Perjantaina rakennettiin aluetta ja mulla oli loppuillasta ihan niinku paras talkoopari. Pate kyllä tienasi ryhmäpaikkansa ihan itse kantamalla jätesäkkirullia, kun mun tehtäväksi jäi niiden solmiminen ja teippaillu tolppiin ja joka paikkaan.
Lauantaina sitten talkoilun ohella (Patekin auttoi taas roskien keräilyn kanssa) käytiin putsaamassa palkintopöytä. Meidän pikku-koira oli sen verran pätevänä että tuloksena oli ROP ja SERT ja CACIB. WUHUUUUUUU!!!! Sanoo mami. ;D Pitihän se jäädä ryhmäkehään kun käyttölinjainen vei pääpotin. Tai itseasiassa x2 koska myös VSP oli samanmoinen. ;)
Tässä Paten arvostelu. Tuomarina oli Nenad Matejevic, Serbia.
Illalla mami oli puhki ja niin oli myös Umpsi. O_o Mietin vain että mistä???!!! =D Mutta tuohon se syliin nukkua nuupahti kesken telkun katsomisen.
Ja sunnuntaina sama uusiksi... Jos lauantaina satoi kaatamalla ja vähän enemmän kaatamalla koko päivän oli sunnuntai puoli pilvinen, tai se alkoi niin ja päättyi helteeseen. Uusi auto odottaa vielä muutoskatsastusta ja vanhassa ei ole sitä takahäkkiä niin ei auttanut ku pedata peti Patelle kuskin osioon... Aurinko porotti aamulla välistä niin kuumasti että luukku oli jätettävä auki talkoilun ajaksi.
Tietysti mummo oli ilmoitettu mukaan kehiin, mutta oli mamilla käydä taas pikku hupsis kun olin katsonut aikataulun väärin. Kun kaikessa rauhassa kannoin näyttelyvermeitä talkoo aitioon valmiiksi odottamaan satuin katsoon ikkunasta millä mallilla kehä on. No kehä oli sillä mallilla että siellä seisoi bullmastiffi!!!!!! Voitte vain kuvitella sen paniikin! No häkki jäi just siihen ja loput kamat vein mukana autolle joka onneksi oli kehän lähellä. Matkalla mietin joudunko kehään salivermeet päällä kun niillä oli talkoillut. Hetken mietin pukeutumista kehänlaidalla, mutta se oli jo liian hardcorea jopa minulle. Päätin pukea vaatteet autolla. Onneksi auto oli puskien puolella niin en pahasti viuhautellut. ;) Mummo autosta Pate välikköön ja juosten paikalle. Siinä sitten jäi namit ja kaikki. Paitakin oli 2 napilla kiinni =D =D =D Onneksi kehän laidalla oli ihania ihmisiä joilta saatiin nameja kehään ja Kainolle pitäjä, että sain napit kiinni paidasta. Paniikki kun hälveni ymmärsin vihdoin, kun kaikki koittivat mua rauhoitella että vasta toinen koira kehässä. Kerrankin en ehtinyt jännittää enkä treenata koiraa laamaksi. ;D Pokaalin kera me sitten poistuttiin, koska mummo oli hienosti PN3 ja ROP-VET eli narttujen 3 ja paras veteraani. Tuomarina oli Gunilla Skallman Ruotsista.
Tässä Kainon huikea arvostelu! Tuomari vielä erikseen kävi mainitsemassa, että on hienoa että ison rodun edustaja on näin hienossa kunnossa. Sama löytyy tuolta arvostelustakin. ;)
Ryhmässä ei mainetta tullut vaikkakin ryhmätuomari taisi ihastua irvistelevään muoriin. Kaikkua ku tuo posettaminen alkoi tympiä ja ilme oli juuri tää sama kun kehien jälkeen autossa. Tälläkertaa leukatuki sentäs löytyi. ;)
Jotta Umpsia ei ihan unohdettaisi pikku tarina iltalenkiltä... Kun Umpsi saapui meille oli ttöllä vähän ongelmia tuon remmissä olemisen kanssa. Tietty kun pelkkä kävelykin oli kauheaa oli tarpeiden tekeminen vielä hirvittävämpää. No meillä lanseerattiin silloin käyttöön "kakka-namit" eli jos kakka tuli remmissä sai namun ja tietty kaverille kans. No Kaino oppi homman niinku samantein, mutta musta tuntuu ettei Umpsi ole ihan tajunnut ideaa vieläkään.... Tai sitten on , mutta namit ei oo ollu tarpeeksi hyviä! Tänään mukana oli näyttelun jämä juustot. Eka kakkaa Ume venytti ja venytti tuttuun tapaan ja namikin otettiin vähän niinku väkisin. Mutta mutta se olikin vissiin just perfect maku sillä noin 10metrin päästä nti kyykkäsi uudelleen ja äkisti pikku läjän ja oikein reippaalla ravilla kerjään uutta namua. Tietty juustot irtosi palkaksi. No vielä kun oli vähän matkaa kotiin ehti kyykätä vielä kolmannen kerran!!! Siis oikeesti!!! No sama homma, pikku tippa ja reippaiden revittelypotkujen jälkeen ravilla namitaskun luo. Hmmmm... Tuo koira on todellakin fixumpi otus kun antaa ymmärtää. ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti