.

.

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Kaino ärmyilee


Aamulla katsoin ikkunasta, että mitä ihmettä siellä tapahtuu... Kaikku-Viekku veti ärmypallon kans ihan kauhealla tohinalla. Tekniikka oli selvästi parantunut sitten pentuvuosien. ;D Hassua kyseinen pallo ei jaksanu pentunakaan kiinostaa näin paljoa. Ehkäpä tuon kiljukaulan energiaa siirtyy vähän myös näihin "vanhuksiinkin". Tosin univaje meillä alkaa pimujen kans olla jo hirvittävä. Hra Kiljukaula on nyt pariyötä tuusannu kauheasti omiaa. Ilmeisesti puuhailu aiheuttaa pakottavaa tarvetta päästä ulos ja sitten vain kuutamo serenadia yöhön, ouuuuuuuuuuuu! Mami EI arvosta taas yhtään....

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Perheauto tilauksessa


Voi ihanuus näitä koiruuksia kun ne osaavat olla niin huippuja ja yllättää mamin aina. Tärppä on siis ollut talossa viikon ja homma alkaa olla jo kasassa. =D Jopa tiukkapipo-täti Kaikku-Viekku alkaa olla sinut vinkukaulan kanssa. Noh vielä pojalle opetetaan koiramaailman tosiasioita, mutta se on vain hyvä juttu. Vain yksi vähän ikävämpi tilanne on takana, mutta siitä saan syyttää vain itseäni. Onneksi olen oppinu, että ikävilläkin asioilla tuppaa olemaan joku hyväkin tarkoitus ja niin tälläkin. Tilanne tuli kun treenien pätteeksi päätin ottaa koko porukan lenkille kun kaikkien vire oli niin rauhallinen. No sitten homma menikin höpöksi. Virhe nro 1 oli kun päätin käydä ennen lenkkiä vessassa, Tärppä kerää häkissä kieroksia. SIihen kun vielä lisättiin et kaveri kävi jututtaan oli jo kierrokset katossa. Kaikilla! Pimut kun olivat jo pihalla ja pääsivät morjenstaan ja Tärppä kiljui häkissä. Tietenkin sitten odotin hetken, että poika rauhoittuu, mutta tuli kyllä opittua että vaikka pikku mali istuu hiljaa paikoillaan on se vain ulkokuorta. Ovi kun avautui kimposi poika suoraan Kaikun naamalle ja siitä ei vanha rva tykännyt lainkaan vaan ojensi poikaa oikein kunnolla. Tärppä tietty yritti möykätä vastaan ja Umppa pyöri jokaisen tiellä. No eipä siinä ollu isompi, otin Kainoa pannasta ja käskin Tärpän sivummalle istumaan, kaikki on oli mussa jollain narulla kiinni. Se taisikin olla virhe nro 3 tai 4. Tästä tietysti seurasi sulkeiset. Isot istmaan ja Tärppä hihna kävelyä RAUHASSA! =) Koko porukka olikin sitten taas ihan sopuisia. Päätin kuitenkin olla loppuillasta järkevä ja Ume lähti Tärpän kans lenkille ja tätsy sai käydä ihan yksin. Aamulla lähdettiinkin koko porukalla metsään ja tunnelma oli taas niinkuin ennenkin. Oppina oli mamille että Tärpän täytyy eka vähän purkaa kierroksia ennen ku kohtaa muita ja tilaa pitää olla väistää näin aluksi. Tärppä taas oppi kertaheitolla kunnioittamaan muiden tilaa. Eipä noita portteja enää rynkätä samalla mallilla jos isot on toisella puolella. Näin se Kaino kouluttaa junioria. =)

Mutta sinne metsään.  Taas oli mami kameran kans myöhässä kun nuoriso otti pikku painit autosta päästyään. Tärppähän oli tässä kohdin käyny jo pikku kävelyt.

Possujuna is back!!!! =D Se näköjään vaatii sen kolme vaunua.

Ja järjestyshän on tämä. Kaino, Umppa ja Tärppä. Kaino menee minne mielii, Ume seuraa Kainoa ja Tärppä seuraa sinne minne Umen pylly menee. ;D


Hetkinen,jokos se Kaikku pyörähtelee juniorn  seurassa? Itseasiassa kyllä, mutta tää onkin Tärppä! Hyvin sulautuu meidän porukkaan väriltään ja tavoiltaan.

Tärppä on kyllä super rohkea poika. Tässä pieni leijonanluolaan kurkistus... Hienosti Kaikku jaksaa pojan kokeiluja. Yleensä tähän riittää kun Kaikku nostaa kulmakarvojaan kysyvästi, "Really?".

No nyt on tainnu tulla lähdöt pienelle malinoissille jostain puuhasta. Ilmeet ja leikit on samat kun Kainolla ja Neksu-mummilla aikoinaan. On super hienoa seurata kun koirat osaavat kommunikoida ilmein ja elein.

Loppulenkin tunnelmat on tallaiset. Pimut tallustaa ja eräällä on loppuvillit menossa.

Osaa ne monster-tytötkin kiihdyttää!

Tarvittaessa lujaakin! Umea ärsyttää kun Tärppä on hieman pyllysankari ja Ume ei tykkää sanoa pahasti kenellekkään. Hassua kuinka jo parin lenkin jälkeen Ume oppi hakeutumaan mun lähelle kun ahdistellaan. Jymyn kaa se ei ole näin hienosti tpiminu vaan Ume jää jumiin jonnekkin surkean näköisenä. Nyt Umppa kiihdyttää mamin lähelle heti kun tärpän ilme alkaa muuttua. Onneksi Tärppä on nopea oppimaan. Jopa tässä pyllyasiassakin, mami kun on sitä mieltä, että jos meidän talossa joku astuu narttuja niin se on mami! =D

Ja se perhepotrettikin saatiin jo otettua. Vielä en kauheasti jaksanu säätää paikkoja. Tärppä istuu jo pikkuvinkistä, Kaino istuu mnne näytetään ja Umppa istuu minne haluaa. No nyt sain kaikki ihan säkällä näinkin hyvään riviin, joten saa tässä kohdin kelvata.  Edelleen olen ihan äimänä kuinka koira voi olla helppo!!!! Ehkä nämä monsterit on mun hermot kovettanu tässä reilun kymmenen vuoden aikan niin hyvin ettei pikkuaisat hermostuta. Mutta ei meillä ole kauheasti tarvinnukkaan keskustella. Perus nuorenkoiran juttuja. Missä kohdin pyörätiellä kävellään (osaa jo), miten portintakan ollaan (osaa jo melkolailla hyvin, ainoa millo hermo ei pidä on aamu ja työpäivän jälkeen, sillo pitää hetki pomppia), saako käsiä hammastella yms. Myös tokoa on jo aloitettu ja oppiminen on menny vauhdilla! Päivän harjoituksella alkaa jo osata kiertämisen alkeet, 6x 5 settiä takana! Uskomatonta! =)

Ja se auto. Kyllä tässä taitaa koko porukka viestittää maille: Osta isompi auto!

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Juhannus neidot

Me pimujen kanssa nautittiin niistä muutamista auringonsäteistä mitä juhannuksen aikaan saatiin tännekin osaan Suomea. Me vähän laiskoteltiin ja käytiin hengaan ihan vaan tossa luontopolulla. edelleen sitä aina jaksaa fiilistellä ku tää on niin koiranomistajanunelmapaikalla! =)

Eka me mentiin lintutornille missä kasvaa makoisimmat heinikot. Täällä pitää jokakerta maistaa ainakin pari varpua.

Mutta mikäs vesipeto se sieltä rantautuu?

Ja kimppa kahluut on aina mukavia.

Mitä nuoret edellä vanhukset perässä. Nam!!!

Ja sitten olikin aika vaihtaa maisemaa kun vartti kului ihan huomaamatta. Hei hei lintutorni...

Ja here we come grillikota! Kaino jo tietää nää hoodit sen verran hyvin ettei mamia odotella.

Mutta missä on Ume? Umpalle tuli kiire kun huomasi muun poppoon olevan jo kohta perillä.

Ja jipii!!!! Jos lintutornilla on makoisimmat kaislikot, grillikodalla on vauhdikkaimmat.

Ja se vesipeto jälleen elementissään. Tässä onkin pikku kuvasarja mitä tapahtui ku heitin Umpalle kepin veteen...

Niin se palautettiin tonne vastarannalle... Ne kuvat ikävä kyllä ei onnistunu, mutta onneksi loput onnistui ihan julkaisukelpoisiksi asti. Tässä ekaa yritystä tulla takas. Turha haave, että se keppikin tulis samalla. =D

No tää eka yritys meni sukeltamiseksi...

Uukkarit ja takas vastarannalle. Niin samamatka olis ollu perille... ;D

Hetken mietintä ja toiminta suunnitelma ennen uutta yritystä.

Ja lähtö hyvä, mutta vissiin reittivalinta ei...

Sillä kolmasyritys se taitaa aina olla se the juttu.

Lähtöliuút

Ja kroolausliikkeet.


PERILLÄ!!!

Kaino katseli rannalla et harmillisesti keppi jäi, mutta Ume saatiin takas. ;D

Vähän se Umekin juhannusneitoili.

Tietysti vauhtikaislikossa painittiinkin, mutta ne kuvat on aikas vihreitä.

Paluumatkalla autolle nähtii kummia.

Iiiiih ihania lampaita. Muina vuosina täällä on loikkinu vastarannanpuolella lehmiä. Saa nähdä tuleeko nekin tänävuonna.

Kaino tyytyi katselemaan kiltisti rannalta.

Ja just kun ajattelin, että monikohan koira roikasee tosta yli väärällepuolelle, näin sen mun toisen koiran tuolla tapailemassa jo vesistöä... UMPPA!!! No kiltisti pimu tuli pois pahoilta teiltä.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Mies talossa

Nyt me sitten saatiin vähän testosteronia tähänkin taloon. ;D Hetkellisen mielenhäiriön tuote on tämännäköinen:

Nimikin sillä on, Tärppä. Tosin Tärppä itse ei sitä vielä niin hyvin tiedä kun nimi meni meillä vaihtoon. =) Ikää pojalla on 10kk. Mamin sydän on jo menetetty täysin, kuinka helppo voikaan koira olla!!!! Noooo naknak koputetaan puuta josko tää on vain  alku huumaa.

Lenkillä ollaan käyty nyt todella ahkerasti, kävellen, juosten ja jopa metsässä irti. Metsään otin muka flexin mukaan (talosta kun löytyy hyvin vähän käytetty sellainen...) ja jo parin eka minuutin jälkeen totesin et juoskoon kun korvat ei ole koristeena ollenkaan.


Jotain yhtäläisyyttä pimuihinkin löytyy. Esim kesken lenkin piti jäytää puukapuloita.


Ja kivillekkkin kiipeiltiin. No täytyy myöntää että Kaikku kyllä pomppii välillä kiville, mutta ne on huomattavasti matalampia tai helppopääsyisiä. Tää järkäle ei tuottanut mitään ongelmaa pienelle.

Tänään aamulla pimutkin sai tehdä tuttavuutta Tärpän kans. kuvia ei ole kun keksityin ihan olennaiseen. Ume pääsi jo ihan jytä hommiin ja Kaikku puolestaan käveli tuhahtaen ohi ja lähti pihalle pissalle. Tärppä raukka itki portilla sydäntä särkevästi ja välillä kävi kurkistamassa ikkunasta (pöydälle hypäten...) josko amatzooni hänet huomaisi, mutta ei. Sama tyly katse ja ohi marssi oli odotettavissa sisääntullessakin. =D Kaino näyttää heti kättelyssä paikan räkänokille.

Treenit saa vielä pienen kans odottaa ja treenaillaan vain tätä normaali elämää. Kaikku puolestaan kävi vetään kaatosadetreenit ja hienosti pimu vetäisi seuraamisen ja Ztan. Syksyn kylmiä odotellessa josko päästäisiin vielä kisaamaan! Nyt on varpaan väli auki niin lomaa tiedossa. Umppa voikin jumpata oman malionoissin kanssa. Umelle kun menin moisen lupaamaan aikoinaan kun Kaikulla oli oma gerbiili junnuna. ;D

Pimujen juhannuskuvat tulee sitten piakoin. Hieman ollut netin kanssa teknisiä ongelmia niin kuvien postaus vähän nyt tökkinyt. Nyt onneksi näyttäsi taas kaikki pelittävän, kun ihana velu-poika on visiitillä kaupungissa ja huosi mun yhteydet!

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Juhannuksia

Oikein ihanaa juhannuksen aikaa kaikille!!! Me pimujen kassa nyt rentoudutaan oikein kunnolla, koska juhannuksen jälkeen onkin taas jotain super uutta ja kivaa tiedossa... ;D Toivottavasti!




sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Sisustamista

Huh... Eilisen mami hikoili kuumeessa ja nyt kun lämmöt on saatu kohdilleen piti ottaa menetetty päivä takaisin... Pimujen huoneet on odottanu jo jonkin aikaa päivittämistä terassin ohella ja tänään muutostyöt polkaistiin käyntiin ihan tosissaan. Himpun jäi vielä puuhasteltavaa, mutta vielä ehtii ennen juhannusta säätää huoneet kuosiinsa.

Kaikku menetti vanhan futoninsa uusiokäyttöön ja tilalle tuli sohva. Saa nähdä kuinkas Kaikku kotiutuu uusille patjoille. Vissiin lattiapatjaa o ikävä kun yllätin pimun lattialta enne treeneihin lähtöä.

Ulkona paistoi kerrankin aurinko oikein lämpimästi niin pimuthan oli koko päivän ulkona. Kaikku tuli välillä viilentämään sisälle ja löysi heti paikkansa sohvalta.

Hilman viereen on tuttua ja turvallista köllähtää.

Eikä kauaakaan kun jatko-osakin oli testiajettu ja hyväksi havaittu. Kaikun rakkaimmat lelutkin oli tietysti sohvalla. Aurinkotyynyn kanssa onkin jälleen nukuttu melkeinpä joka päivä ja yö.

Ume nukkuin terassilla pahaa aavistamatta suosikki nojatuolissa.

Kaikku tietysti heti hoksi, että mamilla on nyt jotain meneillään.

Näinhän se on, että pimut sai uuden sohvan terassillekkin. Tässä on siis se vanha futoni uusiokäytössä. Kun itse siihen haluaa hengailemaan, ei muutakuin päälinen pois ja nostaa "selkänoja" paikoilleen. Kätevää... Ainakin tässäkohden tuntuu siltä. ;D Kaikkku kävi tietysti uuden pihasohvankin testaamassa. Hyvin näyttäis unettavan.

Mutta järkyttävää! Se Umekin tunki samalle sohvalle haukottelemaan... Hyvin tuohon kaksikin mahtuu. Kolmas täytyykin olla sitten himpun pienempi tapaus. ;)

Treenit on meillä pyöriny kuten ennenkin ja Kaikku on ollu huippu. Perjantain aotettiin ihan liikkuroituna kaikki liikkeet kahdessa osassa ja K oli huippu!!!! Juoksuosuus seuraamisessa tökki ja lopun kaukot ja tunnari. Kaket oli huippuvirhe kun yritti tehdä saman ku kisoissa, valua istumisen suoraan maahan. Hyvin sain neisin siitä kii ja uusinta kierroksella ilmekkin muuttui ja homma hoidettiin kotiin. No seukki tunnarin neiti veti ihan plärinäksi vissiin kostoksi tai jotain. No oma tuli toisellakiekalla, mutta se jätettiin puoliväliin. Eka kiekalla se nostettiin vietiin kapuloista kauemmaksi ja sit uus haistelukierros ja tuli väärä. Mietin eka että kun hoksin yhtäkkiä että samat kapulat ku mun treeniryhmällä niin olisiko sotkenu, mut toi toinen kiekka kyl paljasti keskitassun. =D No treenit oli niin loistavat, että innostuin ilmoittamaan kokeeseen. Ei vissiin mahduttu kun ei tullu edes vastausta. Kaverille tuli. Oli varasijalla 10. 22 evl koiraa ilmottautunu ja 3 sai paikan. No syksyllä sitten.