.

.

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

TOKOa ja torkkuja

Viime viikolla olikin taas TOKOa koko elämä. 2 päivänä saatiin nauttia valmennuksista ja lauantaina käytiin taas voivottelemassa... Ehkäpä nyt viimeistä kertaa kun ne tasoitus nollat on nyt vakio kamaa. Arghhhhhh!!!!! Mutta kyllä ton malinoisin kaa on niin huisia harrastaa ja kisata.
Torstai aamu oli vähän erilainen mali leirissä kuin tankki osastolla. 😉 Pate lämmitteli lihakset iskuun aamun valmennukseen....
Samalla kun mummo päätti jäädä luvattomalle sohvalle luvattoman peiton alle torkuille. Mami ehkä vähän saattoi katsoa tilannetta läpi sormien kun mummo on nyt ollut pikku potilas hetken aikaa. Taisi maksa taas vaivata kun ensin meni vasen etunen ihan taas tän läksi eli mummo ei varsinaisesti ontunut mutta ei halunnut liikuttaa jalkaa mihinkään suuntaan. Sama homma kuin silloin kun maksa sanoi nukutuksesta poks, kun eläinlääkäri kysyi jalan liikerajoituksesta mitä meillä ei siis ole koskaan ollut. No paljon lepoa mummolle ja jalka alkoi jo toimia hyvin, mutta tietysti sitten ystävämme hiiva tuli sit kylään vasempaan korvaa. Huokaus... Korva tuntuu olevan todella kipeä mutta onneksi kotoa löytyi tipat jo valmiiksi niin sai heti apua ongelmaan.
Tietysti piti ottaa myös valmennusselfie koko porukan kanssa. Mummoa ei nyt poset paljon huvita! =D Postari nyt aina käyttää mahdollisuuden pussata mamia.

Pakko laittaa myös kuvaa vaativasta mummokoirasta. Sohvalla on selvästi jotain ylimääräistä. ;P
Aamulenkit on taas olleet niin huippuja. Vaikka Mummolla korva vaivannu on Mummo ihan itse päättänyt että luontopolulle on päästävä hengaileen. Ihana kaksikko kivellä. aina hymyilyttää kuinka hyviä noi on jo tässä posettamisessa. Heti kun menin kiven viereen ja aloin sohia käsillä oli molemmat jo asennossa kivellä. Ei siis enää tarvii ku kävellä kohteeseen niin mallit on iskussa!
Samaa tahtia kotia kohden.
Ja ne kisatulokset loppuun. Tuomarina oli Minna Mäki-Asiala.

Paikkis: 8 (tarvi 2 käskyä maahan ku kontakti oli taas jumissa)
Seuraa: 8 (liian tiivis ei muuta vikaa. Tuomari tykkäsi, mutta sanoi ettei sääntöjen puitteissa voi parempaa antaa)
L: 10 (kerrankin suorat pysähdykset!!!! Ja ei niin tiivis seuruu ja tuomari sanoi että tässä se ei niin haitannut kun teki annetut tehtävät just eikä melkein)
Luoksetulo: 8,5 (valui.... Nyt oon vaihtanut käsimerkkiin, mutta kisoissa käytin vielä suullista.)
Ruutu: 0 (ruutu oli kaikilla hukassa. Täytyy ostaa erivärisiä nauhoja. Pun ruutunauha, pun tötteröt ei sytyttäny malinoisin lamppua vaan ruutu tehtiin hienosti valkoisten kehänauhojen kuolmaukseen...)
Ohjattu: 9,5 (Nyt en muista mistä tuo puolikas lähti...)
Tunnari:9,5 (pientä kauneus virhettä, mutta hieno!)
Kaukot: 7,5 (viimeisen 3 vaihdon aikana eteni vajaa puoli koiranmittaa)
Metalli: 9 (Vähän tuli ääntä lähdössä)
Kokonaisvaikutus 10 (Hyvää yhteistyötä)

247,5 pistettä 2 tulos ja sijoitus 1/3


Nyt jää kisat tauolle ja alan paketoimaan tuon EVLn pakettiin... Noooo... jos kisahammasta alkaa kutkuttaa saattaahan se olla että joutuu jotkut kehät pyörähtää. ;D

perjantai 22. syyskuuta 2017

Viimeisiä helteitä viedään!

 Nää kuvat tulee auttamattoman myöhässä, mutta olin pari viikkoa sitten kunnon angiinassa ja sen jälkeen onkin kiirettä pitänyt kun puskee saikun työt pois alta. 3-4 päivää me viettiin sohvalla näin ihanissa tunnelmissa. Vuoroin oli Mummo mua hoitamassa ja vuoroin Postari. On ne vaan maailman söpöimmät ja ihanimmat otukset!!!!!
Vipa saikkupäivänä olikin sitten kesä! Ihana nauttia vielä lämmöstä ja auringosta. Sittemmin onkin saatu nauttia enempi näistä sateista... Kun oli kuiten pakko pyörähtää töissä mutkin otin tietysti perheen mukaan. Käytiin cityssä katselemassa suurenmaailman meininkejä jaHollihaanpuistossa nauttimassa inkkarikesästä.

The stickmaster ja hänen ganstabitch. ;P Kaino on yllättävän tiukalla ilmeellä tuossa vieressä. =D
Ja tietysti perus söpistelyt molemmilta.
Puistossa vedettiin tietysti myös treenit ja treenin päätteeksi onkin ihana vötkistellä oikein kunnolla.


Mummon tehtävänä oli enempi tarkkailla tilannetta, mutta tietysti Mummo pääsi myös vetäisemään parit moovsit itsekkin.
 Aamunkki söpikset viimeviikolta kun aurinko jaksoi jopa pilkistää muutaman tunnin ajan. Paten the lenkkeilylelu: vihainen possu. Ilman possua menee alhuuli mutrulle ja kiekat kattoon... Ei lenkkiä ilman kaveria!
 Tasatahtia rintarinnan.

maanantai 18. syyskuuta 2017

Muhoksen TOKOt koko kattaus

Iso kiitos Heli Kelhälälle kuvausavusta lauantain kisoissa. Näitä videoita on huippu kattoo jälkeenpäin ja bongata kaikki omat virheet ja kuinka muisti tekee tepposet et mitä oikeasti kehässä tapahtuikaan. ;D
Video löytyy täältä

Ja paikallaanolo Tästä

lauantai 16. syyskuuta 2017

Muhoksen TOKOt


Tänään käytii Paten kaa sellaset ylläri tokokisat... Kaikin puolin... huokaus. Itse kisaan päästiin eilen kun oli tullut peruutus ja koe oli täynnä ylläreitä by Postimies. Osa onneksi äärimmäisen positiivisia aivopierujen paikkauksia ja yksi alta riman, hyppynouto meni nollille!!!! O_o Tuomarina kokeessa oli uusi tuttavuus meille Henna Hautakoski. Tykkäsin kyllä, tiukka , mutta osasi perustella antamansa miinukset. Ehkäpä häneltä saatua seuraamisen 10 pistettä jaksan hehkuttaa hetken! No siinä tuli päivän kohokohta, seuraaminen. Ei minkäänlaista kiihkoilua, painamista, auraamista, vireenvaihtelua. ei mitään ylimääräistä! WOW! Tunne oli eufoorinen. Ehkä tää alkaa jo sujua meiltä.

Päivän pisteet tässä:
Paikkis: 10p (oli käännellyt päätään, mutta se on sallittua)
Seuraamien 10p (tuomari jaksoi hehkuttaa tasaisuutta!)
L: 8 (jep jep... ekat ylläri pyllärit. Seisomisessa otettiin askelia kun menin ohi ja maahan meno sairaan vino... Paluu jonnekkin vireiden helvettiin)
Luoksetulo: 8 (paska toppi ja pikku "Viuuuuu" vinkaisu toisen osan lähdössä)
Ruutu: 9.5 (Olin jo varma että tekee samat kuin Kuusamossa kun kuikuili luoksetulon lähtöön. Oli taas sama liikkuri niin samat liikesuorituskaaviot. Mutta hyvin veti kerrankin suoraan, toppi + maa oli itseltä vähän hätäinen, mutta onneksi Postari kuittasi homman. Tuo puolikas miinus tuli kun juostessa nuuhkaisi maata)
Ohjattu: 9 (teki todella tiukan käännöksen vasemmalle, näitä kun on nyt tehty ja paljon, ja hetken oli kapula hukassa. Hyvin kuiten korjasi liikeradan kapulalle ja toi hienosti. -1 tuli tuosta ei suorasta liikkumisesta)
Tunnari: 8 (veti suoraan sinne missä ohjatun kapula oli ollut, kun liikkeet tehtiin samasta paikasta. Tuli vähän matkaa mua kohden ja äkkäsi kapulat, upea haistelu ja loppu olikin niinkuin pitää. Tästä oli onnelllinen kun viime treeneissä ei taas onnistunu ja toi korjaus Patelta oli huippu!)
Kaket: 7.5 (tässä kohden vireet oli jo katossa ja hirveää roiskintaa, tassuttelua ja tepsuttelua... Onneksi ei hirveästi edennyt, mutta tarpeeksi kuiten.)
Hyppynouto: 0 (kiersi esteen mennessä!!!!!! En vieläkään voi uskoa sitä. Tosin paluussa Paten olemus oli todella löysä, että taisi itsekkin hoksata että nyt ei menny ihan niinkuin piti... En älynny edes pysäyttää kun suu loksahti vain auki!)
Kokonaisvuikutus 10 (Tuomari kommentoi että harvinainen pistemäärä voittajassa ;) )

Pisteitä 253 ja siis 2.tulos. Jäi 3 pistettä vaille ykkösestä. Voittaja saikin taas 3p yli rajan. =D Onnea heille ykkösestä!!!

Tuomaria harmitti todella tuo kakkostulos. Sanoi vielä palkintojen jaossa että oli ansainnut ykkösen kun oli niin hyvä. Oli myös yllättyny Paten tasaisesta työskentelystä kun kuuli että on entinen IPO koira. Ei kuulema yleensä ole näin hienoja. Mutta kyllä tuota virettä tai sen laskemista on työstetty ja PALJON! Ja paljon on vielä tekemistä...

Kisakamun mietteet koko härdellistä illalla kiteyttää kuinka vakavista asioista on taas kyse. ;D Nyt jo osaa nauttia suorituksen onnistumisista eikä niin harmittele niitä mokia. Treeniä tiedossa!

Mummon kuulumiset ei ole niin mukavia. Meillä oli taas huolta ja murhetta kun Mummo päätti olla 3 jalkainen... Taisi olla taas maksa joka vihoitteli kun taas vasen etunen ihan tönkkö jäykkänä. Pari päivää täys lepoa ja mummo alkaa taas olla iskussa! Vähän mahan kanssa vielä ongelmaa, mutta sekin liikunnan lisääntyessä alkanut helpottaa. Tuo maksa kun vetää mahan ihan aina jumiin... Eilen treeneissä Mummo pääsi kävelemään kentän ympäri ja oli tulta ja tappuraa! Kovasti olisi pitänyt päästä vetää kiitolaukkaa Paten mukana. Josko ensiviikolla sitten, mutta taitaa meidän RALLYkisat jäädä nyt toiseen kertaan.

maanantai 11. syyskuuta 2017

The stickmaster

Tarviiko näihin kauheasti kommentoida... Kepit ja Postimies on niinku yhtä. Metsälenkki ei ole mitää jos ei ole jotain tikkua kannettavana!!



Letkeä postimies. Ei jumit vaivaa miestä enää mikä kävi tiistain Kaisan fyssarihoidoissa ilmi. Pientä jumia takaosassa, mutta etuosan kauhujumit on nyt takanapäin!



Mummo keskittyy enempi tähän nautiskelu osuuteen... Tosin ei ne kepit ole mummollekaan vieraita. ;D
Vitsit että alku viikosta oli upeat kelit. Paremmat ku kesällä. Nyt ollaankin päästy tuttuun ja turvalliseen vesisateeseen... Lämpöä voi sit nauttia kuvista kun värjöttelee tuolla kylmässä pihalla. Mutta ei jotain hyvää jos huonoa. Iltaisin on ollu upeita kävelyilmoja kun on ollut mahtava kuutamo eikä ole hirveästi tuullut. Heijastinliivit ja vilkkupannat olleet jo hetken esillä.

Mummon häntäakropatiaa. =D Mummo sai paljon kehuja kun käytiin Kaisalla hoidossa. Ei ollut jumin jumia ja muutenkin muori oli vetreä. No pientä lihaskuivumista Kaisa huomasi, mutta kun tuo 10 vuotta jo kolkuttaa ovella niin se on ihan luonnollista poistumaa. Toissa iltana mummo oli sitä mieltä että iltalenkki voidaan ihan hyvin tehdä juosten!!! Huh huh mikä muori ja ei todellakaan aio jäädä tuolle malinoisille toiseksi! ;D


perjantai 8. syyskuuta 2017

Me viihdytään montuilla

Nyt ollaan käyty kyllä usein kameran kaa montuilla lenkkeilemässä ja vaikka selvästi syksy tuli aivan liian aikaisin on välistä ollut ihania lämpöisiä aurinkopäiviäkin! Ne tietysti on pakko käyttää hyväksi ja nauttia keleistä metsän rauhassa.

Jopa pikku malinois nauttii välillä ihan vain oloista.

Mummo ja mummon kuolanauhat. Varma kesän jatkumisen merkki. ;D

Ja pakolliset posetuskuvat... On noi vaan niin ihania kun suostuvat aina poseeraamaan milloin missäkin. Patesta on muovautunut oikea linssilude ja mummo jaksaa edelleen hypätä milloin millekkin korokkeelle.


Tilanne päällä... Postimies ehti jo tilanteen rekisteröidä, mutta Mummo varmistaa tilanteen loppuunasti.

Mitä olisi metsälenkki ilman keppileikkejä? Ei yhtään mitää jos Postarilta kysytään. Postari on tarkka kepeistä ja monest se sama lenkkeily keppi otetaan seuraavalla kerralla uusiokäyttöön mikäli auto on pysäköity samaan paikkaan.

Ja mitenhän meni omasta mielestä??? =D Mummon kahden kepin tekniikka vaatii vielä hiomista...

Mummo koko upeudessaan!

perjantai 1. syyskuuta 2017

Vauhtia ja keppileikkejö

Mitäpä tähän sanomaa enempiä... Kuvat puhukoon puolestaan. Stickmaster Postimies on niin liekeissä ja lihakset kasvaa ihan huomaamatta! ;)