.

.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Pikku prinsessa ja sen "kaveri"


Kaikku-Viekku on omaksunu tän perheen prinsessan roolin aikas perusteellisesti, kuten kuvasta voi huomata. en ole ihan varma oliko tyynyjä ja pehmikkeitä sohvalla tarpeeksi, mutta hyvin unet tuntui maittavan tuossa. Itseasiassa tuossa läjässä olin itsekkin ja Kaikun kaa köllittiin poski poskea vasten. =) Myös tuo iso sänky on huokutellut tyttöä puoleensa. Toissa yönä olin taas heikko ja annoin tyttöjen jäädä yläkertaan nukkumaan omille paikoilleen. Samantien kun sammutin lukuvalon kuului tassujen rapinaa lattialla ja Kaikku kömpi viereen nukkumaan , kun Ukon paikka oli selvästi tyhjillään... Eikä ollut neito siirtyä vaikka kuinka komensin ja tönin. No Mami kuiten sai erävoiton tälläkertaa....

Ume taas on jatkanut portailla hengailua. Tässäpä tyttö katselee mun ja Kainon tokotreenejä alakerrassa. =) Harmi etten ihan ehtinyt ottaa kuvaa kun neito myös hienosti venytteli portaita apuna käyttäen. On se vaan hassu ötökkä! =D


sunnuntai 24. marraskuuta 2013

LUNTA!

Viime yönä oli satanut paksu lumikerrospihalle, mikä luonnollisesti tarkoitti lumitöiden tekoa! Me pimut saatiin tällä kertaa ottaa tää homma hieman kevyemmin, kun ollaan saatu mies taloon. No ei vielä ihan pysyvästi, mut sillee sopivan tiuhalla vierailu tahdilla. ;) Mutta tyttöjen lumitöitä katsellessa huomasin sen muistuttavan hyvinkin paljon muita syksyn pihahommia, esim. lehtien haravointia. Vai mitä mieltä on muu porukka?



 Mutta ohhoh, kesken lumitöiden tuli pieni vaatetus kriisi. Aivan siinä se on. Ume pudotti oman pantansa työn tiimellyksessä.
 Erona muuhun pihahommailuun oli Kainolla kieliakropatia tauko. Tässä rullailua.
 Pientä kylmä hoitoa ja suoristelua.
 Tämän liikkeen nimi onkin sit varmaan pyrstöilyä. =)
 Joulun tunnelmia... Kaino naamiotui selkeästi tiettyä valkopartaa muistuttamaan. =)

 Ja paluu takaisin töihin.
 Ja ympyrä sulkeutuu Umen vasempaan tassukoukkuun.

Illalla oli vielä vuorossa metsälenkki Mökön kanssa mutta harmillisesti alkaa nuo päivät olla jo sen verta lyhyitä, ettei enää kuvia siinä vaiheessa voinut ottaa. =/ Tokottukkin ollaan ja Ume loistaa edelleen niin hienona tokopimuna että! Tässä jo alkaa vähän innostua.... Kainon kanssa ollaa vaan haettu fiilistä kaukoihin ja pikkuhiljaa temputtamalla sitä alkanut tulla. Saa nähdä riittääkö fiilis kisoihin asti.... No ne onneksi on vasta ens vuoden puolella!

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Umppa löysi aarteen



Tänää ollaan taas puhailtu ulkona ja laitettu taloa ja pihaa talvikuntoon. Isä oli niin ihana että kävi asentamassa uudet ulkovalot. Nyt näkee pihalla liikkua ja saatiin vielä kunnon valo nurmenpuolellekkin, joten pihatokokausi jatkuu nyt pidempään! =) Myös myrskyn satoa tuli keräiltyä, piha oli vuorattu kuivilla koivunoksilla. Tässä puuhassa Kainokin auttoi mamia, Ume vaan rallatteli... ;) Rallattelun seurauksena pimu löysi upean aarteen!! Sen kanssa juostiin ja pompittiin tovi kunnes mami taas pilasi kaiken kivan ja takavarikoi vaarallisen löydöksen. Lelu piti nostaa ihan kunnolla piiloon, kun leikkimökin kuistilta se kummasti hävisi parempiin suihin...

Ja kuten arvata saattaa, mamin ja Ykä-ukin raataessa pihahommissa, oli pimuilla ruhtinaallisesti aikaa myllätä kahdestaan. Tuntuu tuota virtaa riittävän nykyisin molemmilla. Eilinen yötoko ja lenkki ei tuntnut paljon tassuja painavan. Tosin illalla lenkin ja ruuan jälkeen uni tuntui tytöille maittavan.

Alkuun ihan perusjytät... Tuntuu olevan suosikki asetelma tässä torpassa.
 Niskan bodausta. Bullmastiffi käyttää päätään monella tapaa. ;)
 Umppa the kuminaama. Tällä neidolla kyllä ilmeita riittää...
 Kainon purutyyny meni vissiin rikki tai sit siltä loppui voimat.
 Pari napakkaa vetoa,
 Niin johan se käynnistyy uudelleen.

Nyt kun ollaan Kainon kaa lyhyellä kisatauolla on ollut hyvää aikaa testailla viimeviikonlopun tokotunnin ja koulutusohjaajakurssin vinkki satoa. Oltiin Kainon kanssa mallikoirakoina kurssilla kun haluttiin erityyppisiä koiria malliksi liikkeisiin ja niiden opetukseen. Kaino nyt on ehkä himpun "erityyppinen" kun toko koirat yleensä. =D Yksi mielenkiintoisimmista vinkeistä tuli perjantain tunnilla täyskäännökseen. Naksu annetttiin just ennen kääntymistä. Alkuun sitä kyllä ihmettelin, mutta näyttä toimivan. Täytyy tieten toivoa kontaktin olevan hyvä sillähetkellä ku naksuttelee. Idea on että koiralla on kiire tulla palkkanamille ja samalla se täyskäännöskin on ripeä. Nyt ollaan testailtu ja hyvin tuntuu toimivan. Kurssilla sattui puolestaan hauska tapaus Kainolla ruudussa. Kun Kaino ruutuun mennessä kuulema kovasti kuuntelee taakse millo käsky tulee haluttiin siihen vauhtia lisää, joten päätettiin ottaa ihan läpijuoksulla ruutuunlähetys. Muuten hyvä idea, mutta Kaino on sen verran älynny ruudun ideaa ettei viivoja ylitetä ja veti lukkojarrutuksen takanauhalle. =D On se vain fixu. No seuraavana otimme ihan pentumaisen treenin eli veimme namin yhdessä ja sit juosten pois ja lentävälähtö niin johan onnistui ja nauhat oli muisto vain. Jostain kumman syystä otin kyllä pari nillitysruutua sit loppuun kun kokeetkin oli tulossa. Ja hienostihan se Kaino Kannuksessa ruudun taas suoritti.

Umekin on innostunut tokottamaan ihan täysillä. Tosin tyttö on enempi innostunu välin leikkiajoista, mutta innostunu ku innostunu. Ihana nähdä kuinka kintut on vissiin alkanu toipua leikkauksista kuntoon. No eihän sitä koskaan tiedä josko meidän nuorimmainenkin saataisiin edes jonkinlaiseen ALO kuntoon jonain päivänä. Uusia sääntöjä odotellessa, kun  tuntuu olevan paljon hauskemmat liikkeet tiedossa jo alemmissa luokissa!!! Jeeeee! =D

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

TOKO Kannus 12.11

Eih, ei vieläkään sitä ykköstä! Meidän pitkäaikainen toko-koutsi Jennikin jo kyseli et montako starttia meillä on voittajassa... Huh pitäisköhän ne laskee... en taida uskaltaa, mut piiiiiiiiiiiitkä rivi niitä on. =D

Kannuksen totuttuun tapaan kisat oli hienosti järkätty ja liikkuri oli tehny ihan huipun kehän! Me tykättiin!!! No ennen ku päästiin sinne asti oli kauheaa huomata et tulin aikas viimetippaa paikalle ja kaikki jo odotteli mua paikalle. Aikataulut oli n. 30 min etuajassa. No ei muuta ku Mupotin pika pissalle ja suoraan kehään. Siinä ei taas ehtiny kauheasti jännitellä!

Kehä alkoi perinteisesti paikallaanololla. Ilmeisesti se oli tarkoitus pitää myöhemmin, mut häiriökoira halus päästä jo kotiin. Me oltiinkin ainoat kisaajat ylemmissäluokissa. Tuomari kysyi multa liikkeen jälkeen että "onko tällä hyvä hajuaisti?" Hivenen menin kysymyksestä hämmilleen ja änkytin et" ei sillä kyllä taida olla", samalla mietin ettei Kaino ole koskaan  haistellut paikallaanolossa. No onneksi Veijo selvensi asiaa kertomalla Kainon ottaneen hajun musta piiloon ja haistellu mua koko liikken ajan. Sieraimet oli vaa heilunu. =) Kuulema miettii onko mammalla kaikki hyvin. On se Mupotin nii ihana pakkaus!

Kehä aloitettiin noudoilla, hyppynouto, metalli ja tunnari. Tunnarissa Veijo mietti  oliko pari kapulaa jääny alakulmuriin tai johonkin kiinni ku ne liikkui. Kerranki joku hoksaa ettei tuolla  väkäleualla nostella kapuloita vaivihkaa, vaan ne kauhotaan suuhun. :P Kaukot alkoi unilla ja kolmannella istukäskyllä ilme kirkastui ja homma lähti liikkeelle. Tässäkin oli loistava sotkujärjestys ja huomasi et Kaino mokasi sen takia yhden vaihdon, ku oli sitä mieltä et tietää kui tää homma menee. Täytyy siis alkaa sotkee itsekki eikä jumia samaan sarjaan. Oliskohan sitten ollu luoksetulo, joka oli taas hidas ku mikä ja peruasentoa ei ollu ollenkaan. Liikkuri ajatteli ettei meidän eteentulo onnistunu ja antoi ylimääräsen "käsky" käskyn. No ei se siitä huolimatta se perusasento ollu kummonen. =D Lähtökin oli vähän sekava ku liikkuri unohti käskeä koiran maahan. No kunnialla siitä selvittiin. Hassua miten sitä menee jumii ku kaikki ei suju niinku pitäis... Toisaalta siitä himpun rentoutu. ;) Sit siirryttiin istumaan ja se onnistui!!!!!!!

Ruutu olikin taas taattua Kaino kamaa, tosin maahanmenoon tarvi kaks käskyä. Kaino ajautui aikas lähelle etunauhaa ja jäi istumaan. Annoin toisen maahan käskyn ja neito lähti painuu maahan ja veti itsensä sellaselle banaanille ettei ylittäisi nauhaa. Ja ei ylittäny!! Tuomarin ilme oli loistava ku hiippaili lähemmäs katsomaan onko kaikki tassut ruudussa ja älysi et on. =D Kommentoi vielä upeasta pelastuksesta. Sit olikin enää seuraaminen jäljellä ja se meni paremmin ku aikoihin. Meille näköjään sopii et se tehdää vähän vaisummalla vireellä. Nyt pitääki miettiä seukki kisoihin että pitääköhän mun vähän väsyttää Kaino ennen kehää tokottamalla... Saa nähdä riittääkö sit potku loppuun asti. Kokeilemme!

Tässä pisteet liikkeistä:

paikallaanolo           10
seuraaminen              8
istuminen                10
luoksetulo                 5
ruutu                         8
hyppynouto              8½
metallinouto              8½
tunnari                       7
kaukot                       0
kokonaisvaikutus        9

pisteitä    225 ja kakkostulos. Sijoitus 1/1 ja keittiön "palkintohyllyyn" saatiin iittalan kartio laseja. Tuomarina Veijo Kinnunen.

Kisanjälkeen tuomari halusi jututtaa Kainoa ja tykkäsi kovasti tytöstä. Varovaisesti kyseli onko se kiltti. =D Pikku Mupohan laittoi super hurmuri vaihteen päälle ja hurmasi tuomarin ohessa liikkurinkin. Paljon tuli siis ylimääräistä ropsuttelua tytölle ja Kaino nautti!

tiistai 12. marraskuuta 2013

Patjanvaihtoviikot

Nyt kun mami on ollu lomalla ja sen sivuoireenahan tulee aina tätä lisä energiaa, on tytöt saaneet nyt patjapäivityksiä ulos ja sisälle. Kainon "kömmänän" patja on kohtuu vasta päivitetty, mut päälinen on ollu jo ihan loppu. Vanha päälinen alkoi jo pölyttää pahasti joten siivouspäivänä se sai luvan lähteä roskiin! Tästä syystä oli Kainolla se patjakriisi muutamanpäivän. Onhan se järkyttävää kun on vain futoni käytössä! O_o Kaino kun rakastaa tuota portaidenalus paikkaa yli kaiken. No ei hätää mamihan otti ja ompeli uudenpäällisen. Tosin pari päiväähän se otti aikaa. Samalla kankaahakureissulla ostin sitten matskut toiseenkin päälliseen. Se jäi vielä odottamaan uutta ompelupuuskaa...

 Tässä vielä raukeat unet omalla rakkaalla patjalla ja paikalla.
 Näin levotonta se uni on väärällä alustalla ;)
 Tässäpä uusi patjanpäälinen. Himpun siitä tuli iso, kun en älynny et kangas on joustavampaa kuin edellinen joten seukki versio sit pari senttiä pienempi. Tai no kohtahan sen patjan vois päivittää uuteen ja isompaan... =D Tosin aikas tiukka mitta se on tuolla "kömmänässä" ei paljoa isompi enää mahdu.

Tässä sitten tältä päivää. Tytöillä on ollu aina kova kisa kumpi ehtii sohvalle köllimään ulkoillessa. Nyt ei tarvii kisata, kun on omat patjat. Tuossa varastoon kun kannoin puutarhakalusteita, löysin tuollaisen sohvanaluslaatikon ihan turhana. Vieläkö autosta oli jääny kesällä yksi patja yli ja se sattui just sopimaan laatikoon, niin ei muuta kuin mööpleeraamaan terassi uuteen uskoon. =) Noooooo eihän tuo kaunis ole mutta harvoin nämä sisustusratkaisut koiraperheissä ovat. Käytännöllisyys ratkaisee!
 Loppuun pikku piristys meidän suloisen Umppa-Lumpan toimesta. Umpalla oli taas yksi synkkääkin synkempi päivä takana!!! :P

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Meillä (sairas)lomaillaan

Nyt onneksi pimatsut on pysyny terveinä ja oli mamin vuoro käydä vaihteeksi leikkauspöydällä. Koska lääkärin määräyksestä on pitänyt ottaa rauhallisesti, eikä juosta sinne sun tänne, ollaan me pimujen kaa otettu todella rauhallisesti. Nooo mamihan tosin pyörähti Tallinnassa mutkin ja pimut pääsi mummolaan hoitoon. Kauheeta... Kaikku olikin nyt ekaa kertaa mummolassa hoidossa. Ilmeisesti kun eka hoitoreissu sujui Kaisan hoivissa sen verran hyvin, uskaltauduin jättämään toistekki Kaikun hoitoon. =) Minullako ongelma???? ;)

Meillä ei siis ole nyt päivittää muita kuvia kuin rennonletkeitä uni pläjäyksiä! Tässä kyllä huomaa tän rodun hienouden, kun ei voi kunnolla liikuttaa ei se kuitenkaan aiheuta sen kummempaa sekasortoa taloudessa. Unta vain riittää enempi. =)

Umppa pääsi jo niin lomafiilinkeihin, että löysi itsensä himpun luvattomilta makuualustoilta köllimässä... Ja tässä nähdään taas johdonmukaista koiran koulutusta: eka haetaan kamera ja toivotaan parasta ettei luvaton tekeminen olisi loppunut tällävälin ja sitten komennetaan koira sängystä pois.

 Ja rennosti luu ulkona. HUOH! ja unille.

Himpun pelkään Umella olevan valeraskaudenoireita... Sen verran on lelut ollu nyt rakkaita. Isänpäivillä käydessä "mummolassa" kävi Umppa pelastamassa unohtuneen fanttinsa mukaan. Mietittiin et mihin se sujahti ja kohta onnellinen tytteli tuli pikkufantin kaa takaisin. =)

Umelumella alkaa tyynyn kanssa olla jo hieman herra Paronin kaltaisia tapoja...

Mietin pitkään et enkös ole jo tallaisen kuvan laittanu tyrkylle ja muutamaan kertaan vaihtelin kuvia näytöllä kunnes älysin että koira kyllä joo näyttää ihan samalta mut sohvalla olevat peitot on erit. =D Vissii hyväksi havaittu asento!


Kaino-Vienonen ei ole jääny junioria huonommaksi asennoissa. Tosin Kaikkua kohtasi kauhea patja kriisi, mutta siitä myöhemmin lisää... Mutta onneksi olkkarissa oleva Kainon oma sohva on nyt ollu enempi käytössä, kun mamin kotona ollessa on koko huussolli käytössä. Tälle sohvalle on Kaikulla aina kova kiirus unille. Jatkuvaan käyttöön kun Kaino ei enää sellaista voi saada. =/ Pentuna olleen korvatulehduskierteen syyksi paljastui nahkasohvalla nukutut yöt! Onneksi joku oli joskus jossain vainkannu et jollakin on joskus tullut makuualustasta jotain ongelmia. No kokeilin pariyötä ja PIM oli punoitus hävinnyt ilman mitään lääkekuureja. Sama temppu on tepsinyt muutamalle muullekkin korvaongelmaiselle tai muuten rauhattomalle nukkujalle. Samanmoisen tarinan olen kuullu koirasta jolla aukesi huulet ja ikenet ja syytä tutkittiin hartaasti. Syyksi paljastui juomakupin materiaali. O_o Joskus sitä vain ihmettelee tätä maailmaa... Asiat on usein yksinkertaisempia kuin uskoisi!





Loppuun vielä kuva mun monenvuodenmittaisen haaveen toteutumisesta. ;) Joskus miehet vaan osaa yllättää positiivisesti! Tarina kukkien takana on se, kun olen joka Tallinnan reissulla haaveillu saavani kukkia siitä upealta kukkakauppakadulta (Tallinnassa käyneet varmisti ovat pistäneet merkille vanhankaupungin laidalla olevan upean kukkameren!). Nyt tää haave siis toteutu ja kukat säilyivät hyvänä kotiin saakka ja piristävät vieläkin mieltä ja saavat hymyn huulille. ;) Nii ja mainittakoon, ettei kukkien saamiseksi tarvinnut kuin pieni vihjaus... Oikeasti!