Puuhaa riittää

Nyt on taas ollu koira täyteinen viikonloppu. Peto tietty tuonu oman ihanan lisän meidän koira arkeen, lauantaina kävin liikkuroimassa OKKn kisat ja metsässäkin on ehditty käydä ja Kaino on päässy yökylään Markulle.

Pedon kanssa ollaa tosiaan päästy ihan tekee kunnin juoksulenkkejäkin. Tietty papan korkean 10vuoden iän huomioiden. On se vaan ihana papparainen. Yhteinen sävel löytyi heti. No onhan nuorena poikana Peto ollut mulla hoidossa ennenkin ja Petohan oli niitä harvoja valittuja joita Neksu neiti hyväksyi ystävä piiriinsä! ; D Jopa niin että Neksu innostui aina hullunlailla nähdessään saman värisiä amstaffeja...

Näin suloinen on väsytetty amstaffi pappa =)

Mukava ylläri odotti kotona perjantaina kun tulin kotiin. Äiti ja isä olivat löytäneet koirille mukavan pikku sohvan! Umehan tietysti sitä heti testasi ja taisi olla sopiva. Nyt voidaan olla vähän niinku samalla soffalla koko narttulauma telkkaa katsoessa ; ) Kaino kun on sitä mieltä et mamin kaa sohvalle mahtuu vaa yksi ruttunaama! Sekin ihan tiukasti kyljessä kii jos Ume yrittää kainalopaikalle ; ) muuten kyllä rötkötettään 2/3 sohvalla...

No Ume piutpaut välittää sohvista ku paras paikka vötkistää on lattialle. Sillo alkaa aina vähä myös riivata....

Tosiaan lauantaina pakattii koko poppoo autoon ja lähdettii metsään hieman purkamaan energiaa =D Kaino pääsi siten omalle suosikki autoilupaikalle eli etupenkille. Kaino oon todella hyvä makustaja turvavöissä. Tosin kyllä Umppakin taidon osaa. Se tuli todettua viikolla kun meillä oli lainaauto oman ollessa huollossa. Laina auto on sellanen pikkuruinen kaupunkiautoksi soveltuvaa mallia. Ei muuta kuin suojat penkille ja tytöt takapenkille turvavöissä istumaan. Kaisa nauroi ääneen kun keskiviikkona kurvasimme perinteeksi muodostuneelle Limingan lenkkeily reissulle =D No olihan se vähän täynnä koiraa... Täytyy myöntää....
Täytyy taas hehkuttaa, että kyseisellä lenkillä tuli irtokoira vastaa ja meillä myös koirat irti eikä kukaan meidän poppoosta edes muka huomannu kyseistä koiraa! =) On ne hienoja!

Asiaan... Umppa ja Peto olivat sitten sika osastoilla. En viitsinyt nyt laittaa tyttöjä samaan osioon kun tunnetusti Petteri on "hieman" levoton matkustaja... Alun hölmistyksen jälkee Umppakin päätti olla huomioimatta laulavaa matkustajaa ; D

 Tälläkin lenkillä sain olla ylpeä "omasta" koiruudesta.Olin Pedon kans just lenkillä (tietty irti) ku metsätiellä tuli lauma pikkukoiria omistajineen vastaa (tietty irti). Kaukaa kuului jo närkästyneellä äänellä "ota se kiinni!" No työtä käskettyä huusin "Peto tänne!" ja hienosti poika tuli ja laitoin hihnan (onneksi oli possupaistilla parit harjoittelukerrat ottanu aijemmin = D ). Jäin odottamaan rouvien koirien kalastelua. No kimeän haukun kasvaessa päätin suosiolla lähteä rämpimään litimärkään metsään. Takaisin tielle päästyäni kuului kaukaa sydämmen pysäyttävä "ei mene" No onneksi taisi olla jo uudet uhrit kyseessä... Mutta täytyy kyllä myöntää että säikäytti kun ei oma koira ollu kyseessä, mutta onhan Pedollakin ollu ihan normaali kotikuri niin kyllähän nuo hommat hoituu! =)

Liikkurointi meni puolestaa myös oikein mukavasti. Oli suorastaan mukavaa!!! =D No yksi pieni töppi tuli AVO luokan viimeisen koirakon kohdalla seurauttamisessa ku käänsin koirakon vahingossa oikealle vasemman sijaan. Onneksi taisi siitä täyskäännöksestä tulla koirakon paras esitys ; D Aika kului kehässä ku siivillä. Yritin itse mahtua mukaa kisaan mut viimetingassa ku ilmottauduin oli jo paikat menny. Tosin onni onnettomuudessa ku taas ku piti liikkuroida olin kippenä! Uskomaton tuuri. Kevään OKKn kisoissa olin pastillien voimalla huutamasaa, pari viikkoa sitten KASsin kokeeseen en edes päässy ku selkä pamahti ja nyt nousi aamusta lämmöt! Universumi vissii yrittää kertoa jotain?????? =D