Mutta siis ylläri me käytiin eilen jäällä ja tietenkin lamera mukana, kun kerrankin lenkkeily voidaan suorittaa valoisaan aikaan. Normaali työpäivinä kun lenkit on aina pimeällä. =/ Aika hyvin pokkarikuvaus onnistuu jo kintaat kädessä!
Tällä kertaa Umpan piti päästä kaislikkoon kakalle...
Mutta onneksi "tänne" kutsu on Umpallakin hyvin hallussa! Ainakin niin Umpan halutessa. ;)
Kiire taisikin olla vain riehuttamaan, kun olo keveni sopivasti. Tällaista menoa me Kaikun kanssa sitten katseltiin...
Ja kyllähän se täti lämpeni kutsuun.
Kaino on nyt ollu edelleen ihan ääri virtainen ja lieskoissa, kuten kuvasta näkyy. Vanha rva innostui oikein leikkiin kutsuun kun oli energiaa mitä purkaa. Kyllä se mittari näytti tosiaan noita kauhu lukemia!
Tädin kutsuun ei voi olla vastaamatta. Ei oo vaihtoehtoja!
Noin tunti me viihdyttiin lenkillä kun ei tuullut pahemmin. Itse olin valmis oikaisemaan meren poikki autolle,mutta pimut meni tallattua reittiä. Eli taas ollaan tapojen orjia tai no, kyllä bullmastiffit tietää mistä kannattaa mennä ja mistä ei.
Päätin kuitenkin, että parempi mennä samassa läjässä satamaan kuin antaa pimujen sooloilla itse. Onneksi se "tänne" toimii näin parettainkin. Tosin eipä juuri oli muutamaa ralliautoilijaa lukuunottamatta muuta porukkaa jäällä näkynyt...
Perille asti namin kuvat silmissä kiiluen.
Oliko syynä ne namit vai mitkä, mutta Kaino oli kerännyt kunnioitettavan jääparran itselleen!
Umen suoritus häviää nyt kyllä 10/0 tädille!
Ja iltaan ja siihen illan kohokohtaan iltaherkkuun. Se kun meillä saadaan yleensä iltaruuan jälkeen ei Kainoa saanut koko iltana pöydän viereltä pois. Ruoka kun tuli eilen himpun aikaisemmin kuin normaalisti. Niin ja tuo filehän oli ollut koko päivän tuossa eikä siihen oltu kiinnitetty mitään sen suurenpaa huomiota! =D Kyllä vetskut taas tietää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti