Luontopolulla

Jostain syystä (olisko se toissakesän hotspot episodi) on tää luontopolku ollu aivan liian vähällä käytöllä. Nyt taas löydetty polku ja kamerakin oli kerran mukana ikuistamassa tapahtumia. Tai no... tuntuu et aivan sama missä me lenkkeillään niin vois käyttää samoja kuvia yhä uudestaan ja uudestaan... Mutta jälleen kerran pari jytää ja painia kuvaakin on mukana. Pakkohan se on laittaa... =)

Luontopolulla on tää lintutorni mikä Kainosta on ihan superi! Ume ei moisesta kotkotuksesta hirveesti perusta ku voi painiakin tasamaalla. Tornissa se ei onnistu! Kainolla taitaa aina se tokotus iskeä pintaan, kun tornissa on niitä kaukoja hinkattu ja hankattu. Hyvin ne siellä ylhäälläkin tehdään mamin ollessa alhaalla.

Umen tyyli on aina aikas vauhdikas oli se meno ylös tai alaspäin.

Kainon laskeutuminen tornista on aina himpun pelottavampi kokemus. Alhaalla ku yleensä odottaa Ume täydessä iskussa...

 Mitäpä muuta siellä alhaalla Kainoa odottaa kuin pikku paini matsit.

 Polku on kyllä pimujen paratiisi. Nää hirmut tulla tupsahti kulkuväylälle suoraan kaislikosta. Yksi suurinta huvia on vetää tuolla ryteikössä ihan täysillä. Kauhee rytinä ja litinä vaan kuuluu ku pimut päästelee täysillä.

Polku on myös oiva paikka totutella outoihin pohjiin tassujen alla. Alkuunhan Ume ei näillä silloilla halunnu kävellä ollenkaan vaan mieluummin ui yli. =) Tikulla taas silmään jne.

 Meillä oli vastaralla jotain äksöniäkin. Sitä me pällisteltii koko narttulauman voimin hetki kunnes kyllästyttiin kun ei nähty mitää jännää. Taisi tilanne olla jo ohi...

 Tää vuodenaika on ihana kun näkee paljon muuttolintuja. Nytkin joutsenia oli ihan mielettömän paljon liikenteessä. Joskus niitä katsellessa miettii noita lentoreittejä, kun ekaksi menee lauma yhteensuuntaan ja seuraava porukka täysin vastakkaiseen suuntaan. Kaippa siinä kuiten joku logiikka piilee... =D