan ne aina väärinpäin.

Synttärit aloitettiin helteen vuoksi jäisillä lihapötköillä. Ne on edelleen pimujen herkkua näin kuumalla.





Illalla olikin sitten vuorossa ne super herkut: KAKUT! =D Tälläkertaa kerroksia olikin enemmän kuin normaalisti. Menin aamulla lupaamaan ne isommat kakut... Perinteisesti kakut sisälsi maksalaatikkoa, täytteenä oli tälläkertaa kananrintafilettä, kinkkukuutioita ja raejuustoa.


 Ja nopsasti se sankari kakun tuhosi.

Kaino taas odotteli vuoroaan syödä useamman "olehyvän" ajan. Kaino kun on helteestä huolimatta ollu ihan mieletön toko tykki niin pitihän se kaukot vetäistä ennen kakkua. Ja wau miten pimu ne vetäiskään... Ei ollu helteestä tietö, sen verran napakat ja reippaat vaihdot oli. Ollaan tällä viikkoa käyty pariinkin otteeseen haukkukeitaalla treenaileen. Viimeksi tein liikkeenomaisia juttuja Kainon kans ja hienosti se kuunteli. Olin suunnitellu vähän inhottavan kehän, kun ekaksi otimme ohjatun vasemman, sitten välissä luoksetulo ja lopuksi ruutu joka oli myös merkiltä vasemmalle. Kaino lähti ruutuun hyvin, puolessa välissä selvästi haikaili kapulaa, mutta suoristi reitin kuitenkin upeasti ruutuun. Ruudun kruunasi ihan mieletön vauhti seuraamiseen tuloon!!!! Hassu ötökkä. Normaali bullmastiffi ei näillä keleillä paljoa halua töitä tehdä,mutta Kaino vaan kiihtyy treenatessa. Alku on aina tahmeaa, mut jo alku verkkojen jälkeen alkaa tassut käydä kiivaammin. Umppa taas on keskittyny haukkis treeneissä viihdyttämään ihmisiä ja peuhaamaan muiden koirien kans. =D

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Rantabeibsit


Sunnuntaina, niinku nyt viimeaikoina muutenkin, oli ihan ääretön helle päivä. Ylläri, me päätettiin lähteä sit rantsuilemaan. Se nyt oli ylläri että me viihdyttiin siellä keskenämme noin kolme tuntia! Näköjään ku jättää kännyn autoon aika kuluu paljon sutjakkaammin. =)

Ohjelmassa oli heti alkuun pikku rantsu-tokot. Ihan sitä liikkeestä istumista ja niiden kolmen asennon erottelua otimme Kainon kanssa. Alkaa jo sujua, mut pientä arpomista on. Ongelmallisinta on ettei itse jumisi liikaa kaavoihin. Kaino oppii tosi nopeasti ennakoimaa eikä kuuntele vaan tekee niinku pari edellistä toistoa oli... No tää piirre oli kyl apuna siinä luoksetulon toppien opettelussa. Niin hyvon jo ketjuttanu et jos ottaa kaks kertaa seisomisen putkee (ihan liikkeen alusta asti) nii helposti toisella kiekkaa se on maahan... Itseppä tätä halusin. ;D Tässä kohdin täytyy sit kehaista Umppaa, että Umpalle seiso on seiso ja istu istu. meidän putkiaivo. Tokot ku otti Kainolla selvästi kuumentavasti, keksi pimu ivan ratkaisun. Tauolla vaa jäähylle mereen. =D On se vaa keksiliäs tai sit työnarkomaani. Ku viilentää jaksaa taas paremmin hommia.

Ume käytti vapaa-aikansa tutkiskellessa hoodeja. Meressä oli jännä kivi.

Nii jännä et oikee puistattaa... =D Taisi mennä vettä nenää ku niin antaumuksella neito haisteli.

Kaino taas otti aurinkoa. Kaino on isä pappa Paukulta kyllä periny tän rakkauden lämpöön ja aurinkoon. Tosin ei ihan niin pahoissa mittasuhteissa. Kuvassa on myös meidän vesilelu. Mami makaa/istuu renkaalla ja Kaino vetää mua narusta rannalle. Taitaa vähän vinkkailla et se vedessä lilluminen ei oo hirvee hyvä juttu. Hotspotteja odotellessa...

Tietty viilennyksen jälkeen jaksaa painia. Näitä otteluita olikin tällä reissua useita. Rannalla oli kerrankin joku muu porukka meiän lisäksi niin taisivat pimut laittaa shown pystyy.

Umppa on nykyisin ihan damihullu. No ainahan se on ollu niistä kiinnostunu, mut nyt alkaa pomppiminen heti ku tuollaisen pötkön ottaa käteen.


Ja TÄYSILLÄ! Hyvää jumppaa takatuuppareille tämmöinen. Umppa veti mun kaa myös hienosti tassupohjaa. Kahlailtiin melke uimavesillä, niin Umpan tyyli oli kävellä uiden. Hassun näköistä menoa. Ponnistus pohjasta mut pidempi liuku ennen toista tuuppausta.

Kainolla tyyli oli arvokkaampi.

Myös palatessa.

Tosin tää tyyli ei ollu kauhean kannatavaa...

Sillä Umpalla oli kahden damin taktiikka. =) Ne vietiin sit ihan rannalle asti, kun yhden damin taktiikalla ne palutettiin mamille uutta heittoa varten. Tai no, taisi Ume ilmoittaa et "ny loppuu!"

Kaino sit bongaili muuta mielenkiintoista.

