Viikonloppuvieras

Ihanaampaakin ihanampi Sulo kävi sulostuttamassa meidän viikonloppua. Olihan se taas hienoa saada aito molossiuros taloon. Huh huh... En taas muistanutkaan kuinka kuinka raivostuutavan ihania ne voikaan olla. =D Välillä väännettiin kättä oikein kunnolla ja hetken päästä oltiin niin herkkiä pusupoikia.

Sulon kanssa me katseltiin telkkaria. Ja kyllä, tällainen reilun 80kg painava rohjake vie sohvalla paljon vähemmä tilaa kuin 30kg malinoisia. ;P

Keittiössä me kokattiin viikonlopun ruuat. Ja kyllä mahtui myös mun pikkuruiseen keittiöön eikä annettu pikkujuttujen häiritä esim jatkuvan ylihyppimisen ja muutamana vahinko potkun.

Läheisyys ällötti, ainakin jos joku on näkemässä tai siitä jäi todistusaineistoa. Nyt kyllä tarttuu tyttöbakteereja enemmän kuinreilusti!

Sängyllä köllöttely ihan kuningasta. Sängystä myös oli hyvä katsella ulos ja jos oikein jotain jännää näkyi pystyi ikkunan edessä ollutta pöytää hyödyntää etutassujen alla niin näki vielä paremmin.

Kunnon molossiurokset on myös sisustusvirtuooseja! Niin lämmöllä taas muistelin hra Paronia.. huokaus... en tiedä muuta koiraa joka olisi vaatinut lakanoiden vaihtoa ainakin kerran viikossa. Sul onneksi tyytyi samoihin peitteisiin.

Pojat myös keskusteli viikonlopun tärkeistä jutuista ovenläpi. Vissiin naapuruston juoksuiset nartut jaettin tässä palaverissa. ;D