Turku part2

Sunnuntai aamu alkoi vielä hieman viileästi, mutta onneksi vesisade pysyi pois koko päivän. Jopa pienimuotoinen "helleaaltokin" käväisi kentän tuntumassa loppupäivästä.

Umppakin pääsi maskotin roolista työntouhuun hetkeksi kun tarvittiin häiriökoiria paikallaanoloon. Tässä me virittäydytään työfiiliksiin.

Umppa hoiti työnsä todella mallikkaasti kun naapuri (jolle häiriötä tarvittiin) selvästi hieman flirttaili Umpalle. ;)

Ja perusasentokin kontaktilla hoituu "pienellä" käsiavulla.

Ja homma ohi! Huh, ku oli rankkaa Umppa tuumasi.

Kaikku sai jatkaa edellisen päivän kaaos merkistä ja nyt se homma sujui ihan mallikkaasti, mutta se ohjattu ei sitten onnistunutkaan... Merkille ei maltettu aina mennä ja sitä väärää haettiin niin vimmatusti. No onneksi paketti alettiin toistoilla saada takas kasaan. Nyt jäi vain suuntien tehostaminen ja "seis" käskyn sisään ajo kotiläksyiksi. Kaino kun ei kapulan bongattuaan tunne jarruja...

Tiukalla ilmeellä! =D

Nyt on kyllä Kaikulla asenne ilmeestä päätellen kohdillaan. Nuo nouto hommat kun on niin parasta!!

Oliskohan nyt tullu ihan oikea ku mamikin innostunu hippaloimaan.

Kapuölan nappauskin onnistuu.

Ja vauhdilla palautus.

Hauska tilanne pläjäys. Lentsu tunnetusti TYKKÄÄ kuolasta... Paha onninen koutsi onnistui nappaan kapulan juurikin kuolatusta osasta. No Lentsu löytää ratkaisut kaikkiin ongelmiin ja tähänkin löytyi avuksi hanskat. =D

Häiriö treenissä otettiin Kainon kanssa tunnaria. Hienosti jaksoi nenää käyttää eka kierroksella kun omaa ei tahtonu millään löytyä. Syy siihen oli kun neito haisteli ympyrässä kaikki 5 kapulaa ja se kuudes olis ollu oma. Aina viidennen kohdalla palattiin takaspäin... No löytyi se sit viimein, mut onneksi ei isoa turhautumista tullu. Seukki kierroksella huomas pientä roiskintaa ja neuvoksi saatii et nyt treeniä niin et niitä vääriä on PALJON jotta Kaino joutuu tekeen töitä että oma löytyy.
Toisena häiriö treeninä otettiin kontaktia, kun viedään kapuloita yms liikkuri häröä. Liikkuri häiriön huomasin ohjatussa ja paikallaanolossa. Samoin paikallaanolossa Kaino reagoi naapurin "maa" käskyyn.  Kurssin aikana oli yllättävän herkässä Kainolla kontaktin pudotus, mut loppua kohden parani kyllä. Alkoi vissii jo väsy painaa kun näin me lähdettiin kotimatkalle:

Umppa taas pääsi sunnuntaina ruokatunnilla pitkälle lenkille maalaismaisemiin. Ihanaa oli kävellä viljapeltojen keskellä ku linnunt lauloi ja aurinko paistoi! Umelle tosin tuli hommassa kauhean kuuma ja kova läähis. Autolle palatessa päätin sit kääntää auton eripäin jotta aurinko ei paistaisi ihan suoraan Umppaan. Siinä autoa peruuttaessa huomasin et olis vissii kannattanu sulkea kaikki ovet kunnolla... Onneksi Kainokin on sen verran rauhallinen että sivuoven liukuessa auki neiti päätti jatkaa vain uniaan. Huh, kyllä taas oli opetusta kerrakseen....