Tosin Kainon torstai ei kauhean täpinöissä alkanutkaan. Tai aamulenkki tietysti käytiin hyvinkin reippaana, meillä on tää hyvä vaihe taas jatkunut jo jonkin aikaa!!!! naknak... Mutta sitten koitti se the paras juttu ikinä, me mentiin Kaisalle hoitoon pitkästä aikaa. Sen verran Kaikku tulee kuin kotiinsa, että autosta kun ulos tultiin suuntasi muori askeleet kohti etuovea eikä hoitotiloja. =D Tälläkertaa tehtiin kombohoito maksalle ja lihaksille kun selän spondyloosakohta oli himpun jumissa.
Näin raukealta se ilme näyttää lähikuvissa. Kun hoito oli ohi sama fiilis jatkui ja edes aidalla intoa paukkuneet pojat ei Kainolta saanu osakseen ku nopean vilkaisun.
Kotona sama meininki jatkui
Mikään ei ole ihananpi näky kuin rennon raukea koira!
Umppa nyt on aina rennon raukea. =D Nyt alkaa neitilläkin helpottaa kun juoksut on kohta ohi. Vielä olisi kestettävänä se haisuli osa. Huh huh tuo haju yllättää JOKA kerta karmeudellaan...
Mutta niihin täpinöihin... Johonkinhan sen viriilin nuorenmiehen on turhauma purettava... Niin olen kaikille hehkuttanu ettei Täpä koske sisällä edes säkkituoliin. Nyt oli sitten koskettu. Tosin onhan tää aikas laimee versio revitystä säkkituolista... Et kaiken kaikiaan oikein kiltti poika. ;)
Uutuutena ollaan Täpä kanssa aloitettu pyörälenkit. Mamin jalat ei enää kestä juosta paria lenkkiä päivässä eikä se kävelykään enää jaloissa tunnu kivalta. Olen kyllä ylpeä Täpästä. Eka vartin PRKLeiden jäljeen homma sujui ku unelma ja aamulla oli kuitenkin tuota liikennettäkin enemmän. Aamun pika harjoittelusta innostuneena käytiin sitten illalla pidempi lenkki ja se meni alusta loppuun hienosti. Hyvin poika kuuntelee käskyjä. Mutta ei se tätä lauantai aamua yhtään helpottanu... Tärpän aamu alkoi jo 8 aikaan. Tuohin virtaan ei tahdo tottua.... ;D
Ja tätä mieltä oli Kaino aamun herätyksestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti