Tässäpä meidän uuden iki ihanan rantsureitin esittely. Tosiaan löysimme reitin uudelle rannalle, mutta nyt jännitetään kuinka kauan siellä pääsee käymään, kun alueella on piikkilankaaidat ja muutenkin näyttää että siellä on jotain isompia eläimiä asustellu. Täällä suunnalla on käytetty jonkin sortin nautaeläimiä noiden ranta-alueiden kunnossa pidossa. Olikos se toissa kesänä kun meidän tytöt törmäsivät isoihin valkoisiin ötököihin keskellä tuttua luontopolkureittiä....
Reiteistä puheenollen... Loppuosa matkasta oli "hieman" haasteellista kulkea perus lenkkareilla. Onneksi mami osas niin näppärästi hypähdellä mättähältä mättähälle! =D
Noooo se kaunis hetki ei meillä kauaa kestäny kun jo vipellettiin täysillä vai pitäisikö sanoa posetettiin. ;D
Loppuun tietysti vielä pikku patsastelut ennen kotiin lähtöä.
Treenattukin olemme välillä ahkerammin kuin toisinaan, mutta laatu korvannee määrän. Meillä siis ollu asenne kohdillaa ja jopa Ume on oppinut uusia temppuja, kohteen kierto ja sivulletulo alkaa olla hallussa. Kainon kanssa ollaan tehty nyt kuuntelu- ja motskaritreenejä, luoksetulon toppeja ohjattuna ja ruudulla. Nyt ei se oikean hakukaan ole tökkinyt sitten yhtään, kun se ennen kisoja oli ihan hukassa, tai siis ennen niitä kisoja joihin me ei päästy. Tuo nouto ongelma on kyllä oikein klassinen esimerkki kun joku tökkii ja sit pitää alkaa hakata päätä seinään... Harvoin niin tuloksia saadaan, enempi kyllästymistä. Hui jokohan sitä uskaltaisi kokeilla sitä palojn jauhettua merkille menoa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti