Umea taas kenkuttaa!

Kaino on toipunut hyvää vauhtia! tai nak nak heti tähän väliin ettei vaan tule takapakkia. Oikein on pirteä ja haluaa käydä ulkoilemassa, väsy tosin tulee nopeammin ku yleensä. Myös keltaisuus on välillä hennompaa ja kielikin on parikertaa ollu jo ihan punainen, ikävä kyllä se kelmeys aina palaa takaisin. Mutta varma paranimisen merkki on kyllä kun Kaikku osaa jo vaatia PALVELUA! Me aletaan jo Umpan kaa molemmat nostella kulmakarvoja neidin oikuille. =D Mami saa keksiä mitä ihmeellisempiä jekkuja että ruoka menisi alas. Sitä kyllä kerjätään, mutta tarjottu ei sitten kelpaa. Muutaman kerran meni läpi sängylle nappuloiden heitto, mut ei enää. Siellä saavat olla ja Ume käy sitten lokkeileen niitä jos en ole huomauttamassa asiasta. Tänään Kaino söi sitten iltaruuan namipussukan kautta... Huoh... siinä mä kaivoin iltanaput pari kerrallaan pussukasta pikku potilaan suuhun.

Mutta Umppa se vasta onkin joutunut venymään!!! Jos Kaino on sitä Umpan koripaikkaa jo jonkin aikaa tässä kärkkynyt, niin nyt se on vallattu kokonaan. Umea ei haittaa jos sitä lainataan silloin tällöin, mutta nyt on tätsy menny Umesta jo liian pitkälle. Kuten kuvasta näkyy yritti Ume eilen "hienovaraisesti" tädilleen asiasta vihjata...

Tänään saatiin myös Kainon kans kiva ylläri. Eläinlääkäristä soittivat ja tarjosivat Kaikun erikoispurkkiaruokia ihan vain haettavaksi. =D No kyllä meille kelpasi pöperöt, vaikka päiväystä ei montaa viikkoa ollutkaan jäljellä!!! Nyt on 15purkkia odottamassa syöjäänsä. Kaikku tietty vähän nirppasi uutta, mutta eiköhän se ala upota ku olo helpottaa.

 Mutta tänä iltana Ume on pitäny omastaa huolta ja kirmasi heti koriin kun yläkerran portti avattiin. Ahhhh kun rentouttavaa....

 Kaikun ei auttanut kuin mennä Reiskan kaa sohvalle unille. No tätä kirjoittaessani on Ume syömässä uutta jättiluutaan alakerrassa omassa huoneessaan ja Kaikku käpertyneenä tuohon viereen, minneppä muuallekaan kuin koriin!