.

.

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Joulusta on nyt selvitty

Huh huh... Kyllä noi juhlapyhät on raskaita. Herkkuja tulee syötyä ihan liikaa ja unen tarve alkaa jo muistuttaa bullmastiffien unirytmejä. = )

Pakettaja tuli tietysti tänäkin jouluna koiruuksile oikein vinopino. Kaisalta (meitin koiruuksien fysio) ja Pirre-tädiltä tuli possunkorvia ja Pirre oli tietysti muistanut vielä leluillakin. Kaino sai uuden siilin, kun mami onnistui vanhan suokkarin treenatessa heittään kinokseen, eikä me sitä löydetty vaikka kuinka etsittiin. Ilmeisesti Pirrellä ennustajaeukon vikaa, sillä paketit tuli meille jo ennen kuin vanha siili katosi. Paukku sai taas pienen pienen pehmon. Se onkin sen veran pieni, että hukkui jonnekin patjojen väliin heti aattona. Josko seuraavassa suursiivouksessa löytyisi. Pirjo-mummi olikin muistanut hienoilla pehmotennareilla, molemmille omat. Ja tietysti isomummikin oli makkarapötköt lähettänyt! Eli selvästi oli koiruudet kiltisti olleet myös muiden mielestä! = )

Tässä Kaino uuden siilin ja tennarin kanssa. Tennareista onkin tullu suuret suosikit molemmille.

Paukku joutui käymään joulusaunassa ja herra oli sitä mieltä suihkun jälkeen että paleltaa!!!! Niinpä Paukku sai käpertyä koriin ja peittot päälle että tarkenee. Tennarin kanssa onkin kiva makoilla.
Kaino sai myös uuden hienon Aatu-pannan. Meillä yleensä valjaat käytössä, mutta panta oli niin ihanan pehmeä (nahka vuorauksella), että kyllähän se activelta tarttui mukaan. = ) Kyllä nyt kelpaa neidin litilätiinkin mennä (siellä tullu pantaa enempi käytettyä, ku tuo puolikirkka helppo pukea ja riisua). Sain myös joulun aikaa vihdoin ommeltua agiin takin samalla mallilla ku jäähdytystakin. On sit nopea pukea ja riisua ratojen välillä, kun tarrat edessä ja mahaläpässä.

Kun tein säädöt hieman isommalla säätövaralla menee sama takki myös iskimiehelle. Toimii hyvin BOTin alla lisälämmikkeenä paukku pakkasilla. Niitähän nyt riittänyt koko maassa enempi kuin tarpeeksi! Paukku ei ilmeisesti tuosta salamalla kuvauksesta liiemmin pidä... Ilme kertoo... Tai sit vain nolottaa kun "alusvaatekuva" netissä. ; )

Koska jouluna tosiaan saa levätä, on telkka huoneen sohva ollu tehokäytössä. Siihen kun saa tulla "raitaosiolle" mukaan mamin kaa.

Noooo tästä säännöstä tunnutaan joskus hieman olevan erimieltä... Tämmöisen kaksikon löysin eräänä aamuna. Missään muualla tämä kaksikko EI nuku näin tiiviisti = ) = ) Mutta huom. raitaosiolla ollaan!

Nyt saakin odotella uutta vuotta. Tänä vuonna se taitaakin olla rauhallisempi kun mummia ei enää ole. Neksu ei pitänyt raketeista ollenkaan ja meillä oli kyllä kaikki telkut ja radiot täysillä 12 aikaan... Jos korvat ei sois tällä kertaa seuraavaa viikkoa!

torstai 23. joulukuuta 2010

Hauskaa Joulua!

Siinäpä se otsikossa seisoo... Oikein ihanaa Joulua kaikille!!!!

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

7 x 0, vaihtaisinko lajia?

Noo niin jälleen... Minulla on siis sisäinen kelpie harrastekoirana.... Onhan se mukavaa, kun yhdessä ja samassa paketissa saa monta eri rotua! = )

Kävimme siis Kannuksessa viihdyttämässä yleisöä ja Kaino totisesti antoi kaikkensa! Tuloksena oli siis 7 x 0! Jos kyseessä olisi agi niin tässähän ihan ylpistyisi, mutta ei kyllä me TOKO koitetaan harrastaa. Tällä  kertaa halli oli todella hieno ja järjestelyt mukavat. Ainoa miinus oli että hallissa oli KUUMA! Hiki vain virtasi kehässä ollessa.
Paikallaan olo meni ihan kivasti, mutta kuumuudesta johtuen meni Kaino heti lonkkaan josta tiesin ettei se sieltä sit nouse. Tulos 7 kaksi käskyä ja vino rintamasuunta.
Seuraaminen oli jotain kauheaa. Selöntakaa kuului kauhea läähätys ja Kaino raahusti eteenpäin elkein "tännä kuolee läähikseen". Lopussa tulleissa sivuaskelissa nti sit piristyi ja ne olivatkin sitten hienoa antia! Tuloksena 6.
Mutta sitten tulikin tasainen 0 putki ja tuo koira alkoi kiihtyä kelpiemaiseen tyyliin kisan edetessä enemmän ja enemmän. Liikkeestä istu oli vielä nahkea ja istuminen venyi ja venyi. Päätin sit nollata liikkeen ja pysähdyin ja annoin käskyn. Hissi vei pepun hitaaasti kohti maata...
Seuraavana luoksetulo ja tuo koira veti niin hienon läpijuoksun ku ikinä. Hieman toppi kohdissa empi, mutta vauhtia tuli heti lisää. Siis tulos 0.
Rutuun vedettiin TÄYSILLÄ ja hienosti topattiin keskelle, mutta se olisi pitänyt olla maa... toinen käsky ja nti ravasi häntä heiluen mun luo! Siis oikeesti... Mä en kestä!
Hyppynouto. Tässä kohden jo röyhistelin rintaa et bravuuri... pisteet kotiin. Alku menikin hienosti. Kaino lähti kuin ammus kapulan perään, hieno pudas otto, laukalla esteelle takas ja ponnistus vaiheessa oikein naamasta näki et "tää kapulanhan on painavampi ku normaalisti". Kaino oikein viskasi sen olan yli ja täysillä perään. Sitten vain laukalla palautus. HUOH. Pipakin (tuomari siis) kommentoi et "oliskin ollu turhan helppo" = ).
Metalli noudossa ajattelin et nyt ei ainakaan mene mikään vikaan. Taas alku hieno ja takas tullessa alkoi nakella kapulaa mun jalkoihin  ja mielissään aina uudelleen suuhun.... Siis taas 0...
Tunnari, joo enää en edes toivonu mitään. Alku haku sujui kivasti mut sitten neiti oikein mylläsi kapuloiden keskellä ja potki niitä hujan hajan ja toi tietty väärän... Siis treeneissä on tullu nyt AINA oma! Ja siistillä nenä työllä.
Vipaksi kaket ja siellä tehtii juu kaikki vaihdot, mutta yhtäkään ei käskynmukaista liikettä! Ihan  mielissään vaan vaihteli niitä asentoja. Ja lopun perus asentoon oikein hypättiin!
Kokonais vakutuksesta saatiin sit huikeat 8,5!!!!! Koira oli alun jähmistelyn jälkeen huippu vireessä = )= ) = ) Yleensähän se tahtoo näillä mennä toisinpäin eli vauhti hyytyy loppua kohden! Siksi siis meillä kelpie!

Noudot taitaa nyt saada selityksen ti activen treeneistä kun tehtiin vauhti noutoja. Kapula haku ja samantien lähetys uudelle. Taisi jäädä neitosella päälle toi roiskinta. Kehuja saatiin yleisöstä paljon. Ohjaajan asenne oli ollu kuulema hieno kun vaan kikattelin ja hymyilin kokoajan. No ehkäpä siperia on opettanu niin tuo hermo ei kyllä ihan pienestä mene! Ja mitä muutakaan sitä voi tehdä kun pikku koira on NIIIIN itseään täynnä ja antaa palaa täysillä!!!! Illalla kun kävin ilta lenkin Kaino oli tosi rintarottingilla. Luuli varmaan voittaneensa koko kisan. Senverat ylpeen näköistä meno oli. Myös Kaino sai paljon uusia "faneja"... Josko palkinto hyllyyn otettaisiin joku viihdytys pokaalikin niin saataisiin mekin jotain. = )

Tässä siis taas ihana kisatarina. Tammikuussa olis jälleen tarkoitus koettaa mistäpäin tuulet nyt puhaltaa. Sitä kun ei koskaan tiedä!

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Harrastamisen iloja

Tänään siis harrastettiin jälleen.... Kokonaista 5 liikkeen ja 90pisteen verran. Kyseessä siis TOKO kisat ja voittaja luokka. Hallille saapuessa Kaino oli tosi kivassa vireessä, mutta koska aikataulut oli ilmeisesti laskettu päin p... niin pääsimme aloittamaan aikaslailla myöhässä. Hallin lämmitys oli alkuun ihan sökönä (lämpöä saatiin n. 3tunnin odottelun jälkeen) ja pakkanen oli kivan kirpsakka. Itseasiassa ulkona tuntui lämpöisämmältä. No koska odottelua kylmässä jatkui, oli Kaino oman vuoron kohdalla jo ihan poikki. Tosin huomasin jo paikallaanoosta pois tullessa, että Kaino jähmi puhaltimen puoleista sivua (halli oli siis paineilma kuplahalli). No suurin osa liikkeistä tehtiinkin siellä puolella... Päätin sitten ruudun jälkeen lopettaa leikin kesken, koska Kaino oli sen oloinen ettei pitänyt kehässä olosta. Nyt onkin kivalla fiiliksellä kohti keskiviikon kisoja! = ) = (

Tässäpä pisteet:

Paikallaanolo 10
seuraaminen 7,5 (siis kamalaa siellä puhaltimen puolella, toisella laidalla kelvollista)
istuminen 0
luoksetulo 5 (ehkä taas bullmastiffimainen liike... Lähti laukalla kohti liikkuria, siis äärimmäisen vinoon. Siitä huolimatta toppi onnistu, KÄSIMERKILLÄ! Kutsu ja Kaino korjasi linjan kohti mua ja meni hienosti maahan ja laukalla perille asti.Tätä ei kykene muut kuin bullmari tekeen= ) )
Ruutu 0 johon siis kekseytin (lähti kyllä laukalla suoraan, mutta semmoista paikallaan laukkaamista, juoksi läpi ja agi esteille. Olisko pientä sijaistoiminnan makua? )

Luokan jälkeen menimme takaisin kehään ihan kisamaisesti ja edelleen koira oli jähmeä. Kun päästiin puhaltimelle otin palkkauksen patukalla ja siihen loppui jähmistely. Akka oli tulta ja tappuraa ja teki hommia ihan ok! Täytyy siis näköjään virittää patukalla ennen kehää jos näyttää tahmealta. Tosin voi sit roiskia miten sattuu, mut sekin parempi kuin hyytyminen. Oli kyllä ihan eri meininki kuin Turussa taannoin.

Iskimieskin harrasteli tässä taannoin. Paukku sai iltaherkuksi jätti luun ja se taisikin olla NIIN iso herkku ettei sitä raaskittu syödä vaan se haudattiin! Kun Kaino oli oman herkkunsa syöny otin Paukulta luun pois. Ilmeisesti herra oli unessa kun sen tein koska kun Kaino oli sänkyyn tulossa haukahti herra kuuluvasti. = ) Harvoin kyllä korottaa ääntään jälkikasvulle. Sama efekti on saatu kerran aikaisemmin isolla hirvennahkaluulla. Kaiken muun Kaino varmaan saakin viedä iskiltä! = )

Tässäpä kuvia herrasta työn touhussa. Pakkohan se oli ikuistaa kun niin keskittyneesti luuta piilotettiin. =)


Ekaksi laitettiin tyyny luun päälle ja sit vaan kaapimaan peittoa suojaksi.


Täytyy vielä loppuun paljastaa, että lopullisessa versiossa takana näkyvat tyynytkin oli lattialla, kun senverta ponnekkaasti herra möyhensi. = )

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Voimailua ja unia

Meillä asuu iki oma HULK. Paukku lainasi tässä eräänä iltana Kainon ruokakuppitelinettä huonolla seurauksella... Kainolla kyseinen teline ollut jo pitkän aikaa käytössä eikä ongelmia ole ollut. Samoin Miialla bullmarit käyttäneet samanmoista. No möhkis aloitti ruokailun ja pari ekaa haukkua meni hyvin ja sitten teline antoi myöten... HUOH...

Eli tässä vastaavanlainen teline paraati kunnossa
 Ja tässä Paukun jälkeen. Täytyy viedä Ykä-ukille hitsaukseen. = )
 Sitten päästään bullmastiffien lempi puuhaan, unille! Kaino jo uskaltautuu silloin tällöin iskimiehen sänkyyn unille. Tosin kyllä oma punkka vie edelleen voiton.
 Tässä näyte möhkömiehen tyynyn käytöstä. Herra rakentaa itselleen hienon muurin mihin nojata. Lisä toppausta saa hyvin kaulanahasta = ) Aika usein tuohon linnoitukseen käytetään myös kaikki petivaatteet. Sekös mamia aina ilahduttaa aamuisin...
 Kaino on löytänyt uuden aitio paikan patjan päältä. Tästä näkee suoraan ketä tulee sisälle. Eli noustako vai eikö.
 Lopuksi meidän siro ja ryhdikäs näyttelytähti! = ) Jos huonommalla ryhdillä varustettua koiraa näkyy voi ilmottaa meille ; )

Kait täytyy loppuun hieman oikaista, että Kainolla on edelleen ollut virtaa niin pirskuleesti. Eilen sain vedettyä pika treenit ihan vaan patukalla palkkaamaalla! Alkaa ote olla jo aikas hieno patukasta! Ja periksi ei anneta!!! Itse asiassa Kaino hieman kutsui itse leikkimään tarraamalla mun kaulaliinasta kiinni = ) = ) = ) Mitäs siinä muuta voi kun kaivaa patukan esille ja alkaa riehua! Ja patukkaahan ei saa riepottaa jos ei töitä tehdä välillä. Paukkukin oli kiinnostunu mitä ne akat riehuu ja kun sai kunnon nuuhskaisut patukasta oli et "siis TÄN takia ku täällä porukat hilluu???" = ) Ei vissii ihan ymmärtänyt moista riemua.

Paukku sai sit puolestaa tänään omaa spesu aikaa kun kävimme Kaisalla hoidossa. Pahempia jumeja ei löytynyt, mutta laitettiin neulat kuiteskin. Herra nautti silmät kiinni kaasuja päästellen! Mukaan saatiin jumppa ohjeet, kun herran peräpäästä on lihakset sairastelun myötä hieman kaikonneet.

maanantai 6. joulukuuta 2010

Tessan kaa metsässä

Piiiitkästä aikaa päästiin Tessan kans lenkkeilemään. Emännät kun on muka niin kiireisiä ettei yhteistä aikaa muka löydy... Tessa on nyt toimittanut vara-mummin virkaa kun oma mummi on pois. Tytöilä oli super kivaa, mutta jossain kohdin piti vara-mummin hieman kakaraa oikaista, josta tietty ei pidetty yhtään, mutta loppu lenkki sujuikin sitten taas yhteis ymmäryksessä.

Tuo Kainon virta ei vaan ota loppuakseen. Tässä jo miettuny onkos se vähän jo yli vai onko nyt virrat kohdillaan.Kyllä koiran omistajan elämä on kysymyksiä täynnä. = ) Aamulenkilläkin oli taas sellasta puskanryskyntää et pois tieltä. Jossain kohdin tuli taas tuo "pakko saada purra jotain" ja kun iskiä ei saa, roikuttiin sit pitkä tovi hihnassa (koira ei onneksi ollu samassa narussa vaan irti), sen jälkeen sai kepit ja kortteet kyytiä. Käytiin taas lintutornillakin jumppaamassa portaita ja otettiin kaket vaihteeksi tornissa. Ekaksi Kaino oli et "HÄH?", mutta kyllä se tokoilu sit tornissakin maistui. Mahtoi vaan ihmetellä kun mami maan tasalla huitoi käskyjä. Iskimiestä ei torniin päästetä, kun sen verta on herralla huojuvaa tuo kävely välillä. Tosin ei tässä ole kauaa kun herra sinne tyynesti kapusi! Alaskin päästiin vaikka hetken mietin et täytyykö soittaa palokunta hätiin. = )

Mutta tässä pieniä maistiaisia eilisiltä treffeiltä.

Ekaksi ikivireä Tessa

Sit Mupo vaanii Tessaa

 Nyt jo pylly pystyssä et leikitään jo!!!!

 Vielä hieman mietitään et mitä tehtäis

Ei kun täysillä eteenpäin!!!

Välillä tietty täytyy hieman haistellakin kaveria.

Kuumahan tämmösessä tulee joten hieman jäähdytystä välillä. Tosin vara-mummi ei kyllä jäähdyttele, vaan vetää kokoajan vauhdilla ; )

Pientä läähistä havaittavissa...

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

ENERGIAA!!!!

Tämä viikko on ollut mamille hieman haastava... Alku viikosta oli kauheat pakkaset ja lenkit tietysti jäi hieman lyhyemmiksi ja rauhallisemmiksi. Tästä johtuen alkoi viikonpuolivälissä olla havaittavissa pientä teippien rakoilua... HUOH... Siis minkä rotuinen koira mulla olikaan....

No tässä alkuu heti takki muotia pakkaspäiviltä. Täytyy tähänkin väliin muistuttaa kaikkia, että kun takitatte koirianne muistakaa, että takki on myös tuulenpitävä!!! Jos on pakkasta ja tuulista on asteet ihan jotain muuta kuin mittari näyttää ja jos pelkällä fleecellä yms liikeessä on se jopa huonompi kuin ilman takkia, koska se latistaa myös turkin allaan, joka pörheänä on oiva lämpöeriste.
Keskiviikkona oli sitten agipäivä jälleen ja virtaa siis riitti omiksi tarpeiksi. alku verkan aikana neiti sai juosta villinä ja vapaana metsäosiolla. Sitten lenkkiä jatkettiin hihnassa todella vauhdikkaasti. Jossain vaiheessa Möpö löysi oivan kepin ja sitähän piti nakella ja kantaa... Kivaa pyörätie käytöstä... Sinä sitten oli pahaa aavistamaton lenkkeilijäkin saada osansa! Onneksi tuntui olevan kova "Kaino fani"! = ) Kovasti tykkäsi virtasesta tyttelistä. Olin vain räjähtää, kun kysyi ikää ja sanoin et vajaa kolme, niin hän vastasi shes just a baby! Siis aikuinen akkahan tuo on. = ) = ) = )´Nooo mekööt sen piikkiin sit. Tästä kun selvisimme olikin jo kauhea kiire hallille joten päätimme juosta lopun matkaa. Kaino oli sitä mieltä, että vauhti on laukka, minä et ravi kun talvi kengillä juoksu ei ole kivaa. Tälle reissulle kertyi aikaa reipas puolituntinen.

Tällä kertaa treenattiin äänetöntä ohjausta. Täytyy sanoa, että on mulle sairaan vaikeaa pitää suu kiinni! No otimme radan pätkissä, kun uutta meille näin pitkällä radalla (taisi olla 15 hyppyä ja 3putkea, toisin niitä kierrettiin kehää kuin formuloissa). Siinä kun suunnittlimme seuraavan pätkän kiemuroita kävi Kaino vetään odotellessa omia ratoja! Löysi myös radan aikana umpiputken. Putkesta oli siis radalle päin vain "taka mutka" näkyvissä ja suuaukot seinään päin. Sinne se vain tunki itsensä! Oli yleisöllä taas hauskaa... Treenin jälkeen otimme vielä ruutuun lähetyksiä, kun se ruutu nyt tökkii, mut kivasti meni. Sit vauhtiluoksetuloja ja parit topitkin siihen. Loppuun vielä parit kake treenit. Tästä huolimatta virtaa riitti vielä loppu jäähytyslenkillä niin et veti minua loistavasti valjaissa. Ollaan opeteltu, että Kaino menisi edellä ja minä nojaan valjaita vasten painona. Pikkuhiljaa alkaa jo sujua.

Torstaina oli sitten metsälenkin aika ja vauhtia riitti vielä sielläkin kiusata iskiä ja juosta pitkin puskia. Tässä näytteitä.

 Kyllä se tassu nousee iskilläkin vielä!
 Ja tässä kaunis ahteri.

Pe aamuna olikin sitten ihan kiva reipas lenkki ilman riekkumisia. Toivoa oli siis tunnelin päässä. Illalla sitten parkkis treeneissä vauhtia olikin taas liikaa ja ruutu meni plörinäksi taas... mutta tunnari onnistui loistavasti!!! Launatai sitten käynnistyikin tästä syystä hiki-metsälenkkeilyllä. Ja kyllähän nuo koirat taas nautti vapaana juoksemisesta! Lauantai ohjelmassa oli sit pitkästä aikaa hyppynouto ja ruutu. Molemmat sujui nyt hyvin. Otinkin vain vinoja palautuksia ja hyvin se hyppy löytyi takaisinpäin siitä huolimatta!

Mutta vaikka tyttärellä virtaa löytyy muille ja iskikin on virtaa täys, taitaa se Paukun suokkari touhua olla kuitenkin juostinpatjalla köllöttely! = ) Voiko ilme olla tyytyväisempi?

perjantai 26. marraskuuta 2010

Mitäs meille kuuluu nyt

Onpas taas kiirusta pitänyt ja jäänyt blogi taas vähemmälle. Kaino ja Paukku ovat jo sopeutuneet elämään kaksistaan. Otimme portit alakerrasta pois, että saavat hengailla miten tykkäävät. Hauskaa on, että pariskunta on päättänyt asustaa silti omia huoneitaan. =) Illalla molemmat käpetyvät omiin tuttuihin sänkyihinsä. No kuka nyt iskimiehien vieressä haluaisikaan nukkua, kun ilma on aamulla lievästi sakea ja kaikki peitot mytättynä yhten läjään. Kaippa Paukku yrittää naamioitua muurin taakse välttääkseen aamuherätyksen... Tosin lenkille kun lähdetään on kumpikin koirista ollut super reippaita. Alkaa mamillakin housun vyötärö löystyä näillä lenkki nopeuksilla.

Treenattu on Kainon kanssa entiseen malliin. Nyt on tunnari hallussa vierailla kapuloilla ja maastossa, mutta super huippu ruutu on laitettu uuteen uskoon. Voikohan koskaan treenata niin ettei joku osa hajoa, kun toinen tulee kuntoon. No joulukuussa olisi tarkoitus seuraavan kerran kokeilla kisoissa onneamme... Onkin toko putki tiedossa tiedossa kun on 12 päivä kisat sit 13 ja 14 olis activella tokot ja jos mahtuu niin 15 päivä olis jälleen tarkoitus kisata. Hieman nuo siirtyneet treenit sotki kuvioita, mutta onneksi Jennin tokot on niin hauskoja että tuskin vaikuttaa. Kaino aina piristyy treenien jälkeen (jos se on enään mahdollista enempää...).

Agi treeneissä keksiviikona Kaino oli suorastaan tykki. Olin jo päättänyt luopua koko jutusta, kun tuntuu ettei se ole hetkeen luistanu, mutta kyllä nyt taas huomasi kuinka paljon tuo nauttii siitä. Ihan uskomattomia ohjauskuvioita kärsi tehdä eikä neiti ollu moksiskaan pienistä kiiluksista yms! Vieläkö itse osaisi liikkua kettterämmin! Treenit tosin alkoi ikävästi kun olin lämppäämään menossa hajosi meiltä valjaat! No kun pantaa ei voi käyttää (saatiin hotspot niskaan...) niin hetken miettyä laitoin hihnan  takin maha hihnaan. = ) Hyvin toimi! Hieman vaan hirvitti jos tulee joku kriisi tilanne, mutta Kaino nyt voisi olla irtikin eikä ongelmaa tulis. kop kop koputetaan puuta tän lauseen jälkeen... Hieman kavereita hymyilytti kun tulin halliin! = ) = ) Radallahan ei sit tarvi mitään pantoja, joten tästäkin selvittiin pienen neuvokkuuden ansiosta.

maanantai 15. marraskuuta 2010

Turussa

Me Kainon kanssa pakattiin auto äärimmilleen täyteen ja lähdettiin Turkua kohti perjantai aamuna. Kainolla olikin aktiivi viikonloppu tiedossa, sillä Seppo oli tietysti lupautunut seuramieheksi ja lauantaina oli ekat VOI luokan tokokisat. Nähtii myös siskon lapsia. Manun kohdalla oli huonoa onnea ja unohdin kameran jokakerta kotiin kun oli Manusta kyse. Manu ja Mimmi kävivät myös tokokisoissa kannustamassa tätiä ja hurmaamassa yleisöä. Seraa nähtiin töissä ja tottakai Mimmi oli mukana.

Tässäpä tytöt aktiivisena



Kuten kuvista on nähtävillä oli asentogalleria hyvinkin vaihteleva = ) = ) = )

Tässäpä puolestaan vanhan tutun parin iloista jälleen näkemistä. Siis Seppo ja Kaino näissä vauhdikkaissa kuvissa... Ei pysynyt kamerakaan mukana...




 tietysti aina on aikaa pieniin pusutteluihin.

 Ja tässä komea leijonamies Seppo!

Toko kisat meni sika hienosti, tosin tulosta ei tullu = ) Kaino oli tosi tykki ja siitä liika innosta ne nollat sitten tuli. Tuomarikin tykkäsi ja kehui lopussa kovin. Nollista huolimatta halusi antaa kokonaisvaikutuksesta 9pistettä! Oli kuulema sen verta iloista menoa! Kuvia lisäillään myöhemmin kun niitä saadaan Kamera kun oli taas jääny...

Mutta tulokset:

Paikallaanolo          8 (lisä käsky nousuun)
seuraaminen            9 (kuulema hienoa, mutta pari vinoa perusasentoa)
istuminen                 0 ( jäi sellaseen puoli könöön... oma moka kun tuli uskon puute)
luoksetulo               8.5 (se onnistui!!!! Tosin askellajit vaihtui välillä... muistaakseni)
hyppynouto            8 (aikas kiva ei isompia virheitä)
tunnari                    0 (väärä tuli. veti huulilla kaikki läjään ja nappasi vanhingossa vipan oikealta, oikea oli      toiseksi vipa, mutta muuten kiva ja toi perille asti!)
kaukot                   0 ( hyytyi, ja tuli kohti. Jälleen uusi ongelma tähän liikkeeseen... huoh)
metallinouto            9
ruutu                       5   (kävi vetään ruudun takaa kunnia kierroksen kiitolaukkaa ja tuli takas mun luo. Toisela lähetyksellä kaikki nappiin.)
kokonaisvaikutus    9 (tuomari Ralf Björklund tykkäsi koirasta kovasti!)


yhteensä 165pistettä ja ei siis tulosta.

Lohdullista ettei kuin yksi koirakko saanut tulosta ja sekin kolmostulos. = ) Ei siis tarvii hävetä ; )

Kiitokset Miia jälleen majoituksesta!!! Koitetaan saada pian aikataulut taas yksiin. = )


No nyt saatiin kuvia niin lisäillään tähän loppuun:

tässä odotetaan innokkaana omaa vuoroa. Kaino tuntuu sanovan et "joko mennään!!!!!" = )
 No nyt on päästy paikallaanoloon eli 4min aika ja ohjaajat ollaan ulkona piilossa.
 Ja meitin bravuuri eli seuraaminen.


torstai 11. marraskuuta 2010

Neksu 1.11.1999 - 11.11.2010






Ikävä kyllä Neksun tila huononi sen verta paljon, että Raija sai auttaa meitä Neksun kanssa viimeisen kerran.

Mamin oma sametti nenu ja silkki leuka on nyt pois. Ikävä on kova!

tiistai 9. marraskuuta 2010

Tuloksia

Tänään tuli sitten Neksun verikoetulokset ja maksahan se on mikä vaivaa. Syytä miksi näin on käyny ei avaamatta saa tietää, joten yhtähyvin voi olla kasvain kun joku muukin vaiva. = ( Ikäväkyllä hoitoa ei ole, joten nyt mennään päiväkerrallaan eteenpäin muorin tahtiin.

Olen kyllä super tyytyväinen, että nivelrikko kivut on hoidettu akupunktiolla eikä lääkkeillä. Olisikohan vaiva tullut jo aijemmin jos Neksu olisi nämä vuodet napsinu lääkkeitä? Kuka tietää. Koska meillä on kotiruoka koirilla käytössä, ei  ruokavalioonkaa tule isompia muutoksia. Kevyesti syödään ja hyvänlaatuista lihaa, kuten tähänkin asti. Ainostaan sisäelimet ja muut "raskaammat" lihat jää pois, mutta puurot, viilit, raejuustot yms saa edelleen olla käytössä. Tietysti Neksun iltaherkku jää myös mukaan ohjelmaan, vakkakin possunkorvat yms on ehkä hieman "raskaita"... Eläinlääkäri Raijan kommentti oli, että elämän ilot pitää säilyttää. Pitää kuulema tasapainotella! = ) Eli edelleen saa Poksu sutia iltaherkun perässä alakertaan = )  = ) = )

maanantai 8. marraskuuta 2010

Kyllä säikäytti = (

Heti kun synde humu alkoi laskeutua, päätti Poksu alkaa vanhaksi. Viikko meni juntturoidessa, kunnes lauantai aamuna koettiin tosi säikäytys. Neksu oli ihan poikki, ei jaksanu liikkua eikä edes ruoka maittanut! Pakko mainita ettei Neksu ole KOSKAAN jättänyt ruokaa syömättä saati nameja, mutta nyt ei maittanut. Rimadylin jälkeen näytti olo jo helpottavan, mutta soitin varalta vielä päivystykseen. Sovittiin että tulen illalla jos näyttää siltä, koska Neksu vain nukkuin joten kipuja tuskin oli paljoa.

Iltäpäivällä käytiin vanhempien luona kylässä ja kyllä Neksu mummilassa jaksoi hieman piristyä, mutta ei ollut lähelläkään oma itsensä (esim jääkaappi sai olla rauhassa! ). Kotona sama jatkui eli uni maittoi. Tuntui kuin Neksulle olisi annettu nukutuslääkettä. Jos koski avautui silmä puoliksi ja kuorsaus jatkui samantien... No yhdeksältä soitimme lääkäriin jälleen ja sovittiin että tulemme 11 aikaan vastaanotolle. Sielläkään ei muori jaksanu innostua mistään. Pisti heti makaamaan. Otettiin verikokeet ja siinä oli puna ja valkosolut laskussa, muuta ihmeellistä ei löytyny. Lääkäri epäili sisäistä verenvuotoa tai kasvainta. Koska Neksu ei edelleen ollut tuskainen päätettiin katsoa vielä seuraavaan päivään. Kuitenkin vielä varalta ultrattiin maha ja koetettiin neulalla saada mahasta näyte. Lopuksi annettiin tipalla nestettä. Neste virkistikin Neksua silminnähden. Kotona käytiin jopa itse juomassa ja iltaherkkuakin kärtettiin! Ai kun oli ihana hetki!!!! Nukuin kuitenkin yöt Neksun vieressä. Kerrankin jotain hyötyä, että koirilla on 120cm runkopatja käytössä. = )

Sunnuntaina muorille maistui jo ruoka ja haluttiin käydä lenkillä! Väsy oli muttei samanlainen kooma kuin edellisenä päivänä. Samoin ensilumilla pallonkopittelua huluttiin kokeilla. Tässäpä pari kuvaa siitä touhusta.

Ensin tarkka vaaniminen
 Sitten isku


Maanantaina päästiin omalle lääkärille ja Neksu kuvattiin kuonosta häntään. Ainoat huolestuttavat löydökset oli keuhkojen lähellä olevien imusolmukkeiden suuri koko sekä maksan suurentuminen. Mitään tarkempaa ei löytyny ja muutenkin Neksu oli jo pirteä itsensä. Huomiseen vielä odotellaan verikokeita josko niistä löytyisi jotain selistystä mystiseen väsyyn....


Mutta loppuun jotain hyviäkin uutsia! Kaino päräytti tunnarin ihan liikkeenomaisesti! Hienosti tuli oma kapula!!!! Jee kyllä se VOIkin taitaa joskus olla mahdollista suorittaa. = )

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Neksu 11vuotta

Tänään on Neksu neidillä juhlapäivä eli mittariin tuli täydet 11 vuotta. Juhlat vietettiin tosin jo sunnuntaina. Kakkua ei tänä vuonna tullut, vaan juhla menu koostui jätti isoista mahalevyistä ja mega suurista savuluista. Tuntui maistuvan nämäkin tarjoilut  = )

Tässäpä juhlakalusta muutama poseerauskuva. Ensin ihan vapaana seisomista...


... sitten hieman näyttely posea.

Tietysti pitää olla kuva myös edestä
 Ja kasvokuva

  Niin ja tässä sankarin mietteitä poseeraamisesta
 Juhlan "kunniaksi" koirat saivat uudet huoneet. Kaino pääsi "koirahuoneeseen". Isojen sänky sai väistyä Kainon sohvan ja sängyn tieltä. Hyvin tuntuu räkis kotiutuneen isojen makkariin. Ja nyt on teinillä myös omat sterkat käytössä... ; )

Vanhukset pääsivät majaileen portaiden alle, jonne heidän sänky siirrettiin. Neksu sai myös oman suokkari patjan takaisin, patja ollut Kainolla käytössä viimeaikoina. Kuvassa ei näy kun patjan päällä olevan BOTin reuna... Päädyttiin muuttoon, koska tässä huoneessa on lattia lämmitys. On vanhuksilla sitten lämpimämpää talven pakkasilla. Paukku on kyllä lupautunut auliisti viihdyttämään tyttöjä vuoronperään ; )
 
Hyvin näytti uusi majapaikka löytyvän.