.

.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Ketä enää yllättää...

Aivan taas olis muutamia metsäily kuvia tarjolla. ;D Tuo lauma kun on niin paljon helpompi lenkittää kerralla metsässä entäkuin juosta monta lenkkiä erikseen. Tsin hölkkä Täpän kanssa on aivan superia!!! Poika on hienosti oppinu suunta ja reunakäskyt sekä tietysti sen tärkeimmän "ohi". Pyöräily on tältä kaudelta ohi kun se penkki taas syötiin totaalisesti...

Mutta sinne metsään... Homma alkoi taas risuhommilla ihan kohtuu rauhallisesti.

Montuille kun päästiin se paketti tuttuun tyyliin hajosi ihan totaaliseti. Tässä meidän supersankari lentoon lähdössä.

Umpan kanssa vedetään jo kunnon pystypaineja. Kainolle ei ihan vielä näin rohkeasti uskalleta. Tosin jännää on se, että Täpä kyllä nylkyttää ja muutenkin on lenkillä Umppaa kohtaa aikas possu, mutta sisällä kyllä kans hypitään päällä ja ollaan ärsyttäviä, mutta samalla kuiten lipsutellaan Umpan huulia ihan antaumuksella. Ume ei aina arvosta...

Ensin prässätään böllmastiffia, joka ei todellakaan ole mikään yllätys että se on Umppa siellä välissä.

Mutta saa se malinööskin oman osansa prässäyksestä.

Välillä onneksi ehtii myös karkuun!


Pikkasen pitää Kainollekkin aina käydä illistelemässä.

Ja Umppa meidän rakkauspakkaus. Kuinka se aina onnistuu oleen väärään aikaan väärässä paikassa!

Niin edelleen vähän niinku hukassa...

Ume blokkaa pakenemisreitin ja Kaikku hoitaa loput. monterpimut osaa tehdä myös yhteistyötä. ;)

Ja loppuun kuinka halataan Umppaa... ensin tiukka perusote monsterista.

Kunnon kellistys ylösnousumahdollisuudet samalla eliminoiden...

Ja siinä ne meidän ystävät sitten on. On ne suloisia kun oikein yrittävät! ;D Mutta huomatkaa kuinka hienosti värit sointuu ja liukuu Tärpällä ja Umpalla...

Tämä viikko on ollut myös täynnä treenejä activella. Täpä on mennyt hirmuisesti eteenpäin Jennin ohjeilla, ennenkaikkea hallinnan osalta!!! Väillä on tietysti levottomampiakin tunteja, mutta tuo rieppaaminen ollaan saatu nyt nak nak aisoihin ja poika keskittyy hienosti hommiin. Irtipitokaan ei enää jännitä niin paljon. Tosin vielä poika saa olla irti vain liikkeen suorituksen aikana eikä muutoin. Paikallaanolokin on jo hieno! Kestää hyvin häiriötä esim  naapurin palkkaamista tms. Vielä kyllä pidän varalta liinanpäässä ettei vain satu mitään jos tulee yllättävä tilanne. Täpä kun reagi sen verra sähäkästi. ;D Alo hyppykin on hienosäätöö vaille valmis ja seuraamiseen ollaan saatu paljon uusia hyviä vinkkejä. Oikean käden imutus on ollu meille huippu hyvä. Tuntuu ettei Täpä ahdistu yhtään niin paljon kuin vasemmalla jalkaan painamalla. Ilme on loisto ja vauhtiakin löytyy. Näillä treeneillä nyt eteenpäin ja katsotaan mitä se Jenni meille taas keksii. Ikävä kyllä seuran treenit meidän piti nyt jättää ikävän yhteentörmäyksen vuoksi, mutta parempi niin että saamme treenata sellaisessa ryhmässä jossa voidaan samalla Täpän menneisyyden mörköjä kitkeä ilman että muille aiheutuu kurinpalautuksest mielipahaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti