.

.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Ei sit mentykkään marjaan

Toissapäivänä käytiin taas yllärinä metsäilemässä pimujen kans, kun mamin hikoilu ja liikkumiskielto kumottiin. Nyt saa huhkia mielensä mukaan alakropalla, mut yläkropan täytyy antaa huilia vielä hetki. Metsäillessä löydettiin aivan upeat marja-apajat ja hetken mielessä kävi ajatus josko viikonloppuna ottaisi ihan ämpärin mukaan ja kävisi poimimassa marjoja pakkaseen. Universumilla oli jälleen mun osalle ihan muita suunnitelmia... Alla oleva kuva kertoo kuinka tätä viikonloppua on sit vietetty... Ei sillä, pimut on ollu iskussa, mut mami aloitti sairastelun 38asteen kuumeella joka hyvin nopeasti muuttui vatsataudiksi. Great! =/ No sainpa katsella parvekkeelta, kun mun iki ihanat äiti ja isi korjasivat ja maalasivat meidän aidan kuntoon. Nyt kelpaa taas katsella pihalle hymyissä suin kun aita on niin komea! =D






Metsäretket alkaa ja jatkuu yleensä yhtä vauhdikkaasti kuin monttulenkitkin.

Aivan, taas en ihan ymmärrä mitä kuvassa tapahtuu tai on tapahtunut...

Tää on sitten tutumman näköistä hommaa. Samalla kun mami pongasi ihanat mustikat ja kahmi niitä kaksin käsin suhunsa, päättivät pimut käyttää ajan hyödyksi kuntoillen. Umelle marjat ei maistunu, mut Kainosta mustikat oli super NAM.





Tässäpä vielä todisteet kuinka mehevistä apajista olikin kyse. Ei olisi paljoa tarvinnu kyykkiä ja etsiä poimittavaa.


Ja loppuun kuvia kuinka päivät on meillä sujuneet. Bullmastiffien ehdottomasti yksi ihanimmista luonteenpiirteistä on  nää unenlahjat. Mami kun ollu ihan raato eikä todellakaan ole pystyny ajattelemaankaan lenkkeilyä, on pimut vaan nukkunu ja nukkunu. No eilen saivat pimut olla Pirjo-mummin mukana maalaushommissa pihalla koko päivän ja tänään aamulla Kaisa haki Sadun ja Mökön kans pimut metsäilemään. Kaino oli kuuleman lenkin ajan huolehtinut ettei Satu vaan joudu hukkaan ja seurannut tyttöä tiiviisti. Hivenen sain sellaisen kuvan äänensävystä, että sana "tiivis" ei ihan olisi tarpeeksi kuvaamaan tilannetta. =D Kaikku kun tykkää lapsista niin paljon!

Antti-fantti taipuu moneksi. Tässä Ana on tyynynä etupuolella, eräänä iltana se toimitti virkaa Umella myös istuinpehmikkeenä
.

Ume puolestaan tykkää soffalla halata tyynyjä. Useimmiten ne kyllä löytyy sit hetken päästä lattialta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti