.

.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Järkytys!

Taas meillä sairastetaan mut onneksi vain minä, sen tiedon kanssa pärjää aina.  ;) Koirilla siis ollu Super tylsä vk kun mami maannut sekavana sohvalla ja päivystyksessä tipassa, mut elämä alkaa jo voittaa. Mut onhan nämä laiskat aamut niin terapeuttista... tosin eilen illalla mut vaihdettiin possunkorvaan, kumpikaan ei ollut illalla halukas jäämään ylös nukkuu mun viereen. Tästäkin olen järkyttynyt. ;D


Lauantaina kävin kokeilee töissä käyntiä ja tietysti koirat lähti mukaan. Ilmankin oli taas ihana niin tietysti käytiin valloittamassa city. Mutta se suurin järkytys tulee tässä...
Possut olivat kadonneet!!! O_o

Lenkki me saatiin tehtyä siitä huolimatta ja jollain maalaisella keikahti kuppinurin.

Possujen puute ei tainnut koiria kauaa häiritä vaan hetkessä löytyi muuta mietittävää. Rantakausikin korkattiin. Kukaan meistä ei kyllä käyny heittää talviturkkiaan pois...

Kävelysillan alla oli jotain mielenkiintoista... ja samalla nostatettiin mun verenpainetta tolla roskaamisella!

Tässä kohtaa homma näytti jo turhankin kiinnostavalta ja päätin keskeyttää ilonpidon. Kaino ehkä hetken mökötti mut pikku malille keskeytys tarkoittaa vaa uusia seikkailuja. =D Mä aina jaksan hymyillä tuolle jatkuvalle elämän ilolle. Ei haittaa vaikka välillä tulee se sekunnin mielipaha vaan samantien on lippukorkealla ja uudet seikkailut edessä. Tässäkun on muutamia vuosia näitä mielensäpahoittajia katsellut... ;)

Ei niin synkkää ettei mummolla olisi aikaa pikku söpistelyille.

Kesäkausi avattu jäden muodossa. Sankarit saivat vohvelin. Tosin Kaino oli terassilla sitä mieltä että kaikkien olisi pitänyt ruokkia pikku bullmadtiffia, jopa poliisien.  =D Naapuri pöydän kahvi paussilla olleita poliiseja näytti mummon tiivis tuijotus hymyilyttää. Tosin mamihan pilasi tämänkin ilmoittamalla et todennäköisesti jäis piirakka syömättä ku eivät oo tottuneet ihmisten herkkuihin... No pikku maliahan tilanne ei häirinnyt kun Patella oli oma pallo suussa!

Ilta menikin sitten tuttuun tyyliin sohvalla.  Mummo oli pitkästä aikaa ihan liki ja välillä mamia vähän runtattiinkin. Se on suurin rakkauden osoitus mitä nuorempana tarjoiltiin useastikin mut nykyisin säästetään vain erityisiin tilanteisiin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti