Kun oli aika nousta oli meininki näin sähäkkää... Huoh... No ruokakupin kilahdukset sai liikettä tankkeihin vaikkei se ruoka olekaan Umpsille maittanut.
Päivällä sitten puuhailtiin pihalla pyykkinarujen parissa. Täpä kun ne vielä viimeisinä viikkoinaan söi... No ei se tämä uusikaan ole onnistunut olemaan talossa ilman kolhuja, tai siis Pate on selvinny mai ei. Aamu alkoi hammaslääkäri käynnillä, kun meillä maanantai iltana kolahti Paten kaa päät todella mellevästi yhteen. Patelle ei tietysti sattunu mitään, mutta mulla turposi huuli (onneksi sisäänpäin). Huulen ulkopuolella oli Paten hampaan kuvat ja sisäpuolella puolestaan omat ja alahampaista oli lähtenyt paloja. O_o Niin olen kuullut juttuja malinoisin omistamisen riemuista. Onneksi on vakuutukset kunnossa! =D Mutta osaa poika olla myös rauhallinen. Umpsista on tullut Patelle hyvin tärkeä. Tätiä vielä vähän kunnioitetaan liikaa. Tosin Kainon kanssa ärmypalloiltiin päivällä. Pate ei namipallon toimintaa ole hoksannu( siis tää malli missä nameja sisälläja pyöritäessä tippuu maahan), mutta mummokoira kyllä tietää! Osumatarkkuus putoileviin nameihin ei vaan aina ole ihan tarkka, joten Pate käveli perässä ja söi unohtuneet namit. =D
Eka lenkillä käytiin koko porukalla lontopolulla haahuilemassa. Mummokoira oli ihan villinä kun pääsi sinne, piti ihan Patea huokutella riehumaan. ;D
Ja haahuilun mestari Umpsi... Kyllä, tuolla kuvassa on Kainon lisäksi myös Umpsi.. Löytyy koivujen välistä taustalta. Joskus tuo hivenen jopa ärsyttää... mutta vain joskus! ;D Mutta kyllä on tänä keväänä luontopolku rempattu upeaksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti