Unettavaa arjenharmautta

Ulkona vallitseva jatkuva pimeys vie kyllä mehut koirista niinkuin huoltojoukoistakin. Tuntuu ettei valoa ole kuin hetkenverran. Hieman helpotusta toi lumi, mutta sehän ei kauaa massa pysynyt. Sen verran kuiten, että koirat pääsi nauttimaan "hangista". Paukku varsinkin oli piehtaroinu joka välissä missä vain pystyi, tytöt tyytyivät olemaan vain normaalia enempi sekaisin ; ) Kun kuraa, rapaa ja loskaa on joka paikka täynnä, maistuu unet entistäkin ihanemmalta, ainakin jos koira laumaa katsoo. No täytyy kyllä rehellisesti myöntää unien maistuvan myös mamille...

Tässä ensin pappa Paukun herkkää unta. Sen verran on ikä tuonut papalle "helpotusta" uniin, että kuulo on selkeästi heikentynyt. Tai sitten 10 vuodessa on opittu sulkemaan korvat ylimääräisiltä häiriö ääniltä (esim. Paukku lenkille yms käskyitä = D )

Koirat ovat hienosti sopeutuneet uuteen asuntoon, kun patjat löytyy ei miljööllä ole väliä. Tosin Umppa nuorimpana on tuupattu lattialle nukkumaan...

Pappa-koiralla on iän tuomia etuisuuksia. =D Soffa odottaa papan viikonloppulomilla. Paukku on tiukasti pitänyt kiinni Neksun aikana annetuista lupauksista "kun olet Neksun iässä saat tehdä sitä ja tätä xtraa". Lupaus on lupaus! =) Neksun pois menostakin tuli tässä kuussa kuluneeksi tasan vuosi. Niin se aika vain porskuttaa eteenpäin... Vieläkin tulee mustaa kostajaa ja mamin sametti nenua välillä iso ikävä!

 

Sen kerran kun torkahtaa sohvalle Kainon kanssa ollaan heti kameralla otettu kuvia... eli kyllä se uni maittaa mamillekin.

Möpö-Kainolla on aina ollut tapana ottaa kaveri mukaan unille. Tässä uusi matonen kaverina. Reiska, Simo ja Helka (heidät tapaat Kainon omassa unigalleriassa) on saanu varteenotettavan kilpailija.

Ja sitä perus bullmastiffi ilmetta. Aikas identtinen paukun parin vuoden takaiseen asentoon sohvalla ja tarkennetaan et Miian sohvalla. =) Täytyy toivoa, että pappa jaksaisi vielä matkustaa Nousiaisiin asti, kun Miian luona lomailu on Paukusta aina ollut super huippua!