Sylikkäin

Ja jälleen mami on ollut kipeenä niinkuin varmaan valtaosa muistakin ihmisistä. Näin ollen ollaan tää viikonloppu lomailtu pimujen kans. Kaikku tuntuu vain tilanteesta nauttivan vaikka illan rallyt jäikin tänään väliin. Tuossa se nappasi heti vieruspaikan kun istahdin tänne keittiöön naputtelemaan kuulumiset. Voiko taas söpömpää ja suloisempaa olla?

No voi! Meidän aamu.. ;) Näin ihanaa näkyä ei usein saakaan katsella heti silmien avaamisen jälkeen.

Umppa on taas mennyt omia polkujaan ja ollut Umppa! Välillä nti on niiin läheisyyden kipeä että kyllä tohon 2hengen sohvalle hyvin kolmekin mahtuu ku oikeen tunkee (mami luikerteli tuosta Umen vierestä kuvaushommiin) ja esim. nyt nti paineli alakertaan omaan huoneeseen unille. Tuo sohvan valtaus on kyllä todella epätyypillistä Umppaa, mutta onkohan pienellä läheisyyden kaipuu, kun ennen ne Täpän kanssa olivat kaikki illat kiinni toisissaan. Vähän on huono omatunto kun en oo pentua ottamassa vaikkakin juuri tänään sain  tiedon, että Raivo olisi edelleen odottamassa kotiin pääsyä. ;D Hmmmmmm.... kuinkahan tässä mahtaa nyt käydä?

Kainon treeni moodi on pysyny korkeella! Ihan huikeita treenejä tehny tällä viikkoa, mutta kyllä sen viimeksi hallilla huomasi ettei nuo paukut taida enää toko kentille riittää. Otin sunnuntain treeneistä innostuneena uuden ohjatun treeniä ja kyllä sen huomasi hypyn kohdalla ettei Kaikku ole enää nuori. Näin ollen kisa haaveet laitetaan nyt taas jäihin ja keskitytään siihen rallyyn. Tosin kun vielä on muutama activen treeni jäljellä niin taidamme ihan mielenvirkistykseksi ottaa sitä tokoakin. ;)