Tai no, matkan luonne muuttui jo alkumetreillä toko treeneiksi Kaustisen teboililla. Meidän pimujen ajopelistä on jo jonkin aikaa kuulunut outoa kolinaa ajaessa ja noin kuukausi sitten auto käväsikin huollossa josko syy kolinaan selviäisi. Ei selvinny, mut nyt tais selvitä... Olen jo oppinut kerrasta (siis siitä kerrasta kun ovi syttyi tuleen) että jos sähkövikoja ilmenee on tosi kyseessä. Nyt alkoi mittaritauluun ilmestyä ties mitä valoilmoja, olisko ollu sumuvalo ilmoitus ja lisäksi siinä ohitellessa corvetteja ja hieman tavallisempiakin autoja kuului vilkusta outoa surinaa. Päätin sitten pysähtyä seuraavalla huoltoasemalla katsoon josko virran katkaisusta olisi apua. No ei ollut, mutta onneksi päätin juottaa Kainon ja huomasin valkoisenkupin olevan takakontissa. Vihreä kuppi olisi ollut tarjolla, mutta meillä ei jostain syystä siitä tykätä juoda ollenkaan...
Tallainen näky mua sitten kohtais konttia avatessa:
Pakoputken kärki oli sit tipahtanu. Great... =/ Kauhean puhelinrumban jälkeen oli ratkaisu se että soitin hinauspalveluun ja sieltä luvattiin katsoa josko hinausäijä pystyisi asialle tekeen jotain. Ei voinu, mut lupasi kuskata heidän pajalle sen korjautettavaksi. Ja Ihanasti ottivat auton heti käsittelyyn joten pääsin ajamaan takaisin Oulua kohden ja päästämään äijänkin paluumatkalle, kun kaiken varalta oli mua lähtenyt ritarillisesti pelastamaan kotiin!
Hinausta odotellessa päätimme Kainon kanssa ottaa odotusajasta kaiken hyödyn irti ja tekaisimme pikku toko treenit siihen väliin. Saatiin ohikulkevalta mieheltä myös kehuja, että "sehän melkein sua totteleekin". ;) No täydensi kyllä että hyvältä näytti.
Teboililla oli aikas kiva "koiraparkki". Mehän parkkeerattiin ja vetäistiin pikku kaukotreenit.
Hinauspalvelussa oltiin myös sen verran koiraihmisiä, että Kaino sai kutsun hyttiin. Epäilen ettei kuski vielä siinä vaiheessa ollu Kainoa nähny ku makasi rauhallisesti omassa osiossaan häkin takana piilossa. Mietin hetken tilannetta, mut kun korjaamolle oli 30min matka ja aurinko paistoi täysillä, ajattelin että hytissä olisi viileämpää. Ei ollut. Heillä oli juuri pamahtanu lämppäri rikki ja se puhalsi vain lämmintä! =D Tuli kyllä tyypillä kiire korjata puhelin pois alta, kun K himpun läähättäessä kuolasi... Mutta yllättävän ketterästi Kaitsu hyttiin kipusi ja tuli poiskin. Hetken jo pelkäsin, että K jää maskotiksi autoon, mut mitä vielä.
Tässä se auto sit pääsee korjaukselle ja me Kainon kanssa nautittiin kesästä ulkona.
Ei voi kun taas kehua omaa koiraa, kuinka se on kiltti ja sopeutuvainen. Missään kohdin ei tarvinnu säätää vaan K oli kuulolla. Autoa kun lastattiin niin tyttö vain katseli tyynesti vierestä et siinä se meidän auto ny menee. Samoin korjaamolla ihmiset sai olla rauhassa ja tehdä hommiansa, paitsi joku paikan pomo tms joka taisi himpun pelätä. Se oli Kainosta ihan pakko käydä tervehtimässä! ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti