.

.

tiistai 29. syyskuuta 2015

Tärppä PRKL!!!

Siis Täpä tuo elämäni ilo ja valo on viimeaikona aiheuttanu enempi niitä kuuluisia harmaita hiuksia kuin riemua... =/ Ja naapuruston mies eläjille silmänruokaa! O_o

Mutta palataampa viimeviikon keskiviikkoon... Olin siinä juuri töihin laittautumassa kylpytakki päällä. No kun sitten olin siirtymässä pukeutumishuoneen puolelle takkia riisuen katsoin jostain syystä parvekkeen oven ikkunasta ulos. Varmaan Täpän haukunnassa yms oli sitten jotain outoa kun näin tein. Ja mitä siellä näkyikään!!! Mr Täpä tunki itseään portin välistä ulkopuolelle. Jumankauta ku repäisin oven auki ja karjaisin tuon PRKLeen niin tuli kyllä tiukka käännös ja niin sujuva palautuminen siitä pienen pienestä raosta takaisin omalle puolelle... Näytti kyllä siltä, että siitä on menty ennenkin!!! Turha varmaan mainita, että se takki ei siis ollut päällä tässä kohtaa eli siellä on nti huudellut voimassanoja tissit paljaana... onneksi ne asfalttimiehet oli hommissa vasta seuraavana aamuna siinä kohdin. =D Pihalle kun pääsin tilkitsee porttia oli se takki jo päällä siveellisesti!

Ja tähän aamuun... Nyt ei onneksi ollut vaaraa itsensäpaljastelun suhteen, mutta taas oli joku etiäinen ton Täpättimen suhteen. Olen tietty isiltä tilannut jo uuden portin ;) mutta tässä odotellessa on ollut pakko pärjätä vanhalla. Olen sitten pitänyt portin avauskohdan kohdalla tokon hyppyestettä suojana ettei siitä pääsisi läpi. Nooooo mitä teki Täpä aamulla? Sieltä tulla tepsuteltiin häntä tiikkarilla kohti porttia. Hypättiin esteenpäälle todella kevyesti, kurotettiin alaspäin ja nostettiin poikkipuu pois haitoilta. Kun poikkipuu oli maassa, kierrettiin esteen sivulle, vedettiin lautaa itseäkohti ja käytettiin sitä vipuvartena kinkeämään hyppyä pois portin edestä!!!! Siis WTF????? Mun malinöös käyttää työkaluja???? REALLY???!!!! Siinä kohden kun pikku Täpä tunki itseään portin ja hypyn väliin suuntana vapaus päätin karjaista taas sen PRKLeen ja homma oli ohi ja pieni malinöös seisoi pihalla hämmentyneenä... Mistä se taas tiesi???? =D Ilmeisesti naapurin remppamiehet ei sitten miellyttäneet tai sit miellytti ja oli pakottava tarve päästä morjenstaan. Iskän vinkki oli että sitoisin häntään laudan poikittain toppaamaan menoa. Taitaa olla jo aina keino saada tuo ötökkä kuriin!

Eilisiin treeneihin.... tai ei niitä voi treeneiksi sanoa kun melkee koko tunti oltiin "rauhoitumassa" kentällä kylkiasennossa. Sekunnti järkevää toimintaa kunnes pakka taas hajos ja alkoi tolkuton hyppiminen ja rieppaaminen... Huoh... Siinä meni hyppytreenitkin uusiksi kun ei päästy edes aloittaan. Toisella kerralla sitten saatiin tehtyän 3 toistoa. Eka irtoaminen kupille (tuttu treeni), sitten kuppi jalkojen väliin ja ALO hyppy kutsuen. Kuppi oli kyllä ihan turha kn pieni mali kävi jo kierroksilla. Toisella kertaa palkkasin sitten ihan itte. Hyvin se osas se sanottakoon ja lopun paikallaan olo oli kyllä heno. vaikka aika oli pitkä ei ollu kuin pari herpaantumista ja nekin johtu naapurien leikkipalkasta ja seläntakana olevan kentän korva huumaavasta haukkumisesta. Et jotain positiivista...

Kaikun Rallyt olikin sitten huiput. Upea rata!!! Ainoa moka kun mami teki kyltin väärin eikä pysähtynyt kun piti. Mahtava kontakti ja upea flow läpi radan. Käytösruutu istuen edessä hienossa kontaktissa, jos paria pientä katsetta poispäin lasketa, mutta nekin oli isoja häiriöääniä mitä kuului, Seisten piti parikertaa rykäistä kun oli istumassa, mutta ei onneksi sitten istunut!!!! Olin niin hyvällä tuulella treenin jälkeen!!! =D Kisoja odotellessa. ;)

Ja vielä miehiin... hra paronin sänkykäyttäytyminen oli yhtä hirveää kun Täpän... Tosin Paroni protesti likaisia lakonoita (ja ne oli jo likaiset parin päivän jälkeen jos hralta kysyttiin) Nyt on taas Täpällä sama homma... Sänky on järestään päivän jälkeen tän näköinen. Huoh taas.... En tiedä mylätäänkö noi vai meneekö hypätessä pöydälle ja takas... Mutta siivota saa taas miesten jälkiä. Ehkä niille pallukoille on vaikeempi löytää paikkaa ja asentoa kuin tisseille. ;D


maanantai 21. syyskuuta 2015

Metsässä, taas!

Sunnuntai meillä starttasi näin ihanissa tunnelmissa. Mami edelleen ihan kauheen kipee ja Kaikku-kainalokaveri oli tietysti mua hoivaamassa. Kaino on kyllä rakkaus-pakkaus... tai sitten halu ihmisten sohvalle oli palava. ;)

Ja kun kunto ei riitäå köveleen oltiin, ylläri, metsässä. Niinkuin maanantai aamunakin...

Tällä reissulla tapahtui kyllä paljon kaikenmoista kivaa ja ei niin kivaa. Kivaa oli se, että koko poppoo leikkii jo aikas päheesti keskenään. Tai toinen versio on, että Kaino on alkanut huolehtia Umpasta. Aina kun Täpän kiusaaminen yltyi liian villiksi oli Kaikku huolehtimassa Umesta. Onhan se niinkin että kyllä Kaikulla on yksin oikeus Umpan kurmuutukseen. ;D

Ume sitten komppasi taustalla hienosti!

Ja villiinnytti kaveria kun huomasi taustatuen olevan kunnossa...

Mutta aina ei tukijoukot tule pelastamaan.

Ohhoh... nyt on jäänyt pikku malinöös monsterprässin väliin. =D
Kyl siinä kiire tulee toiseen suuntaan. Huomatkaa Ume joka koittaa olla jämy.

Ja pikku lirkuttelut tätsylle on aina paikallaan... Ume sitten jälkipörhistelee paineja.

Kaikku antaa samalla mitalla takas. Kylmä kirsu hanurissa ei taida tuntua Täpästäkään kivalta!

Ja niihin vakio keppileikkeihin...

Täpän hieno "oma" keppi. Ollaan vähän tuota tunnaria aloiteltu metsässä. Hienosti se löytyy jokakerta! Nak nak... toivottavasti helpompi opettaa se virallisempikin versio.

Kaikku nautiskeli kans kepeistä tuttuun tyyliin.

Ume päätti patsastella sen aikaa...

Ja kun me muut oltiin lähdössä keksi Ume noi kepit... huoh... Ume...

Tärpällä ja Kainolla on jo aikas kiva yhteinen sävel. Musta tuntuu että sielut kohtaa enempi kuin tuon meidän tollukan kanssa... ;) Keskinäinen kunnioitus on aikas kivaa katsella!

Ja ennenkuin päästiin kotiin nukkuun ne kiukut. Ja ylläri on taas ihmisten koiran pito aiheena... Jo kun saavuttiin metsään näkyi montujen pohjalla näitä autolenkittäjiä. Koirat pois autosta ja menoksi itse ajaen. Katoin et aikas kaus autosta ne koirat sinkosivat mutta lähtivät kuiten perään. Mutta se tie osuus on aikas "vilkas", näin metsätieksi. Itse en siellä enää liiku kuin arkena päivällä ja siitä huolimatta tulee joskus joku vastaan. No seuraava irtokoira tulikin metsässä alku taipaleella. Onneksi näin jo kaukaa että joku vilahti ja käännyttiin lujaa toiseen suuntaan. Oltiin jo kaukana kunnes näkyi mustia hahmoja koiran kera. Siinä olis voinu taas käydä kuinka vain... Se ei lohduta jos ollaan ylpeitä että oma koira tulee luokse tilanteessa kuin tilanteessa jos itse ei ole paikalla!!!!! Ja grrr ja mrrrrr autolle kun palasin oli kunnon rähinät jo päällä minulla ja joillain marjastajilla....

Kaukaa katoin et onko mun auton perässä joku toinen auto ja tuskaisena mietin että kuka pysäköi ihan viereen... siellä kun sitä lääniä piisaa. Lähemmäs kun pääsin näin koiran jollain tytöllä ja irtihän se oli. Koirat kii ja jäin odottamaan josko huomaisi. Ei huomannut tai näin jälkeenpäin halunnut huomata. Lähdin meneen lähemmäs, mutta jostain syystä en halua ottaa tällä laumalla sitä riskiä että jotain käy. Eikä mua huoleta se naapurin rakki vaan se että meidän lauma on vielä nuori ja hauras suhteiltaan. En halua rähinä tilanteita millään lailla ja tiedän että Kaikku ja Täpä kyllä suojelee meidän porukkaa kaikelta. Yritin monta kertaa huutaa onko koira kii yms mutta tyttö pyöri vain omiaan. Jokainen mut tunteva tietää että mulla on kohtuu kantava ääni... =/ No sit ei auttanu muu kuin laittaa Kaikku ja Täpä kii ja lähteä Umen kans lähemmäs katsoo tilanne päästäänkö me kotiin. Ume autoon ja ja vielä kerran pyysin ottamaan koiran kiinni. Ei mitään reaktiota...  Tässä kohdin huomasin heillä olevan kaksi joista toinen oli hihnassa. Eikä edelleen reaktiota ja mulla leipoi kii ja tuli kyllä kohtuu painokelvotonta tekstiä. Siinä kohdin alettiin kyllä räkyttää takas ja sanottiin koiran olevan kiinni enkö näe. Itse en koe koiran olevan kiinni jos lapsi halaa sitä ja sen ilmoitin. Ei mitään vaikutusta.... Ilmoitin että seuraavat koirat eivät siedä naamalle tulijoita enkä siedä minäkään. Edelleen koira irti siinä lähettyvillä. Hain ekana Tärpän ja Täpällä oli kyllä asiaa kun jotku olivat liian lähellä autoa. Siinä kohdin kohti lähtenyt perheen isä ei sit tullutkaan lähemmäs vaan jäi marjaan. Täpä autoon ja luukku auki että varmasti pysyvät kaukana... Kun sitten tulin Kainon kanssa oli se irtokoira viimein saatu kauemmas, jo niin kauas, et olikohan jo pientä liioittelua. ;D Sitten oli vielä auton irroitus kun tie oli upottavaa hiekkaa ja heidn auto perseessä kii. Onneksi mulla ei ole auton suhteen mitään hävittävää vetäisin siitä kylkee hipoen, samalla kytäten ettei heidän tiellä edestakaisin mopoileva muksu jää alle. Onneksi on työpaikalla ahdas halli joten I can do it! ;) Että niin hyvällä miellellä kotii. Joskus miettii kui ihmiset on omaan napaansa tuijottajia... Miksi sen oman koiran kiinni laitto voi olla niin vaikeaa jos joku sitä pyytää? Se että koira on hallussa on hieno homma, mutta kyse on kuitenkin eläimistä! Jostain syystä se sanallinen hallinta voi pettää ja sitten sattuu isoja vahinkoja, molemmin puolin.

Mutta meillä kyllä nukuttiin ilta sitten kohtuu rauhassa ja pöristen. Jopa pikku malinöös otti tirsat ennen ku piti taas päästä ulos juokseen! =D

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Monttupainia

Mami sai jonkin karseanpöpön loppuviikosta ja olo on ollu kaamee, jopa kuumetta lähemmäs 38 vaikka normaalisti mulle ei nouse sitten millään! No mun haave sohvalla makoilusta tuotti tulosta. Milloin sitä oppis olee haaveilematta kun vuodenvaihteessa oli sama homma. ;D Mutta koirilla on ollu kivaa ja tylsää. Eilen jaksoin vähän Täpän kaa ottaa kotiläksyjä, mutta tänään on pinna ollu sen verran lyhyt että päätin etten....  Mutta aloitetaanpa alusta ja lauantaista.

Aamulla kello soi ihan normaalisti mutta en ollut siihen heränny O_o Huomasin puolituntia siitä kun kelloa katsoin että OMG nyt pitää nousta. Nousun jälkeen huomasin että OMG päätakas tyynyyn ja peruun asiakkaat. Ei mitää saumaa ollu lähteä mihinkään. Toiveikkaana ajattelin päivän levätä että pääsee illalla ystäväni kanssa syömään, mutta turha varmaan mainita kuin kävi... Ei todellakaan!!!!

Aamupäivän torkuin sohvalla, mutta sitten oli jo lähdettävä käyttään koissut lenkillä. Näin kun puuskuttaa on metsä se paras vaihtoehto ja kun ottaa vielä kameran ei tarvii pelätä että innostuisi kuntoilemaan. Lauantai me viihdyttiin ihan montuilla kun kerrankin ei ollut ruuhkaa. Täpä oli alussa oma ärsyttävä itsensä ja antoi heti pimuille kyytiä. Tässä alkuun Umppa kohteena. Ume jo välistä innostuu todella hienosti jytään,,,

Mutta näin siinä usein käy kun uskon neidin säästelevän polviaan kun joku ryskää täydellä teholla päälle.

Kun molemmat neidot oli juoksutettu läähikseen tuli onneksi lampi mistä mr Täpä sai himpun viilennystä tunteilleen.

Kaikku tietty osallistui kahluu hommiin kans. Umppa raukka oli munkainalossa kokoajan turvassa.

Ja meidän komistus!!!

Tää oli huippu!!! Meillä pimut säännöllisesti on vähän ? kun ne katsoo Täpän toimintaa...

Ja reilukerho kokoontuu... Ensin ärsytetään Kainoa ja sitten ollaan kaverin seläntakana "turvassa".. =D Itseasiassa homma menee niin, että Kaikku on alkanut ottaa mamista mallia ja himpun tukee meidän Umea eikä anna Tärpän kiusata toista niin paljon. Voihan se olla, että Kaikulla sattuu jo korviin se kaikki kiroilu... ;D

No osataan sitä leikkiä kauniisti yhdessäkin. Vitsit mua niin harmittaa kun ei ollu kamera taas valmiina. Ume puuhasteli ton kepin kanssa ja Täpä meni siihen hengaa ja katsoo. Hetken päästä herra keskittyi johonkin hajuun niin tiukasti, että käveli Umen vatsan alta ja Umppa vaan nakerteli keppiä niinku aina =D = D

Uijui.. tää piti laittaa vaan kunon niin kauniita ja upeita koiria!!! Kaikkun ei uskoisi lähentelevän 8 vuoden ikää!!

Ja niinpä tällaista meillä siellä on... Umppa puuhaa omiaan ja Täpä omiaan... Jumankauta oon tosta sanonu sata kertaa ja toiset lenkit menee ihan kivasti ja sit on näitä. Ja kaiken kukkuraksi laitoin Umpalle jotain suihketta missä sanottiin että tekee nartun hajusta epämiellyttävää urokselle... Siis really??? No ei se ehkä niin paljoa haistellu....

Ja sitten jytää!! Ihana kun Kaino on inostunu jumppaa Tärpän kans ihan kunnolla. Siinä kilot karisee ja kisakunto kasvaa.=)


Välistä kaukana vissiin kuulu jotain... Paluu matkalla tuolla metsänlaidalla oli kyllä tuoreet jalanjäljet, että noinkohan siellä tosiaan joku meni.

Ja sitten se Tärpän paketti taas levis ja hajos... =D Kaino sai nuorempana näitä samoja hulluuskohtauksia..

Sitten taas mentiin täysillä!

Loppuun maisemakuvausta... Upeita "joenuomia" oli sade tehny tuonne montuille. Siellä kun ei kauheasti ole mitään mitä ihastella niin heti pisti silmään... Tosin upeet on noi kankutkin mitä kuvassa näkyy. ;)

torstai 17. syyskuuta 2015

Söpistelyä, painia ja karkureissuja


Heti alkuun söpistelyä. Kaikku on ollu nyt super ihana. Ilmeisesti kisakauden korkkaus piristi pimua. Näin ihana näky tuli ulkoilemaan tällä viikkolla kun palailin töistä kotiin. Muutenki Kaino on nyt ollu super. Aamun treenitkin meni loistavasti. Ollaan nyt alettu ottaa Rallyn voittajan liikeitä ja hienosti puolen vaihdot on sujunu. Ja kun mami tunnetusti käy hitaalla niin sitä oikealla seuraamista on nyt otettu teho kuuri. Kaino osaaa kyllä seurata oikealla, mutta niin siinä pitäis kääntyäkkin ja tehdä kaikki liikkeetkin. Jos yhtään on sivulle kutsuttavia niin kyllä se Kaikku sinne vasemmalle hakeutuu. Mutta hyvin lähti rinnalla perusasento liikkeelle aamun tehotreenissä.

Täpällä oli maanantaina tylsä päivä kuten pyykkinaruista huomaa... huoh... onneksi ne oli jo aikas loppu valmiiksi. ;D Mutta Hra Täpä edesottamukset ei lopu tähän!!!! Nyt on tästäkin talosta koira päässy karkuun.... Sain soiton naapurin Leenalta että Täpä oli tullu shoppaileen.... Vissiin lähteny hakee niitä uusia pyykkinaruja. PRKLeen rakki!!!! Tietty ihan paniikissa kysyin oliko syöny ketään? mutta kuulema ei, halunnu vaan leikkiä kaikkien kanssa, pallo suussa kun reissuun oli lähteny. No nyt on aitaa tilkitty ja isi hälyytetty apuun tekeen pysyvämpiä aita parannus ratkaisuja!

Ja meidän Umeen. Umppa on jo hoksannu, että oman malinöössin kanssa voi jumpatakin eikä vain olla ahdistelun kohteena. Tosin sitäkin vielä tapahtuu välillä enempi ja välillä vähempi. Löysin kyllä tänään siivotessa kaapista jonku sprayn jonka pitäis tehdä nartun hajusta epämiellyttävää urokselle. Täytyy ens metsälenkillä kokeilla. Täytyy toivoa että Ume ei itse koe itseään epämiellyttävänä. ;D

Jumpat lähti siis todella vauhdikkaasti liikkeelle...

Vähän kutsuhuutoja

Ja ne pystypainit. Umppa 60kg vs Täpä 25,5kg. Painot on nyt tarkistettu päivystävällä viime lauantai iltana kun Umella oli silmä muurautunu rähmästä umpee. nneksi oli vain pieni tulehdus ja saatiin tipat ja nyt on jo tähtisimmu takaisin. Samalla reissulla sit laitettiin Täpälle rokotukset kuntoo. Paperit odottaisi kasvattajalla... Vähän hävetti päivystyksessä rokotella mutta lääkäri kehui tyhjyyttä ja hiljaisuutta. =D Täpä oli alkuun ihan ok mutta kun huomasi lääkärin kavahtavan pikku mörinöitä tuli jätkästä ihan sika. Homma hoidettiin sitten niin että mami istui päällä. =) Meillä ei pikku malinöössin perseile! Täytyykin tästäedes pyytää aina sellainen lääkäri joka ei rääpäleitä kavahda. Tosin en voi syyttää, koska varmaan siellä vastaanotolla niitä hampaita on saatu perille astikkin... =/ Onneksi Täpä ei ole niin sika!

No painiin takas... Lopputulos on aina tämä. 60kg lihaa liikkuu joko nopeaa poispäin tai makaa kintut taivasta kohti. =D

Täpällä on alkanut myös ohjatut tunnin OKKlla ja Activella. Hienosti poika on toiminu. Ainoa miinus on kun iskee väsy alkaa pinna rakoilla ja tulee pieniä rähjöjä tilanteista. Onneksi kaikki tilanteet on ollu "ymmärrettäviä" esim kaveri heittää meitä kohden lelun ja koira juoksee kohti tms mutta kyllä noita pitää karsia. Muuten Täpä on ollu hienosti kontaktissa ja odottaa multa tehtäviä.Jopa paikkamakuu sujui hienosti vaikka häiriötä ympärillä. Jenniltä taas saatiin hyviä rauhoittumis vinkkejä ja heti kun mamin asenne saatiin kohdillee saatiin Täpäkin rauhoittumaan! Niin kiva treenikaveri vaikka muuten kyllä mamin hermoja koetellaan säännöllisetsi!!! =)

maanantai 14. syyskuuta 2015

Pirun punkkipanta!!!!

Kainon mietteitä taas mamista....

Käytiin sitten Kannuksessa korkkaamassa Rallyn AVO-luokka. Luulin että oltiin surkeita, mutta me oltiinkin oltu super loistavia!!! Pisteitä olis tullu 99/100 mikäli olisin älynny ottaa punkkipannan pois. Saimme siis HYLÄTYN sääntöjen vastaisista varusteista! Tuomari oli hivenen rikki mun mokasta... ;) Mutta mulla on kyllä sellanen fiilis että jossain kisassa mulla olis se ollu päällä... Tai sitten ollu hyvä tuuri et aina älynny ottaa veke tai se on ollu pannanalla piilossa. Kerran muistan sen ottaneeni kaiken varalta pois...

