Meillä ei siis ole nyt päivittää muita kuvia kuin rennonletkeitä uni pläjäyksiä! Tässä kyllä huomaa tän rodun hienouden, kun ei voi kunnolla liikuttaa ei se kuitenkaan aiheuta sen kummempaa sekasortoa taloudessa. Unta vain riittää enempi. =)
Umppa pääsi jo niin lomafiilinkeihin, että löysi itsensä himpun luvattomilta makuualustoilta köllimässä... Ja tässä nähdään taas johdonmukaista koiran koulutusta: eka haetaan kamera ja toivotaan parasta ettei luvaton tekeminen olisi loppunut tällävälin ja sitten komennetaan koira sängystä pois.
Ja rennosti luu ulkona. HUOH! ja unille.
Himpun pelkään Umella olevan valeraskaudenoireita... Sen verran on lelut ollu nyt rakkaita. Isänpäivillä käydessä "mummolassa" kävi Umppa pelastamassa unohtuneen fanttinsa mukaan. Mietittiin et mihin se sujahti ja kohta onnellinen tytteli tuli pikkufantin kaa takaisin. =)
Umelumella alkaa tyynyn kanssa olla jo hieman herra Paronin kaltaisia tapoja...
Mietin pitkään et enkös ole jo tallaisen kuvan laittanu tyrkylle ja muutamaan kertaan vaihtelin kuvia näytöllä kunnes älysin että koira kyllä joo näyttää ihan samalta mut sohvalla olevat peitot on erit. =D Vissii hyväksi havaittu asento!
Kaino-Vienonen ei ole jääny junioria huonommaksi asennoissa. Tosin Kaikkua kohtasi kauhea patja kriisi, mutta siitä myöhemmin lisää... Mutta onneksi olkkarissa oleva Kainon oma sohva on nyt ollu enempi käytössä, kun mamin kotona ollessa on koko huussolli käytössä. Tälle sohvalle on Kaikulla aina kova kiirus unille. Jatkuvaan käyttöön kun Kaino ei enää sellaista voi saada. =/ Pentuna olleen korvatulehduskierteen syyksi paljastui nahkasohvalla nukutut yöt! Onneksi joku oli joskus jossain vainkannu et jollakin on joskus tullut makuualustasta jotain ongelmia. No kokeilin pariyötä ja PIM oli punoitus hävinnyt ilman mitään lääkekuureja. Sama temppu on tepsinyt muutamalle muullekkin korvaongelmaiselle tai muuten rauhattomalle nukkujalle. Samanmoisen tarinan olen kuullu koirasta jolla aukesi huulet ja ikenet ja syytä tutkittiin hartaasti. Syyksi paljastui juomakupin materiaali. O_o Joskus sitä vain ihmettelee tätä maailmaa... Asiat on usein yksinkertaisempia kuin uskoisi!
Loppuun vielä kuva mun monenvuodenmittaisen haaveen toteutumisesta. ;) Joskus miehet vaan osaa yllättää positiivisesti! Tarina kukkien takana on se, kun olen joka Tallinnan reissulla haaveillu saavani kukkia siitä upealta kukkakauppakadulta (Tallinnassa käyneet varmisti ovat pistäneet merkille vanhankaupungin laidalla olevan upean kukkameren!). Nyt tää haave siis toteutu ja kukat säilyivät hyvänä kotiin saakka ja piristävät vieläkin mieltä ja saavat hymyn huulille. ;) Nii ja mainittakoon, ettei kukkien saamiseksi tarvinnut kuin pieni vihjaus... Oikeasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti