.

.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Kelit on huikeet

Pakkaset on paukkunu täällä meillä, mutta niiden mukana on tullut myös kauan odotettu aurinko! Ihanaa!!!!! Jostain syystä on näitä kuviakin sitten tullut räpsittyä oikein urakalla edestä ja takaa. Lenkitkin on alkanut venyä ja venyä todella pitkiksi ja mummokoirakin on jaksanu tulla hienosti mukana. No tietysti takapakki piti tulla Juukan ryhmänäyttelyä edeltävänä iltana ja meillä jäi misseilyt misseilemättä. Onneksi mummo oli jo tänään illasta kohtuu ok ja jopa pari puhdasta raviaskeltakin otettiin. Voi sanoa ettei itku ollut kaukana kun eilen tulin kotiin ja toinen etunen ihan sökö ja refleksit ei toiminu normaalisti... Onneksi tuo sama jalka joka on aika ajoin reistannut niin pystyy vähän hengittämään näissä tilanteissa. Silloin kun Kainon maksa sanoi poks kuvattiin kaikki nivelet juurikin tuon jalan takia ja mitään ei kuvista löytynyt mikä oisi edes silloin selittänyt tuonmysteeri ontumisen aikaajoin. Epäilen josko se voisi johtua jotenkin siitä maksasta...Mutta kuka tietää. Mummo tosiaan ulahti selkää myöten lumiseen ojaan kakkapaikkaa etsiessä eilen aamulla ja kinkesi ylämäkee itsensä sieltä pois. Saattoi vähän olla liikaa meidän 10v muorille. No onneksi tosiaan mummo alkaa olla jo parempana.

Kieliakrobatiaa mummon tyyliin...
... ja Postari kokeilee varovasti omia taitojaan.
Perus söpistelyä.
Satamasta löytyi jotain super kiinnostavaa. Ihanaa kun on saanut lenkkeillä kaikessa rauhassa niin on koiratkin saaneet nuuskuttaa rauhassa hajuja eikä kokoajan ole kiire johonkin.


Tässä vielä pari posea rautamuorista. Mummo on niin super!!!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti