.

.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Synttärikemut rannassa


 Tässäpä kuvasaldoa Umpan pippaloista rantsusta. Taas oli tytöillä monenmoista puuhaa biitsillä, mutta välillä muistettiin lepäillä ja posettaakkin. Perus settiä siis jälleen kyseessä.

Eka kuva ei niin hieno ole, mutta pakko oli laittaa... really tuo perheen vanhempi narttu ei aina myöskään käy ihan täysillä tai sitten kierroksia on liikaa... Neito päätti piehtäroida rantakivissä! O_o Varmaankin hieroi mukavasti selkälihaksia... Jopa Umppa äimistelee moista puuhaa!
 No en tiedä oliko syy tässä... Jotain tuollaista etovaa rantalimaa siel oli... turha varmaan mainita kuin herkullista se pimatsujen mielestä oli!
 Tietysti mukaan mahtuu se synttäri posetustkin.
 Ja sitä jyutää. Sankari on siis tuo ilvampi tapaus.
 Täti päätti valilla painaa päändä risukkoon, käy se risukasakin tyynystä.
 Joskus mukaan vaan nyt tarttuu jotain ylimääräistä. =)
 Rannalla alkaa onneksi paarmat jo pikkuhiljaa kadota. Muutama inha otus vielä näkyi.
 Kaino on enempi hurjapää ja kiipeili kivenpäälle, ilmeisesti turvaan riehuvaa synttärisankaria. Tosin kyseinen korokkeelle nousu sai Umpan entistä enempi sekaisin. ;)
 Ja olikos se joku sanonta vuorista ja tulemisista. No jokatauksessa keinot on monet saada tätsy leikkiin mukaan.



Vielä pienet hehkutukset treeneistä. Nyt kesällä treenejä ei ehkä lukumääräisesti ole niin paljoa, mutta sitäkin parempia hetkiä ollut määrän sijasta. Ennen kemuilua otettiin Kainon kanssa hieman kaukoja ja luoksetuloa. Helteestä huolimatta molemmat toimi ihan ok! Tässähän alkaa kisakuume sopivasti heräillä syksyä kohden kun mennään... Nak nak täytynee koputtaa puuta ettei vaan liialla hehkutuksella pilata kaikkea. =D Mutta oli se vain hieno hetki, kun helteestä huolimatta luoksetulon tehtiin laukalla ja toppikin onnnistui. Onneksi kerrankin maltoin jättää sitten loppuosan pois ja palkata tästä. Otimme sitten maahanmenon kierronkautta ja sekin oli ok. Tosin kiertämällä molemmat kyllä aina tuppaa onnistumaan. Kaikesta sitä keksiikin valittamista... :P Kaukoissa otettiin vain eka nousuja 15 metrin matkalta ja taisipa kaikki onnistua ekalla. No vieäkö saadaan seiso-istu kuntoon niin hyvä tästäkin tulee.

Umppa taas sai kuluvalla viikolla toimia terapia koirana. Kainon treenien jälkeen kun palailimme lenkiltä autolle käytiin meiltä kysyyn josko jompi kumpi voisi toimia apuna kun eräs nuorikoira oli päättänyt että isot koirat ovat hirrrrmuisen kamalia. No kyseiseen tehtävään Ume on täydellinen valinta. Alkuun näytti, että mitähän tästä tulee, kun toinen oli niin kiihkona karkoittamassa karmeaa jättiläistä ja jättiläinen oli kiihkona menossa leikkimään. =D No noin 15 min kävelun jälkeen homma oli jo huomattavasti rauhallisempi! Voisi jopa väittää uuden ystävyyden alun koittaneen. Saa nähdä törmäämmekö kyseiseen koiruuteen tulevaisuudessa ja Ume saisi terapioida homman lopppuun asti. =)

torstai 25. heinäkuuta 2013

Umppalumppa 3v.

Tänään oli Umpalla synttärijuhlat ja tyttö täytti 3 vuotta. Tietysti heti aamusta oli kakun vuoro, jossa oli perinteikkäästi maksalaatikkoa. Täytteenä paprika-maksamakkaraa ja kuorrute lauantaimakkaraa raejuustolla. Molemmat pimut tykkäsi kakuistaan, mutta keittiöön lähetettiin palautetta kakun riittämättömyydestä. ;)



Juhlat viettiin aamulla sekä illalla tietysti rantsussa. Juhlakuvia tulee tuonnempana näytille, muta tässä pakollinen perhepotretti juhlista.



keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Rannalla säällä kun säällä =D


Vaikka tällä hetkellä ilmat hellii täällä pohjoisensuunnallakin, ei kesä ole ehkä ollut se kuumin mennä viikoilla. Meillä tuo rantsuilu on niin ykkös juttu ettei siinä hellettä kaivata. =) Ehkä parempikin ettei aurinko porota pilvettömältä taivaalta, koska uimahommat on nyt tälle kesää vähän säännösteltyä hotspottien takia.

Tässä heti alkuun ranta tunnelmia.


Rantsussa on myös muuta tekemistä kun köllötellä tuulen hyväiltävänä. Kaino löysi makeen kepin, jota Ume kovasti kärkkyi itselleen...

Tilaisuuden koittaessa se napattiin itselle ja lujaa karkuun!


Umppa taas on erikoistunut aaltojen metsästykseen. Se on niin herkkua! ;)


Ja tietysti pakolliset ranta posetukset.


Tarkkaavaiset lukijat ehkä huomasivat ettei kaikissa kuvissa ole pantaa... Syy on tässä. Jytäpainin aikana Ume tietysti hukkasi oman kaislikkoon. Onneksi oli kamera mukana niin salapoliisin tavoin kuvia katselemalla löysin sn hetken kun panta katosi. =)
Onneksi oli kuvamateriaalia että sai tarkan hukkauspaikan selville, sillä muuten tätä ei olisi heinikosta löytynyt.

Perus ranta fiilistelyä seuraavana. Maisemat on kohdillaa!

Kaino puolestaan tykkää kieriskellä jäkälissä. Taitaa mukavasti rapsuttaa selkää...

Nyt on jotain todella mielenkiintoista löytynyt. Ilmeisesti jokin hiekkalinnan jämä kyseessä.

Heti rantsuun päästyämme Umppa näki jotain todella mielenkiintoista.
Ja tässä mielenkiinnonkohde. . Onneksi neiti ei lähempää tuttavuutta innostunut tekemään surffaajan kanssa


maanantai 22. heinäkuuta 2013

Mansikka TOKOa


Kait sitä alkaa tulla njo tiettyyn ikään, kun alkaa huolehtimaan talven marjavarastoista. =D Niimpä meidänkin perheeseen ostettiin mansikkalaatikko joka tyttöjen kanssa sitten siistimme rasioihin ja pakastimeen talvea odottamaan. Työn jako oli selvä mami perkaa ja tytöt napsii maistiaisia välillä. Umppaa moiset herkut ei kauaa jaksanu kiinostaa, mutta Kainosta mansikat oli taivaallisia. Tästä syystä innostuin aina välillä myös tokottamaan... Aina kun tuli hieman nuupahtanu mansikka sai Kaino sen pienen seuraamispätkän tai liikkeestäistumisen jälkee palkaksi. Ja WAU, vaikka aurinko paistoi nätisti lämmittäen jaksoi tyttö tokottaa upeasti!!! =) Kyllä sen riemun voimin jaksoi mamikin jatkaa aina hommia. Saa nähdä jääkö muulle perheelle talvella yhtään mansikkaa syöntiin vai täytyykö ne jättää Kainon harrastuksia varten... ;)


No täytyy varmaan paljastaa TOKO-tytön välillä hieman elpyneenkin työnteon lomassa... Mutta tietysti juuri välinelaatikon tiukassa läheisyydessä!


No Umppa-Lumppa tietysti kulutti aikaansa umemaiseen tyyliin kukkia haistellen...
Ja välillä maistellen. ;)



torstai 18. heinäkuuta 2013

Umppa rohkaistui


Umppa on tänä kesänä rohkaistanu mielensä monen asian suhteen. =) Yksi on ollut erilaiset pinnat, jotka alkaa jo sujua niinku aina oltaisiin menty. Vastahan oli kuvaa kauhujen sillasta ja nyt mentiin treeneissä vähän erilainen silta eli agipuomi. Kainolla kun käytän noita agi juttuja tunnelman nostatukseen, mutta Ume on tähän asti suhtautunut niihin hivenen epäillen. Nyt kuiten puomi mentii reippaasti ja vakaasti! ;) Sitä mennäänkö sitä ens kerralla ei voi vielä tietää... Niin kävi renkaalle...

Meillä on pihalla isin tekemä rengas, jossa on portaaton säätö eri korkeuksille. Näin ollen siitä saa Umelle juuri sopivan "kävellen läpi" version, kun Kaino saa sujahtaa ihan normi korkeudelta. Umpan polvia kun säästelen turhilta loikilta. No tässä eräänä iltana kun treenailin pihalla sai Umekin ottaa jotain pientä ja sitä rengastakin otettiin. Tyttöhän oli asiasta ihan super innoissaan ja häntä vispaten sujahti läpi kumpaankin suuntaan ja ihan omatoimisestikin. No seuraavana päivänä homma ei kiinnostanu sit pätkääkään! =D Kerta lajia vissiin tytölle riittää...

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Ranta-Jellonia

Sunnuntai ilta menikin siis rannalla Mökön, Kaisan, Sadun ja Jutan kanssa. Jutalla oli kamera mukana joten saatii taas upeita kuvia!  Tässäpä ranta tunnelmia...












kuvat Jutta Vakkuri

Puikkonokkia ja näyttelyitä

Viikonloppu kului kovin koira painotteisesti pitkäsä aikaa. Selkeästi alkaa tän talouden sairastelut olla takanapäin ja normaali kaaos palata taloon. Lauantaina suuntasimme Umpan kanssa kohti Alpuaa ja Kutinanleiriä. Ume ei nyt päässyt ihan treenikentälle asti, mutta hengessä mukana köllötteli autossa. Oli upeeta päästä katsoo hieman oman harrastuslajin ulkopuoleisia lajeja, ohjelmassa kun oli suojelua ja mondioringia. Tietysti molempiin lajeihin kuuluu myös sitä tottelevaisuutta, mutta vaikka samasta asiasta periaatteessa kyse kuin TOKOssa, on lajeissa aika isoja painotuseroja. Seuraaminen on oikein oiva esimerkki ettei TOKO 10 pisteen seuraamisella välttis enää täysiä pisteitä saisi PK kentällä ja päin vastoin.

Purupuolesta taas en osaa tällä kokemuksella sanoa mitään. =) Mutta oli hienoa nähdä kuinka koirat oli aivan täpinöissään kentällä ja siitä huolimatta hienosti kuulolla. Ehkäpä eräs mieleenpainuvimmista koirista oli upee amstaffi joka oli suojelukoulutettu. Mistäköhän syystä tollaset tankit vaa niin hivelee silmiä? :P No täytyy kyllä samaan hengenvetoon hehkuttaa niitä upeita malinoiseja! Aaaahhhhhh.... Kyllä se jonain päivänä asustaa täällä meilläkin. ;) Itseasiassa kävimmekin katsomassa Nöpöä jolla kohta vipeltää jaloissa pikku palleroita... Onneksi niitä ei vielä näkynyt, olisi ehkä ollut pakko ottaa yksi mukaan. =D

Sunnuntaina sitten Kainon kanssa läksimme Ruotsiin ja Piteån näytelyyn. Joskus mietin miksi hakkaan päätä seinään ja ramppaan tuolla ruotsin puolella, kun siellä ei meillä tunnetusti ole koskaan hommat menny ihan putkeen. No emme tehneet poikkeusta tälläkään kertaa... Se viimeinen cacib oli jälleen niin lähellä, mutta niin kauas se jäi... =) Tuomari tykkäsi muuten Kainosta, mutta kommentoi tytön olevan liian lihava. No ihan en tuota allekirjoita, mutta lihasta tyttö kaipaisi lisää. Huomaa alkuvuoden mamin sairastelun vaikuttaneen tytön habitukseen... Nyt alkaakin molemmille naisille kunnon kuntokuuri! ;) Tosin noille leikatuille koirille on välillä aikas vaikeaa saada kadotetut lihakset takas. Neksu oli tässä kiva poikkeus ja mummin kropassa ei näkyny mitään muutoksia leikkuun jälkeen.



Tuomarina oli Vochai barak, olikohan Israelista. Tuloksena oli excellent mutta Sa jäi saamatta tällä erää.

Corr type. Good size & prop. Strong bone. Corr head. Lovely temp. Good coat. At the moment too fat also seenin her rear moment. Exc for the overall type.

Kaino tosiaan edestakaisin juoksussa juoksi jotenkin oudosti vinossa. Veti "pohkeenväistöä" koko matkan... O_o No onneksi siitä ei sitten parkkipaikalle mennessä ollut mitää havaintoa, tai onneksi ja onneksi... =D Kehän vierellä tutustuin kivoihin Ruotsalaisiin bullmastiffiharrastajiin. Heillä oli 15 kkn ikäiset veljekset, ikävä kyllä nimeä en nyt muista... =/

Tässäpä neito ansaitulla loppiksella kehän jälkeen autossa. Hieman on viilennystakki rullalla, mutta tuuletin jäähdyttää mukavasti.

Kotiin päästyä oli vielä ohjelmassa rantsuilua Mökön kanssa....

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Sataa sataa ropisee...

Kelit muuttuivat sitten helteistä sateiksi ja meillä lenkkeily on mamille kauhun täyteistä... Pelottaa nii vietävästi kastella tyttöjä ettei hotspot vaan syttyisi uudelleen! No josko se huoli olisi takana päin, sen verran on tytöt jo olleet virkkuina.

Tällä viikkoa tytöillä onkin tiedossa vastuullinen tehtävä liikuttaa Mököä. =) Eilen jo kävimme Mökön hakemaan lenkille sateiseen metsään. Hassua kuinka se kolme koiraa tuntuu vain niin sopivalta määrältä siinä jaloissa pyörimässä... ;) Ehkä tuo fiilis johtui vain siitä että kaikki kolme osasivat käyttäytyä mallikelpoisesti. No Mökö joutui kerran pikku jäähylle, kun metsän hajut voittivat ja herra lähti omille reiteille. Normaalisti kun Kaisan kanssa Mököllä on hieman väljemmät puitteet liikkua, mutta kun kyseessä ei ole oma koira halusin olla näkökontaktissa kokoajan. =) No loppulenkki sujuikin taas yhtä hienosti kuin alkulenkkikin!

Tässäpä illan kokoonpano. Kuva on kyllä luvattoman suttuinen kun keli tosiaan oli hyvinkin harmaa ja kännyn kamera mitä surkein.



Hyttyset ei tällä reissulla kiusanneet tyttöjä niin pahasti kun vihdoin löysin jotain karkoitetta. Olikin aika hakeminen tänäkesänä löytää. Mitä normaalisti olen tytöille ostanut ei tänä kesänä nyt saanut ja tuntui että kaikki koiraliikkeet ja hevosliikkeet myivät ei oota. No onneksi löysin jonkun hevosten kesäsprayn joka on pääasiassa tarkoitettu puremien hoitoon, mutta karkoittaa samalla hyttysiä. Nyt meillä on ihanan tervaisen tuoksuisia koiria talossa. =)