.

.

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Paukku 10 vuotta

Pappa-koira Paukku täytti tänään täydet 10 v!! =D Kakku juhlat vietettiin jo eilen, kun edelleen joutuvat koirat oleen erillään yskän vuoksi. Vaikka tytöillä ei enää oireita pidän kyllä tarkkaan varoajasta kiinni. Ja nak nak Paukulla ei vielä ole yskän oireita ilmenny!

Tässäpä Herra Paronin nami kakku. Hieman poikkesi tyttöjen kakusta, kun maksalaatikon sijasta oli lihaperunasoselaatikkoa =) ja tietysti papan suokkaria eli maksamakkaraa,

Kiltisti lupaa odottaen. Tosin jossain salamavalojen välkkeessä herra päätti aloittaa ruokailun. =)

Maksis syödään kerralla ja kokonaan

Hyvää on!

Se mitä kakusta jäi jäljelle löytyy papan nenusta.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Sukkanauha Umppa



Huh huh. Kennelyskästä aletaan jo toipua. Umpalle hain antibiootitkin loppuviikosta kun näytti ettei se lähde. Aikas napakasti päivystävälle sanelin... =) No, joutuihan se myöntymään, että lääkkeet saatiin. Kysyi vielä varovaisesti, että laitetaanko toisellekin. Kaino nyt ollu jo ihan hyvä "pitkään" niin en tietenkään lääkkeitä halunnu.

Kaino tosiaan alkaa olla jo entisellään. Eiliset treenit oli aivan loistavat! Tyttö oli super innoissaan kaikesta. Uusi "päk" käskykin on jo hyvällä mallilla. Ekaa kertaa nyt karkasi takapalkalle. =D Huisia. Josko se olis nyt myyty! Harmi ettei päästä Tarjan kurssille... Täytyy varmaa yksäriä pyytää, sen verta olen nyt tohkeissani ku pysähdys alkaa toimia. Kaukotkin meni eilen hyvin. Jopa hieman peruuttaen. No nyt aamulla sit ei niin hyvin... Tänään ei muutenkaan napannu Kainoa niin paljon joten tehtiin aika pikaiset. Eilen illalla tunnarikin meni mielettömällä vauhdilla. Varsinkin palautuksen laukka oli loistava! No kun vauhti kasvaa, kasvaa virheetkin ja eka kierroksella nostettiin innossaan eka kapula ja viskastiin se kauas pois ja sen jälkeen tehtiin työt. Ei voinu ku nauraa! =D =D =D

Mutta otsikkoon. Umpan jalka parantunu hyvää tahtia, mutta nyt oli tullu takapakkia ja tyttö kävelly epäpuhtaasti. Apuun otettiin hiusdonnari hämäämään, koska epäpuhtaus ei nyt johdu kivusta vaan siitä kipumuistista. Ja alun "onnun molempia jalkoja" jälkeen toiminu hyvin. Ja kaikkein "uraa uurtavin" huomio oli, että tyttö taitaa nukkua liian pehmeällä patjalla! Näinhän se on itselläkin, että jos joku paikka jumissa se pehmeä ei ole paras vaihtoehto. Asiat on joskus yksinkertaisempia kuin luulis. =) Olin toissa iltana nakannu Umpalle luun syöntii vain täkin lattialle ja siihen tyttö oli käpertyny yöksi nukkumaan. Aamulla liikkeet oli paremmat ku aikoihin. Viime yöksi laitoin semmoisen luttana patjan Umpalle yöksi ja sama homma, jalka oli aamulla hyvä! Kop kop, koputan puuta että tämä olisi nyt pysyvä juttu eikä sattumaa...

Lopuun vielä Kaino rakkaan arskan kaa. Vanhat arskat alkaa olla jo loppu joten tämä "uusi" arska on vihdoin saanu suokkari aseman. Tytöillä on kilpailu kumpi ehtii arskan saada itselleen. Tästä syystä sen kanssa on sitten alettu ihan nukkumaankin. =)

perjantai 24. helmikuuta 2012

Hauskaa synttäriä Kainolle!

Tänään oli Kainon synttäri päivä, kuten otsikossa seisookin. =) Tietysti tarjolla oli kakkua molemmille tytöille. Pappa kun on evakossa tätä kennelyskää, niin täytynee tehdä papalle isompi kakku Paukun omilla synttäreillä. ; )

Tältä näyttää neljävuotis kakku. Kakku on tehty maksalaatikosta, jonka väliin on laitettu Kainon suokkariruokaa eli pedigreepallin kastike (erittäin tärkeä ainesosa)pussiruokaa ja lihaisia nakkeja. Päällä tiettysti perunasalaattia ja salamikynttilät.

