Meillä laiskotellaan

Mami on taas käynyt leikkauksessa ja tytöillä on näin ollen TYLSÄÄ. Tässä aamun mietteitä... Hieman vain näin potilaana mietin, että mihin kohtaa tuota meidän telkkasohvaa mä sit mahdun. Vilttiä nyt on ainakin ihan turha haaveilla saavansa! =) No onneksi Mökö on lupautunut illalla seuramieheksi metsään juoksuttaa enemmät virrat pois.

Pakko kertoa leikkuu reissusta sairaalassa. Nykyään kun ei kotiin pääse jos ei ole vastuullista täysi-ikäistä seuraa kotona ja hakemassa, olen sitten sopinut meneväni vanhemmilleni yöksi. Koska asumme eripuolilla kaupunkia, olen itse ajanut sairaalaan ja sitten isä hommannut kyydin sinne ja mun autolla sitten heille. No ajattelin, kun pienempi operaatio kyseessä, ottaa tytöt autoon odottamaan, kun parkkihallissa lämpökin pysyy tasaisena. Vajaan tunnin odottelun jälkeen pääsin kirurgin haastatteluun. Haastattelun lopuksi kyselin alustavaa aikatauluarviota ja sain kuulla vielä ennen minua olevan yhden potilaan leikkaus eli noin tunnin kahden odotus. Lääkäri myös ystävälisesti tarjoutui itse ilmoittamaan mahdollisista aikataulun muutoksista matkanvarrella... No kysyin tarviiko odottaa paikanpäällä mikäli odotus venyy kahteentuntiin. Hieman oli lääkäri yllättäny kun ihmetteli miksi, kun sanoin et poikkeisin vaan parkkihallissa katsoo koiria. =D Pyysi sitten jos lähtisin ilmottamaan hoitajille numeron, että saavat kiinni ja huolehti kuinka tytöt autossa pärjäävät. Yritin kyllä kertoa niiden olevan tottuneita autossa olijoita. No odotustilaan palattuani ei mennyt kauaa kun kuulin nimeni mainittavan nurkan takana keskustelun yhteydessä ja jonkun vielä sanovan, että eikös siinä välissä ole vielä se yksi ja toinen vastasi jotain muutoksesta (en kuullut tarkemmin). En sitten suunnitelut lähtöä halliin ja onneksi, koska hetken päästä minua tultii hakemaan jo saliin! =D Leikkauksen jälkeen heräämössäkin tulivat hoitajat kysyyn että "oletko sinä se jolla on koirat autossa odottamassa" ja samoilla lauseilla mut esiteltii uusille... Taitaa olla taas uudet merkinnät papereissa hullusta koiranaisesta. No en tiedä oliko tytöistä apua, mutta jonotusaika leikkauksee tosiaan lyheni n. 10 minuuttiin ja heräämössäkin kun olin niin ääri pirteä, päästettiin mut hyvissä ajoin pois kun "kiire koiria katsoon". =D

Loppuun kerrottakoon, että tytöt nukkuivat todella sikesti autolle tultaessa!