Kuvia Oulun Rallyista

Meidän Rally-toko koutsi on pätevä monella muullakin tapaa kuin koutsina. Tällä kertaa me saatiin super ihania kuvia meidän kaasutteluista. =)

Kuvat: Sari Eskelinen

Tärppä PRKL!!!!!!!!!

No alkuun ne hyvät uutiset. =D Eli tänään käytiin metsäilemässä oikein ihanissa tunnelmissa. Reilun viikontakainen malinöössin pyöritys on kantanut hedelmää ja lenkki tehtiin hyvissä fiilareissa, ei kiilaamisia, kiihtymisiä eikä todellakaan nylkyttämisiä!!!! Mami oli niin happy!!! Otin ihan koko poppoon samalla kertaa autosta ja Täpä oli vain sekunnin hihnassa ja koska tunnelma oli letkee ja poika kuulolla sai olla heti irti. Ainoa joka tunteita kuohutti oli Ume joka katosi. Aivan KATOSI!!! Taas... Ei taas auttanut kun palata tietä takaisinpäin ja siellä se muikki istui tyynen rauhallisena tienposkessa ja odotteli meitä. REALLY???!!!! No tän jälkeen lenkki sujui mallikkaasti. ;D


Täpä näyttää kuinka Umpaan saadaa liikettä. ;)

Kyllä Umppa OSAA juostakkin.

Täpä löysi hienoja laatikoita metsän keskeltä.  Tai ei Täpän niitä tarvinnu päästä kattoon mut mami halus.

 Ja malinöössi hakee taas tikkuja nokkaan. Kaikku piehtaroi kaikessa rauhassa ja mikäs se sieltä kuvan laitaan ikuistui...

The katse... ;)

Ja eikun uudestaan. Tästä mä Tärpäsä tykkään. On just sopivassa suhteessa kova ja pehmee. Kova joo et voi kurmuuttaa tarpeentullen, mutta hra ei jää asiaa vatvomaan vaan jatkaa elämää palikat sopivasti uudelleen järjestettynä.

Possujuna on nykyisin vähän erijärjestyksessä... Johtuen ehkä kulkunopeudesta.

Monster-pimut!

Täpä koittaa selvästi paikata välejään Umppaan. Ume kun ei tykkään oleskaan uudesta kaverista alun nylkytysten jäljiltä. Tänään jo vähän leikittiinkin ilman niitä nylkytyksiä. naknak josko se tästä.

Mutta tätsyn kaa alkaa jo olla hommat selvänä. Täpä ärsyttää ja Kaikku antaa lähdöt! =D

Pimut on nyt selvästi lyöttäytyny yhteen kun uusi räkis on saapunu taloon. Kelpaa köllötellä välillä ihan vieretystenkin.

Mutta ne huonot uutiset... Juup  eilen aamuna kävi näin... minä kumarruin Täpä ponkaisi. Noooo ei tässä muuten mitään, mutta lauantaina olis firman 10v bileet ja pitäis olla lavalla ihan esilläkin. Great....

 Ja töihinlähdön aikaan näytti tältä... Huoh... Tää kuvastaa tuota raivostuttavaa tapaa, että tavarat saa olla paikoillaan mikäli mä EN ole niihin hetkeen koskenu. Nostin aamulla noi amppelit sateelta turvaan, eivät olleet sitten Tärpältä turvassa. Mutta kaikki muu sai olla täysin koskemattomana terassilla. No josko se tunnari olis helppo opettaa tältä pohjalta. ;D

Umppa-Lumppa 5 vuotta

Näin se on, mamin pienokainen on jo kokonaista 5 vuotta vanha. Umpan synttärit oli miltein jäädä mitallihumun varjoon, mutta tottakai nekin juhlittiin oikein kakkujen kera.

Itse juhlasankari olikin taas näin mukavalla tuulella... Olihan se ollut pitkä päivä kisamaskottina takana ja joutunut viihdyttämään juhlakansaa.

Mutta onneksi oli se kakku niin kyllä se taas ilta juhlaksi muuttui!!!!

Umppa oli pitkästä aikaa myös Rallytreeneissä ihan radalla mukana ja hienosti se pimatsu ihan avoimen luokan radan vetäisi läpi! Täytyy varmaan Umekin ilmoittaa joku päivä ihan kokeeseen ja toivoa ettei olisi kauhean pitkiä juoksuosuuksia...  Moottori kun saattaa hyytyä... Mutta ei levitetä moista huhua kenellekkään! ;D

Kaasuttelua kotikentällä

Tänään oli taas vuorossa rallytokokisat. Onneksi ihan tossa naapurissa niin ei ollut pitkämatka, tosin kisapaikalla sitten vierähti koko päivä, kävin vaan välissä vaihtamassa koiria autossa. ;D

Kisat alkoi jo heti vähän kaoottisesti. Kerranki kun minä olin ajoissa ja koira hyvissä ajoin hetsattuna ja lenkitettynä, oli tuomari ajanut eksyksiin.... Häntä sitten odottelimme tovin. Kun sitten kisa käynnistyi ja päästiin rataantutustumiseen oli ilma aivan paras kisaamista ajatellen, aurinko pilkisti ja oli mukavan lämmin eikä kuuma. Ensimmäinen koirakko kun starttasi kisan tuli vettä ihan kaatamalla ja ukkonen jyrisi. Koiran nro 3 kohdalla sade jo rauhoittui mutta heillä meni suoritus mönkään jyrinän vuoksi. =/ Siinä kohdin pidimme 5 min tuumailu tauon että jatkaakko ulkona vai sisällä ja ilman kirkastuessa jatkoimme kentällä. Kun meidän vuoro lähestyi oli jo kuuma, suoranainen helle.... Kun aikataulutkin oli sen reilun puolituntia myöhässä oli mun virittelyt ihan väärässä ajassa. Kaikku oli autossa sen näköinen, et täs on jo vedetty univaihdetta silmään! =D

Ei muuta kuin herätys ja pikku treenailun jälkeen omaa vuoroa odottamaan. Kaikku kun viime su treeneissä unohti ton eteentulon eli napan... Huoh... Tosin epöilen taas jotain jumia/kipua kun se istuminen on siinä se haasteellisin osuus. Tää vaiva tulee usein kaukoissakin nykyisin esille. Näinpä aasinsiltana.... Kaikku taitaa jäädä tokosta nyt kokonaan eläkkeelle vaikkakin uudet liikkeet on jo hyvällä mallilla. Ei ole pimun meno entisenlaista... =/ Mutta nak nak katsotaan miltä talvella näyttää. ;D

Hienosti me alun jännityksestä huolimatta rata saatiin vedettyä. Juoksu oli kauheaa... tai sitä ei ollu ku diiddeli jumi ja alkoi hölkätä aivan liian myöhään. Tosin tuomari sanoi MUN olleen myöhässä. ;) Siitä -10pistettä. Myös eka kyltiltä saatiin -1 kun se napa ei oikein heti lähteny...

Pisteitä tuli siis 89 ja tuloshan se oli ja nyt on Kainolla uusi titteli RTK1!!! =D =D =D

Tässäpä myös tän kerran rata:

Tässä kohden Kaikku pääsi kotiin ja juniorit lähti hommiin. Synttärisankari Ume sai olla taas virallinen kisamaskotti ja ottaa rapsuja vastaan ja Täpä joutui treenaamaan kontaktia hälyssä ja ihmisvilinässä. Hienosti poika homman hoiti. Sivulle tulon tarjoaminen himpun takkusi, mutta imuttamalla sekin toimi loistavasti! Hyvä Täpä!!! Tärppä myös "pelotteli" ihmisiä ja sai paljon rapsuja osakseen.

Tiistain täpinät

Meillä oli tiistaina oikein koiramainen päivä aamusta iltaan. Aamu startattiin Kainon kanssa eläinlääkärissä. Ihan vain rokotuksilla oli tarkoitus käydä, mutta kun olimme varanneet ajan sisätautien erikoislääkärille niin samalla otettiin sitten kontrolli verikokeetkin. Siitä syystä Kaikulla onkin sitten ihana pinkki laastari jalassa. Hoitaja oli laittaa sinisen kalalaastarin, mutta onneksi mami pääsi väliin ja saatiin pinkki sydänlaastari pimulle. ;D

Täpä oli tietysti kyydissä ja kävi puntarilla 24kg olis hralla nyt painoa. Kaikun puntari näytti 53,2kg. Molemmilla näyttää ihan kivoja lukemia. Lääkäri jopa kehui, että Kainolla on ikäisekseen ihan kivasti lihasmassaa jäljellä. =D Tärppä joutui sitten lääkärikäynnin jälkeen kaupunki kävelylle Kainon levähtäessä autossa. Onneksi on parkkihallipaikka töissä mikä pysyy kesällä viileänä niin voi huoletta jättää koirat autoon ja kontin raolleen. Täpä tutustui tietysti nähtävyyksiin keskustassa. Pallolla tavataan! =)

Töissäkin me pistäydyttiin muutamaankin otteeseen moikkaamassa ihmisiä ja viemässä tavaraa kun ihan töitäkin me tehtiin tukussa käynnin muodossa. Työkaveri kommentoi Täpän näyttävän pieneltä mun vieressä. ;D

Tässä taas mun iki ihana kartturi ja apukuski. Metsälenkiltä kun kotiuduttiin (sekin siis mahtui ohjelmaan) sai Kaikku olla taas etupenkillä. Kaikku kun ei viihdy Umen kaa samalla osastolla ku Ume kiilaa on pimu päässy nyt välillä kruisailee aitiopaikalle!!

Ihan on unohtunu tänne laittaa Täpä parinviikontakainen harrastus kuva... ;D Mami talkoili Oulun KV näyttelyssä pe ja la niin pitihän sitä käydä kasvattajalle ottaan kuva kun poika poseeraa... ;D Tähti on syttynyt!!!!

Illasta oli Kainon tulokset saapunu sähköpostiin ja onneksi arvot on taas laskenu parempaan suuntaan. Kuukauden päästä taas ultrataan ja katsotaan miltä näyttää. Tää uus lääkäri vaikutti kyllä todella pätevältä!

LABORATORIOT (21.7.2015 alkanut käynti)

Lähetenro: 639487

Tutkimusryhmä: Animagi Oulu tutkimukset -> Akuutti

Ajankohta: 21.7.2015

Nimi Arvo (viitearvo suluissa)

GLU 5.86 mmol/L (4.11-7.95)

UREA 3.5 mmol/L (2.5-9.6)

CREA 132 mol/L (44-159)

BUN/CREA 7 (-)

PHOS 1.32 mmol/L (0.81-2.20)

CA 2.36 mmol/L (1.98-3.00)

TP 69 g/L (52-82)

ALB 30 g/L (23-40)

GLOB 39 g/L (25-45)

ALB/GLOB 0.8 (-)

ALT 497 U/L (10-125)

ALKP 321 U/L (23-212)

GGT 16 U/L (0-11)

TBIL 5 mol/L (0-15)

CHOL 5.36 mmol/L (2.84-8.26)

Kuristetaanko pikku malinoissi???

Kaiken kaikkiaan pikku Täpä on maailman ihanin otus, paitsi aina välillä.... Vasta metsässä taas prkleet soi kun hra pokalla yritti astua Umppaa, johan tää käytös jo kerran saatiin kuriin. No nyt sit otettiin luulot pois ihan kunnolla ja hetki menikin taas rauhallisesti, kunnes Ume jälleen jähmetty ja se oli kutsu huuto pojalle. Umppa kun on taas niin putkiaivo ettei sitten lähde pois. Hyytyy vaan entistä enemmän ku mami tulee rähisten paikalle. Joku varmaan kuuntelee että mikä jakomielitautinen tuol huutaa ku joka toine on se prkle ja sit taas lepertelyä Umelle et uskaltaa liikkua. =D No parempi et poika kurmuutetaan tuolla metsässä niin josko treenei ja kisakentillä ei asiasta tarvisi sitten keskustella vaikka olis mitä juoksujapimuja paikalla.

Mutta lelut on Täpällä miehekkäät ja omat tekeleet on paljon parempia kuin mamin sinne vartavasten jättämät. Tosin on ne pallotkin saanu uuden muodon... Mutta tässä meidän ämpäri...

Ja se erään aamun kiva ylläri... Takalasin pyyhkijä... Tätä oli vielä edeltäny pimujen juomakuppien kaataminen... Ei ollu pikku malinois suosiossa sinä aamuna!!!!

Mutta mihin me sitä ämpäri ollaan käytetty ja miksi se on ehkä niin super huippu on sadevesiastioiden tyhjennys! Parasta ikinä!!!!

Mutta koska mami on auttamattoman ihastunut pieneen malinoissiin sai Täpä maton tähystyspisteelleen. Taisi kyllä olla oma lehmä ojassa kun pöydän pinta alkaa olla ottanu jo osumaa. Tässä Täpä sit nukkuu ja vahtii ikkunasta tonttia.

Tässä pikku mies super suloisena. Täpä tykkää köllötellä mamin vieressä säkkituolissa iltaisin kun katsellaan telkkaa. Todistettavasti se osaa olla myös liikkumatta! =D

Kemin rallyt

Näinhän se on, että ei meidän pimuja ole unohdettu vaikka talossa on koulutusvaiheessa oleva junnu. Sunnuntaina me pimut hypättiin autoon ja lähdettiin kohti Kemiä ja Rally-toko kisoja. Olin muka ajoissa paikalla, mutta kun autoa parkkeerasin pihalla soi puhelin ja siellä oli Heli. Ekaksi tietty olin paniikissa että olen myöhässä, mutta onneksi ei. Olivat vain todella etuajassa aikatauluista. No kävin nopsaa ilmottautumassa, vessassa ja laittamassa pimuille vedet. Siitä sitten suoraan kehääntutustumiseen. Huh huh... Onneksi oltiin noin puolivälissä lähtölistalla niin pikainen rataantutustuminen ja lähdin jo etuajassa lenkittää Kainoa. Ja tietty se aurinkokin sieltä sitten taivaalle ilmaantui ja oli muuten kuuma!!!!!

Lenkiltä Kaikku autoon juomaan katsomaan tilanne ja todeta että 2 koiraa ennen meitä joten Kaikku autosta ja kehänlaidalle odottamaan. Hui... mä tarviin aina ennen koetta rauhan valmistautua, mutta onneksi on muutaman kerran tullu mentyä treeneihin myöhässä niin on kokemusta tämmöisestäkin. Kaikku vaan tarvii aikaa käynnistää diisselin. ;) Tässäpä rata mikä oli tällä kertaa vuorossa.

Kaikku oli heti alussa hienosti kuulossa ja seuraamis osuudet meni hienosti. Mitä nyt eka käännös vähän valui... Samoin yksi pujottelu oli mennä pitkäksi, mutta mamin pörhistelyt sai Kaikun taas oikeille urille. Mutta mitä teki mami kyltillä nro9. Unohti pysähtyä!!!!!! Juuri kun olin lähdössä iski silmäkulmasta sana istu. Yritin paikata, mutta turhan myöhään. No olisihan sen voinu uusia, mutta päätin jatkaa kun Kainolla oli niin hyvä flow päällä. Maalissa kävi mielessä, että olinkohan ottanu hylyn... No ei onneksi siitä tuli "vain"  miinus 10pistettä. Sitten saatiin -1p kyltiltä nro 10 ja 13. Virhepisteitä kertyi tuon mamin mokan takia 12 ja pisteet jäi 88/100. Mutta kivaa oli että kuumasta huolimatta Kaino oli niin kivasti mukana hommissa! Mamin super rakas!!!!!

Palkintojen jaossa ihmettelin kun ekaksi jaettiin ei sijoittuneiden kisakirjat ja me ei saatu omaa. Sitten tuli tunnuksen saaneet ja tietenkään me ei siinä nipussa oltu. Siinä kohden jo vähän huolestutti että onko meidät unohdettu, mutta ei onneksi. Mehän saatiin heti vipa nipun kärkeen oma kirja ja TPn kera!!! =D Eli jälleen saatiin tuomarilta palkinto ohjauksesta. Suullinen että kirjallinen palaute oli että ohjaan koiraa kauniisti. Kyllähän tuo aina lämmittää sydäntä kun saa hyvää palautetta. Tuomarina toimi Krista Karhu.

Ume sai sitten Kainon palkinnot possunkorvan ja maksanamut. Onneksi Kaino oli saanu Oulun näyttelystä tuliaisina kylmäkuivattuja kana ja kala herkkuja. Mamin perjantai ilta ja la päivä kun kului talkoilemassa siellä. Mukaan tarttui myös makuu alustoja häkkiin ja Tärpälle pelastusliivit. Umppa sai myös uuden hirvennahkarullan. Nyt on taas järsittävää hetkeksi.

Tärppä uhkarohkeana

Tässä muuan päivä sitten Täpä oikein puhkui rohkeutta, tosin voidaan puhua tyhmän rohkeasta versiosta... Pojalla oli kova hinku kokeilla amazoonien pinnan kestoa. Ume vain murjottaa kun ei halua olla tyly kenellekkään. Mami saa hoitaa murinat ja kurituksen.

Mutta mutta... Tätsykoira Kaikku-Viekku onkin sitten toista maata. =) Tässä Tärpän ensimmäinen uhkarohkea kokeilu. Mitäs tätsy sanoisi pienestä ylläri hyökkäyksestä!

No kyllähän sillä tankkiin liikettä saatiin, samoin kuin junioriinkin!!!!

 Liike vain jatkuu.....

Ja jatkuuuuu......

Tässä kohdin Kaikun ilme jo kertoo et "really?" No tällä kertaa poika ymmärsi pitää välimatkan kunnossa. ;)

Ja keksiä ihan muuta puuhaa kuin Kaikun kiusauksen. Fixu veto kaverilta!

Matkalla löytyi myös aarteita joita piti yhdessä tutkia.

Joku räkänokka yritti omia koko homman itselleen....

Ja molemmat tankit kattoo järkyttyneenä vieressä kun junnu hinkaa itseään jotain ällöä vasten. Kaikku odotti viisaasti hetken ja kävi sitten merkkaamassa paikan itselleen.

Tärppä on alkanut jo kotiutua meille. Miinuspuoli on, että arjen rutiinit on pojalle pakkomielle. Kun kello soi arkena 6.45 soi Tärppä meillä myös muina aamuina tuohon aikaan. =/ Herätykset on tullu 6.41 ja 6.49, no kerran oli hyötyäkin kun kello ei soinu ja Täpä herätti meidät 7.15 kerrankin siis myöhässä!!!! Autoonkin poika jo tulee miellellään. Alkuun kun pieni vissiin luuli että sinne joutuu jäämään ja pakeni ovelle. Ainoita kertoja kunolen saanu murinaa kun hain pojan eka kertoja autolle. Tosin se oli niin pientä ettei sitä ole viitsinyt täällä mainita. Tällä viikkoa autoon on aamuisin jo hypätty ihan itse ja odotettu jopa milloin pääsee. =) Ihanaa aina huomata kuinka nuo kodinvaihtajat alkaa avautua ja pääsevät talon tapoihin kiinni. Treenattukin on tosin aikas säästeliäästi. Siitä huolimatta targetti, kohteenkierto, perusasento ja siihen hakeutuminen alkaa olla jo kunnossa. Työn alla on nyt ollu kapulan pito ja hyppy., josko nekin alkaa kohta sujua. Kaiken kaikkiaan edelleen mä tuosta rasittavasta ötökästä tykkään todella paljon.