Koiraihmisten keittiöt ei ehkä kestä herkempien ihmisten katsastelua. Pelkästään raakaruokinta naudanmahoineen yms saattaa aiheuttaa pientä nyrpistelyä kanssaeläjissä. Nyt päätin testata kaverilta saatua namivinkkiä. Meillä siis keiteltiin kilon verran kanansydämiä. =) Haju pysyi ihan siedettävissä rajoissa ja vitsit kuinka hyviä nameja niistä saikaan! Viimevuonnahan
kuivauskaappi täyttyi kahvipaketeista, tai eihän tästä ole kuin viikko kun se täyttyi viimeisen kerran niistä.
Keittämisen jälkeen sydämistä tuli tallaisia kivoja kumipalloja joista sai leikattua niin pieniä paloja kuin vain halusi. Ihan siis toimiva ratkaisu pienemmillekkin koirille, puntaroi vain iltaruuan verran ja sit vain pipertää mikroskooppisen pieniä palasia.
Tässä siis illan saalis pussitettuna pakkaseen. Hyvin on treenit pimuille nyt maistunut uusien namien myötä.
Tuosta telkkahuoneen sohvasta kun on ollut useasti nyt puhetta niin eilen sain todistaa näinkin järisyttävän näyn... Kyllä pimut oli tunkenu samalle sohvalle nukkumaan. Näköjään kun motivaattori on tarpeeksi kova alkaa se läheisyyskin lämmittää. =D No aamulla Ume oli luovuttanut paikkansa ja siirtynyt telkkuhuoneen luvattomalle sohvalle nukkumaan... Ai jai Uma. No mamin täytyy ottaa nyt se tiukempi linja asian suhteen käyttöön.
Mistä sait näitä kanansydämiä? Ja kauanko piti keittää? Aika ällöttävän näköisiä mutta tartteis treeneihin jotain superherkkuja välillä :)
VastaaPoistaTaitavat olla muchin pötköjä. Itse ostan niitä tuolta Einarin eväistä, mutta uskoisin niitä löytyvän ihan jokapuolelta. Ite kyllä nyt noihin uhastuin. Saa monen kokoista namua ja ei sotke sormia treenatessa. Puhumattakaan puuttuvasta suolasta ja lisäaineista!!! Hyvin on kestänyt pakastamistakin. Hmmm.... meni se keitto vähä mutu tuntumalla, kun samalla pilkoin edellistä keittoerää, mut olisko ollu noin 10min.
Poista