Tässä jo odotetaan lupaa herkuttelulle.

Ja NAM hyvää on. Kumpikin söi kaiken ja lattia&kuppitelinekin pestiin puhtaaksi. =D

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Voihan räkä



Just kun pääsin valittamasta omaa flunssaani niin eiköhän meidän perheeseen rantautunu kennelyskä. =( Voi kurjuuden kurjuus. Nyt kun itsellä alkaisi olla treeni kunto kohdillaan niin harrastusvälineet menee epäkuntoon.

Tiistai  aamuna alkoi  tytöillä köhiminen ja illalla kun pääsin töistä kotiin oksennettiin meillä jo kunnon lima oksuja. Tietenkin mittari käteen ja kuumetta mittaamaan. Kainolla oli ihan normi lämmöt mutta pikkuinen Umppa olikin jo kuumeessa 39,5 asteen voimin.

Tietysti kuumeesta huolestuneena soitin päivystykseen ja ei voi kun taas ihmetellä tuota päivystys käytäntöä. Selitin asiani ja hoitaja kävi kysyyn lääkäriltä miten on mitä tehdään. Lääkäri oli ohjeistanu että "kannattaa tuoda näytille". Hieman tätä ihmettelin, että eikös me tartuteta nyt sitten tauti myös muihin potilaisiin, mutta jos apua halusimme saada niin ei kun koirat autoon ja menoksi. Onneksi päivystys on meitä tällä hetkellä todella lähellä noin 5-10 min ajomatkan päässä.

Perille päästyämme sanoi lääkäri, että voidaan ottaa koirat jo sisään (tarjoiduin että koirat olisivat odottaneet autossa). Tietty luulin, että me päästään heti. Mitä vielä odottelimme tovin ja tytöt köhi ja oksensi lattialle... Lääkäri katsoi hetken odotustilassa meitä ja totesi kuulostavan kennelyskältä, Oireet oli kuulema tyypilliset. Siis mitä??? Juurihan puhelimessa oli selittäny tilanteen. Samaan hengenvetoon tietty ettei siihen oikein mitään lääkettä ole yms. No mietin siinä sitten, että "miksi me sitten täällä ollaan??" No päätettiin ottaa Umpalta verikoe jotta nähdään onko tulehdus arvot missa lukemissa. 10, 3 näytti tulos ja alle 12 pitää olla joten emme sitten saaneet antibioottia. Kipulääkettä kylläkin saatiin mukaan ja pistoksena, jonka johdosta Umppa oli vielä tänä aamunakin duracell-pupu... Huoh... Pitäisi tietää itse paremmin.

No onneksi tänään jo tytöt voineet paremmin. Yö meni vielä köhiessä (ja mun valvoessa milloin yskän ääniin heräten ja sitten välillä oli vain liian hiljaista =D ) aamulla tytöt olivat jo parempana ja Umppa vain köhäisi oksot, mutta Kaino vtyytyi pärskimään. Illalla töistä tullessa olivat tytöt jo lopettaneet oksentamisen kokonaan ja köhäkin oli hellittänyt! Josko tämä olisi tämmöinen sähäkkä tauti. Treeneistä tietysti tulee paussia ja olisi ollut paljon odotettu kurssikin tiedossa, mutta näillä mennään. Pidän vielä peukkuja ettei pappa koira olisi pöpöä saanut kun viikonlopun meidän kanssa vietti... Paukun kohdalla kun ikää jo on sen verran, ettei ylimääräisiä tauteja haluaisi.

Olo oli myöhemmin illalla jo selvästi parempi. =D Tässä  kimppakuva

seuraavaksi päästiin jo yksityiskohtiin. Ekana Kaino mykkyrällä

Ja Umpan venytys


ps. Molemmat tytöt kävivät puntarilla lääkärissä. Kainolla kiloja oli 50.5kg ja Umppa oli menny tädin ohi 51kg:lla.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Tokotusta flunssassa

Mami on potenut sitkeää flunssaa johon tuntuu ettei edes lääkekuurit auta. =( Mutta onneksi koiruudet on voinu tosi hienosti. Treenattu on flunssasta huolimatta vaikka kyllähän ne aina vähän väsyneemmät treenit tuppaa olemaan.

Maanantain tupla activet meni hienosti, suorastaan loistavasti. Kaino oli mukavalla tuulella ja teki töitä hyvin. Ohjemassa oli 2 liikettä kisanomaisesti. Päätin ottaa yhden epävarman (tässä kohdin tunnari, kun taas kiihdytty siinä) ja toisena mukavan ja varman (ruutu). Tunnari oli kyllä hieman hmmmm levoton. Kaino juoksi kepeille nuuski hetken nappasi kapulan ja toi sen. Olin varma että väärän toi kun ei haistellu pidempää, mutta oikea se oli!! =D Huisia!! Mutta ehkä ihan hyvä että välillä olen palautuksen aikaan epävarma niin ei ala sitä sitten kisoissa empiä. No tupla käskyn jouduin antaan kun nyt yritetty tehdä pelkällä "oma" käskyllä haku. Ruutu oli hieno. Ei tykki mutta tarkka. Oli kuulema päivän paras! ; ) Hienosti laukkasi putosi maahan ja tuli luokse. Mitäs muuta sitä kaipaa?? Auts, huono kysymys, ku tietty olisin kaivannu tarkempaa paikkaa keskelle ruutua. =D =D Sit otimme paikallaa oloa jonossa häiriöillä ja siinä ei kummempia. Hauska sivulle tulo oli peilin edessä. Koira jätettiin selän taa ja sieltä sivulle namikupin yli. Kun onnitu niin vapautus kupille. Tämäkin sujui pienen alku kankeuden jälkee. Itseasiassa kaino teki äärettömän väistö liikkeen kupin kohdalla. Onkohan mami joskus napauttanu ominluvin syömisestä?????

Umppa taas yllätti kuinka paljon Umppa on oppinut vaikka ei olla aktiivisesti treenattu eikä Umpan aivotukset oikein puolla tokotusta. Ekaksi oli liikkeelle lähtöjä ja askeleen jälkeen paluu perusasentoon. Tätä tehtiin seinänvierellä, että olisi tuki tulla suoraan. Itse hieman kauhulla odotin mitä seuraa, mutta Umppa päätti olla tähti ja paukutti hienoa suoraa. =D Vähän mami oli fiiliksissä. Sitten oli vuorossa paikallaaoloa ja olikin mukavaa näyttää Jenille että me osataan nykyisin mennä maahankin. =) Viimeksi kun activella ollaan Umpan kanssa käyti ei se ihan ole menny putkeen.... Luoksepäästäväisyyskin oli hallussa. Kyllä Umppa nämä paikka liikkeet halltsee ; ) Tunnarin piilotusta otin ihan itsekseen ja se onnistui kanssa. Umppa kun on tuon nenän kanssa tätiään parempi. Lopuksi oli luoksetulo ja sekin hoitui. Me ei otettu perusasentoon,  mutta muuten oli vauhdikas ja suora.

Ke iltana treeninvedon päätteeksi päätin tuttuun tapaan treenata Kainonkin. Umppa ei päässy tälläkertaa mukaan. Tarja ja Riittakin oli jälleen tulleet treenaamaan omat koiransa. Tässä onkin ollut pitkin talvea ihan mieletön mäihä päästä katsoon suomen huipun treeniä. Tällä kertaa saatiin Tarjalta myös vinkkejä siihen luoksetulon toppiin. Tietty vika on ollut minussa ja takapalkkaa tuli vinkkinä sieltäkin suuntaa. Mutta erotuksena muihin takapalkka vinkkauksiin, saatiin loistavan yksinkertainen neuvo, kuinka se myydään koiralle. Nami taakse, kävellään ja vapautus kupille. Kun koira alkaa ihan varastaan palkalle on se myyty. Ai kun yksinkeratsista, kun olis ihan hetken pysähtyny miettiin. No käskykin vaihdettiin napakampaan. Hauska nähdä kun pääsemme Tarjan vetämälle kurssille onko vinkistä ollu apua ja saadaan kokeilla sitä tositoimissa.

Viikonloppu onkin ollut hiljaisempaa treenirintamalla kun pitkään jatkunu flunssa tosiaan otti ja puhkesi päälle uudelleen. Kaikki voimat on säästelty nyt lenkkeihin ja lepoon. Toisaalta Pappakoira on jälleen saapunut meidän laumaan niin lenkitettävää onkin riittänyt. Mutta kait sen voi jo paljastaa, vaikka etukäteen tuuletukset yleensä ampuu jalkaan.... Me päästään takaisin omaan vanhaan kotiin!!! Päätin rohkaistua ja ostaa talon itselleni. Hui, hieman jännittää kuinka me koirien kanssa siellä pärjätään. =)