Yök! Se oli kuollu kala. Vähän meni alahuuli mutrulle, ku mami ei antanu ottaa saalista.

Ja loppuun bullmastiffin elämän asennetta. E anneta pienten asioiden häiritä. Siellä jossain on murkku. Harmi etten ehtiny kuvata kaveria kun se seikkaili Kainon päässä. Millo korvassa ja millo kuononpäällä. =D No kirsulta se sit heivattiin alas...

torstai 17. heinäkuuta 2014

Lomalomalomalomalomalomaloma

Juu-u, se olis kerrankin mamikin viettäny ihan oikean kesäloman. Tai no, sen vajaan viikon, mut enempi ku viikonloppu. Lomaa on mahtunu väriestejuoksua, illanistujaisia, Haaparannan matkailua ja se paras juttu eli MÖKKEILYÄ! En muista milloin olis kesällä päässy mökille ihan vaa makaa ja lataan akkuja. Pimutkin oli mielissää ku sai olla ihan niinku tykkää. Tosin Ume oli kunnon angsti teini ja halus olla sisällä kuuntemassa radiota. ;D

Kamera oli tietenkin mukana ja sitä tuli käytettyä kohtuu kiitettävästi... Noin 200 kuvaa sieltä reissusta löytyi. Olikin aikas haastavaa miettiä mitkä tänne laittais. Onneksi näitä kuvanjulkaisupaikkoja on nykyisin niin useita et voi jakaa useampaan paikkaan. =D En tosin ole hurahtanu ku FBhen, ilman ku ei nykyään tule muka toimeen.


Helle oli lähtiessä ihan ieletön, kuulema oli täällä suuntaa ollu Suomen kuumin päivä ja siltä se tuntuikin. Umppa päätti viilentää hanuria meidän eväiden päällä... Ukolla ja Ukilla kun sen veneen kanssa tuntui kestävän ja kestävän... =)

 Ja janon yllättäessä ei sitä peppua kyllä nostettu. Mami oli kyllä sen verran törkeä, että pimun siitä jossain kohden sit hätisteli pois.

Vihdoin veneessä. Kaino pomppasi kyytiin kuin keijukainen ja Ume, no Ume saatiin pyylättyä kyytiin kolmen ihmisen voimin. =D Umpalla kun tuota ponnistus voimaa ei niin paljon takatuuppareissa ole leikkausten jäljiltä ja tosiaan veneeseen täytyy pompata tuon takana näkyvän kaiteen yli.

Kaino fiilistelee viilentävää tuulta.

Mökillä kun ollaan syö niin ihmiset kuin koiratkin eväänsä ulkona.Tyylilleen usollisena Ume tekee tästäkin hivenen oman versionsa... =D

Seuraavan päivän aamu oli pimuista sopivan pilvinen rantsu leikkeihin. Rantsusta Ume löysi aarteen, tai Kaino löysi ja Ume omi aarteen itselleen.

 Kovin taas vähän Ume tutki asiaa ennen voimakeinoja. Se tikku olikin kiinni himpun isommassa kepissä.

Kepistä kun oli selvitty alkoin piinaa tätsyä osuus...

Vasen koukku! =D Johan siihen tätiinkin saatiin vauhtia pikku iskulla.

Taklaus.

 Ja lisää iskuja. Mikäli Kainon ja minun EVL korkkaus syksyllä ei ihan lähde sujumaan, on syynä varmasti liian monta iskua päähän... :P

 Sit vaan hengaillaan terassilla. Ume löytäny jälleen sopivan istumapaikan itselleen mistä voi katsella laineiden liplutusta rannalla.

 Iltapäivällä se aurinko sit saatiin esiin. Ei muuta ku rantsuun paistattaa päivää.

Mökin edestä menee laivaväylä, jossa välillä on liikenettä paljonkin. Muksuna laivojen ohittaessa saaren saatiin nautti kunnon tyrskyistä, mutta nykyisin saarenkohdalla on nopeusrajoitus eikä aallot lyö ihan niin kovaa. Tosin kuten liikenteessä aina, joku ei malta jarruttaa ja näin tän laivan osilta saatii nauttia kunnon aallokosta!! Jee!!!! Harmi et uimapatja oli toisen mökin rannassa... ;D

Umppaa patjan uupuminen ei haitannu vaan aaltoihin syöksyttiin pelotta!


 Kaikki kiva loppuu aikanaan ja kotimatka koitti meillekkin. Ajoitus oli loistava sillä ukkoskuuro valtasi taivaan. Upea näky, kun toinen puoli taivaasta oli musta ja toisella paistoi aurinko! Ja saatiin se Umekin pyylättyä soutuveneestä tähän isoon veneeseen. Huh huh, yhteistyökyky oli taas tasan 0. Kainon puolestaan oli todella näppärä veneiliä joka suuntaan. soutuveessäkin mentiin kapeaa laitaa pitkin keulasta perään aina pyydettäessä ja perillä piti ihan toppuuttaa kun neiti oli hyppäämässä vielä veneen liikkuessa laiturille.

 Tässä se meidän laivakoira Kaino-Vieno.

Ja pimut kannella. Kaino katsoo tietty menosuuntaan ja Ume katselee haikeana paratiisisaaren loittonemista.

Reissun jälkeen oli molemmista pimuista puhti pois! Unta täryytettiin oikein voimakkailla äänillä. Nyt kun lepopäivä on takana, alkaa arjen puuhat ja tietty treenit. Ei muuta ku kapulat ja namit kassiii ja treenaamaan!