No onneksi on kisoja tulossa ja sain vähän pönkitystä et kyllä me kehdataan kisata kun sitä hetken epäilin. =D

maanantai 7. syyskuuta 2015

Viikonlopun käynnistys


Nyt on Täpällä uusi hieno treenipanta ja toinen tyyny hommattuna! Hetkihän siihen menikin... ;) No monta kärpästä taas yhdellä iskulla sillä torstai iltana saatiin loisto idea Jussin kans että me hypätään autoon ja kurvaillaan perjantai aamunaHaapavedelle treenaan Täpä. Samalla reissulla Jussin putiikista löyty sopivat vermeet pojalle.

Täpä oli taas mennyt roppakaupalla eteenpäin tuon itsevarmuuden kehittymisen suhteen. Ei kyllä aristeltu mitää... =) Alkuun otimme samat treenit kun aijemminkin että mami roikku hihnan päässä ja Jussi leikitti. Toisessa setissä otimme jo haukuttamista ja Jussi lähestyi meitä uhkaavasti. Kuulema palautuksen aikaan oli Täpä kyllä haukkunut mutta kun oli tultu lähelle lähteny pois. No nyt ei lähteny vaan iski hampaat tyynyyn! =D Ainoa joka sai moitteita oli mami joka ei osaa olla paikoillaan... Makarooni kädet ja heikot polvet!!! No kyllä mä vipasetissä sitten janttasin ne jalat kii ku tuli ukaasi että olen viskipullon pystyssä jos se koira pääsee väärään aikaan ja paikkaan kiinni eikä mikää halppis olis kelvannu. =D =D =D

On se vain hieno tunne katsoa kun koira saa tehdä mistä se tykkää oikeasti ja kovaa!!!! Pikku Täpäkin kasvoi ainakin sen 10 kiloa isommaksi mitä onkaan. ;D Taas saatiin kehuja Täpän edistymisestä ja on kuulema päässy oikeaan kotiin. Kyl lämmittää kun saa kehuja harrastajalta vai pitäiskö sanoa ammattilaiselta jota arvostaa. Toivottavasti päästään taas pian kokeileen uudestaan!!! Tohon hommaan alkaa jäädä pahasti koukkuun....

Pimut oli tietysti mukana reissussa ja koska mami on aina vähän viimetipassa joka paikassa joutu koko perhe tuleen töihin mukaan. Onneksi osaavat olla autossa. Mitä nyt Täpä nostaa metakan jos naapuri autoissa käydään, mutta onneksi niissä ei tiuhaan ravata... Pimut oli sit jakanu tyynylla omat osiot. Umella 3/4 ja Kaikku raukalla pieni nurkkaus. Vai olikohan nuo Umpan lonkkaluut alkanu painaa tätsyn kylkiä epämukavasti niin tarvi pehmikkeen väliin. ;)

Tietysti kun keskustan alueella ollaan oli päivälenkki taas kaupungilla ja torilla. Pimujen kaa käytiin asteessa moikkaan Pirre-tätiä ja jätskillä.

Täpäkin pääsi torille mutta Pirre oli jo lähteny. Täpä alkaa olla jo mukavan rento kaupungilla. Välillä hirvittää mutta namit maistuu jo koko reissun ajan!!! Hyvä Täpä!!!!

Illalla olikin sitten läheisyyden kipeitä koiria. Kaikku on yleensä aina sohvalla, mutta nyt haluttiin olla liki. Täpästä on vaikea ottaa sylikuvia kun pienikin liike käynnistää moottorin. Parempi vain nauttia pieni malinöös kainalossa ja rapsutella sen masua kuin yrittää ottaa kuvia. ;D

Ja osaa se Tärppä olla myös huomaavainen ja ihana. Lauantai aamu oli mamilla vähän soista ja synkeää mutta ei kauaa kun Täpä oli järkänny näin kivan yllärin. =D =D Repesin ja siitä se aurinko palas päivään!

Ja tietysti oli metsäilyä tiedossa oikein roppakaupalla.  Uusi perhepotretti yritys, mutta ei noi pimut oikee halua Täpän kaa posettaa... ;)

Vai onkohan se vain Umppa... Näin komea kaksikko ikuistui kuviin!

Ja tässä vähän esimakua tulevasta kunhan saan kameran käytyä läpi... Netti tikku lähtee taas broidille huoltoon niin katsotaan milloin saa taas koneet iskuun...