maanantai 13. helmikuuta 2012

Umppa-jumppaa osa3

Tänään käytiin Umpan ja Paukun kanssa fysiossa. Pappa sai paljon kehuja hyvästä kunnosta, joten enempi oli nyt nautiskelu reissu Paukulle. Umppa oli tietysti jumpannu selän taas ihan jumii. Umpalla on jäänyt kovin muistiin että jalka olisi kipeä ja ei käytä sitä ihan vielä täysin oikein. Tästä syystä oli tytön selkä jumissa ja neuloja laitettiin toiselle puolellle useita. Toinen puoli taisikin säästyä neulotukselta.  No nyt on Umppa nukkunut todella sikeästi. Ulvonta vain kuuluu patjoilta. =)

hyvä esimerkki Umpan jalan käytöstä on kun läksimme hoidosta tyttö kiipesi muitta mutkitta autoon ponnistaen leikatulla jalalla joten tuskinpa se ihan niiiiiiin kipeä kun tyttö välillä huijaa. Tietty sillon kun ontuu ei tarvi käydä lenkillä... Hmmmm..... Onkohan mamia nyt huijatu oikein kunnolla??? =D Umppa on viisas halutessaan.

Mukaan tuli sitten uusia jumppa ohjeita. Nyt Umppa alkaa sirkus norsuksi ja seisoo vadin päällä etujaloilla (takaset siis maassa). Tästä aletaan etujalkoja varovaisesti nostella jotta Umppa joutuu laittamaan painoa taakse. Seuraavaksi Opetan Umpalle tökkään tassulla ylöspäin jotain. Täytyy keksi uusi kosketus alusta tälle tempulle, maassa olevaa kun tyttö rakastaa käydä koskemassa. Ei sit tartu sama villi tähän. Seuraava vaihe onkin painon siirrot puolelta toiselle. Jännää päästä opettaa temppuja. Kainon kanssa ollaan opeteltu pyörimään vadin päällä (siis ne etutassut vadilla =) ) jotta sais sivuilletuloon vauhtia kieppiin. Kainon mielestä se ei vain ole ollu kauhean kivaa... No nyt sit on pakko hommata kotiin vati ja pääsee molemmat treenaan.

Treenistä puheen ollen nyt illalla on poikkeuksellisesti molemmilla tytöllä activen treenit =D Huisia....

tiistai 7. helmikuuta 2012

Popsi popsi porkkanaa

Tytöt päättivät aloittaa bikinikuntoon pääsyn jo näin 30 asteen pakkasilla ja popsivat porkkanoita iltaherkun tilalla. ; ) Tai ei nyt sentäs, tarinahan meni oikeasti näin... Laittelin puuroja tuossa illalla ja Kaino tavoistaan poiketen tuli norkkaa keittiöön. Näytin ettei mulla ole kuin tämä porkkana niin eiköhän neito napannu sen itselleen. Samalla paikalle saapui Umppa joka nappasi salamana Kainolta porkkanan eikä kyllä oikein tienny mitä sillä tekisi. Kaino jäi sit alahuuli mutturalla ilman porkkanaa, joten memi heltyi ja antoi Kainolle oman jonka saatuaan Kaino lähti vauhdilla luunsyöntipaikalle. Tlävälin Umppa oli jo pudottanu omansa et "höh, ei tää ollukkaa mitää hyvää". No kun Kaino lähti lähti Umppakin porkkanan kanssa vauhdilla. = D Jälki olikintämän näköistä:




Kuten olettaa saattaa ei siivo ollu Umpan puolella yhtä hyvää kuin Kainolla. Onneksi Kaino on mamin kulta ja kävi siivoamassa apuna. ; )

Tässä sitten lopuksi taas uneliasta meininkiä... Pakkaset kun ollu -30 asteessa ei lenkkeily ole niitä ykkösjuttuja. Tietysti myös itse saanut potea talven flunssa aaltoa joten silläkin aktiviteetit olleet hieman vähissä. Koirat on muutoinkin tykänneet nukkua ihan lähekkäin. Tai sitten Pappa on niin odotettu jokaviikkoinenvieras, että Papan kyljessä on niin ihanaa ja turvallista.


Kun pappa on Oulunsalossa Markun luona täytyy tyytyä hiiven läheisyyteen.

Tässä lopuksi vielä innokkaat lenkille lähtijät. Umpan ilme kertoo kyllä ihan kaiken. Mutta edelleen vihreällä takilla lenkkeily maistuu paremmin kuin harmaalla. Onhan Papalla samanlainen. ; )