Viikkoon on taas mahtunut monenmoista puuhaa ja touhua. Alkuviikosta auto pääsi taas huoltoon. Onneksi nyt ihan tuohon meidän "Ukon huoltaoon" niin mamin kukkaro ei kokenut niin suurta vajetta. No autottomana ei koiraharrastaja tietystikkään voi elää joten haettiin jälleen porokoilta autoa lainaan. Eihän nyt aktiivi koira treenejä voinut jättää väliin!!! Ja tottahan toki keskiviikolle sattui koko viikon karmein keli. Vettä tuli ja myrskysi oikein urakalla... Onneksi pimut on niin taitavia matkalaisia niin suojapeitot pysyivät ihan kohtalaisesti paikoillaan takapenkillä.
Tässäpä pimut odottavat innolla matkan alkamista.
Kainoa vähän harmittaa kun ei päässyt tälläkertaa etupenkille matkustamaan. Umekin taas vaihteeksi oli oikein mukavaa matkaseuraa ja turvavöistä huolimatta sai tädin kiilattua ahtaalle. Kaikku raukalla oli hetken poskikiinni lasissa ja korvakin oli jääny pystyyn ikkunaan.
Martinnieman treenit sujuikin taas mallikkaasti. Ume pääsi ottamaan likipaikallaanolon jossa koirat jätettiin alle metrin välein ja me jouduimme olemaan sit istuen selin koiriin. Hienosti Ume selvisi haasteesta vaikka alku tuntui meillä kaikilla olevan aikas hurlumheitä! Seuraavana Kaino pääsi halliin ottamaan kolme liikkuroitua liikettä, Z, kaukot ja tunnari. Z tehtiin niin et joka toisella suoralla tuli jättävä ja joka toisella vain käveltiin, tietty siitä tuli näin tehtynä tuplapitkä sessio täyskäännöksineen, mutta vähän vaihtelua. Kaukot tehtiin pöydällä, se eka istu jäi taas kahteen käskyyn. Mrrrrr, mutta asenne oli kuitenkin et kivaa. Pöydälle mentiin kyllä kaukojen jälkeen ihan itsestäänkin useaan kertaan. No sivu onnistui pöydälläkin mamin ollessa maassa vieressä! Tunnarikin oli ihan hyvä, jos ei pientä kapulan nakertelua nyt lasketa. Mutta kaukoista saimme nyt kotiläksyksi opetella peruuttamaan. Kaikku siis osaa peruuttaa ja olen ottanut seiso.istu peruuttaen, mutta nyt älysin et aikas vähän tullu liitettyä sitä peruutusta sinne sarjaan. Nyt siis teemme lähempää vaihdot ja seiso-istu istuminen alkaa sit kunnon peruutuksella. Lopussa Ume pääsi ottamaan sitten tunnarin haju erottelua kahdella kapulalla verkon läpi. Hienosti se meni alkuun mut kun vaihdoimme parin kanssa puolia, alkoi Umea vissii tylsistyttää kun ajatus karkaili ja katkeili. Niin ja se meidän pari Kaisa kyllä haisteltii oikein kunnolla läpikotaisin! =D
Tässä sit vähän kotitokoa. Meillä on se merkki ollu nyt tehotreenissä et saan Kainon jo alkuun merkkivaihteelle. Alkaa jo hienosti sujua se katseen kohdistus merkkiin "onko" sanalla, mut kyl se vielä vaatii. Häiriötä ei heti kestänyt näin paljoa kuin kuvassa. ;)
No myönnetään tältä se näytti kun alettiin hommiin, - ume. Eka kerralla iskettiin kapulaan kiinni. Oma moka ku jätin sen vahingossa tohon tyrkylle. Liian vaikea häiriö nouto hullulle koiralle. Mutta se jo riitti, kun kävin käveleen merkin ympäri, niin johan alkoi sujua eri suunnistakin.
Ja seuraava versio olikin lelu rinki ja tän kanssa ei ollu mitään ongelmaa!
Sitten vielä suunta treeniä. Itse tykkään pitää ton keskimmäisen tyhjän lautasen tuolla paikoillaan, vaikka taitaa se suositus olla ettei. Pentuna näin opetin ja se toimi hyvin. Ongelmat alkoivat, kun aloin nillittää kääntymistekniikasta ja halusin tiukemman käännöksen. Käännös alkoi olla jo niin tiukka ja vauhdikas, että Kaikku pyörähti vähän liikaakin ympäri ja se keskikapula olikin sit suoraan edessä. Sitä nyt paikataan. Pidän siis tyhjän lautasen tuolla, jotta jos virhe sattuu, on se turhareissu lautaselle. Jotenkin nää bullmastiffit oppii näin rautalangasta ja omaa etua ajatellen. =) Tämä kun sujui niin otimme vielä kapuloilla oikein kiusaten, että heitin itse kapulan lähetyspisteeltä joko oikealle tai vasemmalle ja sen jälkeen lähetys merkille ja noutoon. Ja loistavasti se Kaikku tämänkin hoiti!
Vaikka Ume on tällä viikkoa kunnostautunut tokossa, on se perus Ume vielä olemassa. En tiedä korvaako se, että Ume oppi meneen tällä viikkoa käskystä maahan (ihan vain yhdellä käskyllä ja ILMAN käsimerkkiä) tänän, että huomasin neidin käyttävän ihmisten sohvaa naaman kuivaukseen!!!! Prkleen rakki taas. Ume kun on ennen käyny pyyhkiin samassa huoneessa sijaitsevaan OMAAN sohvaan naamansa ruuan jälkeen. Omassa sohvassa kun on aina pestävät peitteet päällä... Ilmeisesti ketutus on ollu kova, kun sohvalle ei ole saanu mennä, niin kosto on ollut suloinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti