Possut on pop

Huh huh olihan s tauti! Mutta nyt ollaan jo kohtuu kunnossa ja lääkkeet on saanu jättää pois. Koirillakin elämä alkaa pikkuhiljaa normaalisoitua vaikkakaan mitään juoksulenkkejä en oo vielä pystynyt tekemään, mutta pitkät kävelyt kuuluu jo arkeen.

Koska luottokampaajan sairastuminen on aina oikea hätätila ihmisillä niin nyt ollaan sitten töissä vihdytty koko viikonloppu. Lauantaina mukaan pääsi Pate. Tosin poika joutui viihtymään autonpuolella suurinman osan ajasta kun liikkeessä oli täysi hulina päällä. mutta töiden jälkeen me lähdettiin sitten kaupungille hengaan, hulluillepäiville tietenkin. ;D

siitä sitten torinrantaan ja me löydettiin ihana possu-puisto!!! Mut tuntevat tietävätkin että olen ääretön possu fani. Töpselinenät on vaan niin vastustamattomia. Puisto tuntui olevan suosittu treffipaikka niin sitten mekin päätettiin nojailla toisiimme romanttisesti muiden parien seassa. Voin kehua että parhaat treffit hetkeen. =D

Kotiin kun pääsin totuus mun pienestä paljastui... Ihmettelinkin kun treeniliivi oli vähän hurlumhei autossa, mutta en sen ihmeemmin asiaa ajatellut. Pate oli sitten päättänyt viihdyttää itseään ja ottaa pikku purut odotellessa!

Sunnuntai olikin sitten Umpsin vuoro. Kun liike oli muuten tyhjä niin Umpsi pääsi ihan sit oikeesti töihin, asiakkaiden viihdytys on rankkaa puuhaa! Ja tietysti me käytiin sitten kans katselemassa nitä possuja. hyvin Umpsi sulautuu porukkaan... Kesän eka pehmiskin syötiin,mutta siitä ei oo kuvaa kun oli sen verran kylmä etten voinu hanskoja riisua. =D Mutta koska oli huumaava auringonpaiste piti jädekausi jo korkata.

Kainoakaan ei ole unohdettu vaan mummo pääsi sunnuntai iltana rallytreeneihin ja maanantaina kävi Pirre hieroon jumit veks. Nyt ollaan sitten iskussa odotamassa misseilyjä!