Pyykkipäivä

Se on sit pikkujoulukausi alkanut täydellä teholla ja sen kyllä huomaa... Töissä on saanut viihtyä ihan mukavasti josta syystä kaikki muu tahtoo vähän jäädä, kuten tämä blogikin. Pimujen kanssa ollaan kyllä arkea pyöritetty ihan entiseen malliin. Treenit on ikävä kyllä tahtonu välillä jäädä vähille, mutta sitä enempi on laatua ollu treeneissä! Viimeviikolla sainkin loistavan idean kun älysin et meidän työpaikan parkkihallihan on lämmin. =D No yhdet parkkistreenit takana ja hyvin meni. Tietty kun pohja on kovaa betonia ei siellä kauheasti riekuta, mutta kaukoja yms rauhallista pystyy ottamaan. Molemmat pimut toimi ihan loistavasti vaikka oli todella haastava ympäristö.

Nyt kun on pitkät vapaat päätin räjäyttää pyykkikorin sisällön ja vähän enemmänkin. ;) Pimatsujen lelut alkaa taas olla aikas karmeet joten osa päätyi jo koneeseen. Täytyy jatkaa pyykkäystä kunhan nämä telineellä olevat päätyvät laatikkoon takas. Ei passaa Umen maailmaa järkyttää liiaksi, neiti varmaa saisi sätkyn jos kaikki aarteet katoaisi kerralla!

Kerrankin pyykkiteline näytti aikas iloiselta.

 Tosin kuin Kaino joka älysi että mamin aamupala on nyt syöty ja pitää nousta sohvalta pois. =) Telkkusohva on pimuilla käytössä vain rajoitetun ajan, joten se on sitämyöten paraspaikka ikinä. Varsinkin, kun välillä pääsee ukon kainaloon ja mamille ei jätetä kuin pieni sohvasiivu jalkopäähän.

Pikku prinsessa ja sen "kaveri"

Kaikku-Viekku on omaksunu tän perheen prinsessan roolin aikas perusteellisesti, kuten kuvasta voi huomata. en ole ihan varma oliko tyynyjä ja pehmikkeitä sohvalla tarpeeksi, mutta hyvin unet tuntui maittavan tuossa. Itseasiassa tuossa läjässä olin itsekkin ja Kaikun kaa köllittiin poski poskea vasten. =) Myös tuo iso sänky on huokutellut tyttöä puoleensa. Toissa yönä olin taas heikko ja annoin tyttöjen jäädä yläkertaan nukkumaan omille paikoilleen. Samantien kun sammutin lukuvalon kuului tassujen rapinaa lattialla ja Kaikku kömpi viereen nukkumaan , kun Ukon paikka oli selvästi tyhjillään... Eikä ollut neito siirtyä vaikka kuinka komensin ja tönin. No Mami kuiten sai erävoiton tälläkertaa....

Ume taas on jatkanut portailla hengailua. Tässäpä tyttö katselee mun ja Kainon tokotreenejä alakerrassa. =) Harmi etten ihan ehtinyt ottaa kuvaa kun neito myös hienosti venytteli portaita apuna käyttäen. On se vaan hassu ötökkä! =D

LUNTA!

Viime yönä oli satanut paksu lumikerrospihalle, mikä luonnollisesti tarkoitti lumitöiden tekoa! Me pimut saatiin tällä kertaa ottaa tää homma hieman kevyemmin, kun ollaan saatu mies taloon. No ei vielä ihan pysyvästi, mut sillee sopivan tiuhalla vierailu tahdilla. ;) Mutta tyttöjen lumitöitä katsellessa huomasin sen muistuttavan hyvinkin paljon muita syksyn pihahommia, esim. lehtien haravointia. Vai mitä mieltä on muu porukka?

 Mutta ohhoh, kesken lumitöiden tuli pieni vaatetus kriisi. Aivan siinä se on. Ume pudotti oman pantansa työn tiimellyksessä.

 Erona muuhun pihahommailuun oli Kainolla kieliakropatia tauko. Tässä rullailua.

 Pientä kylmä hoitoa ja suoristelua.

 Tämän liikkeen nimi onkin sit varmaan pyrstöilyä. =)

 Joulun tunnelmia... Kaino naamiotui selkeästi tiettyä valkopartaa muistuttamaan. =)

 Ja paluu takaisin töihin.

 Ja ympyrä sulkeutuu Umen vasempaan tassukoukkuun.

Illalla oli vielä vuorossa metsälenkki Mökön kanssa mutta harmillisesti alkaa nuo päivät olla jo sen verta lyhyitä, ettei enää kuvia siinä vaiheessa voinut ottaa. =/ Tokottukkin ollaan ja Ume loistaa edelleen niin hienona tokopimuna että! Tässä jo alkaa vähän innostua.... Kainon kanssa ollaa vaan haettu fiilistä kaukoihin ja pikkuhiljaa temputtamalla sitä alkanut tulla. Saa nähdä riittääkö fiilis kisoihin asti.... No ne onneksi on vasta ens vuoden puolella!

Umppa löysi aarteen

Tänää ollaan taas puhailtu ulkona ja laitettu taloa ja pihaa talvikuntoon. Isä oli niin ihana että kävi asentamassa uudet ulkovalot. Nyt näkee pihalla liikkua ja saatiin vielä kunnon valo nurmenpuolellekkin, joten pihatokokausi jatkuu nyt pidempään! =) Myös myrskyn satoa tuli keräiltyä, piha oli vuorattu kuivilla koivunoksilla. Tässä puuhassa Kainokin auttoi mamia, Ume vaan rallatteli... ;) Rallattelun seurauksena pimu löysi upean aarteen!! Sen kanssa juostiin ja pompittiin tovi kunnes mami taas pilasi kaiken kivan ja takavarikoi vaarallisen löydöksen. Lelu piti nostaa ihan kunnolla piiloon, kun leikkimökin kuistilta se kummasti hävisi parempiin suihin...

Ja kuten arvata saattaa, mamin ja Ykä-ukin raataessa pihahommissa, oli pimuilla ruhtinaallisesti aikaa myllätä kahdestaan. Tuntuu tuota virtaa riittävän nykyisin molemmilla. Eilinen yötoko ja lenkki ei tuntnut paljon tassuja painavan. Tosin illalla lenkin ja ruuan jälkeen uni tuntui tytöille maittavan.

Alkuun ihan perusjytät... Tuntuu olevan suosikki asetelma tässä torpassa.

 Niskan bodausta. Bullmastiffi käyttää päätään monella tapaa. ;)

 Umppa the kuminaama. Tällä neidolla kyllä ilmeita riittää...

 Kainon purutyyny meni vissiin rikki tai sit siltä loppui voimat.

 Pari napakkaa vetoa,

 Niin johan se käynnistyy uudelleen.

Nyt kun ollaan Kainon kaa lyhyellä kisatauolla on ollut hyvää aikaa testailla viimeviikonlopun tokotunnin ja koulutusohjaajakurssin vinkki satoa. Oltiin Kainon kanssa mallikoirakoina kurssilla kun haluttiin erityyppisiä koiria malliksi liikkeisiin ja niiden opetukseen. Kaino nyt on ehkä himpun "erityyppinen" kun toko koirat yleensä. =D Yksi mielenkiintoisimmista vinkeistä tuli perjantain tunnilla täyskäännökseen. Naksu annetttiin just ennen kääntymistä. Alkuun sitä kyllä ihmettelin, mutta näyttä toimivan. Täytyy tieten toivoa kontaktin olevan hyvä sillähetkellä ku naksuttelee. Idea on että koiralla on kiire tulla palkkanamille ja samalla se täyskäännöskin on ripeä. Nyt ollaan testailtu ja hyvin tuntuu toimivan. Kurssilla sattui puolestaan hauska tapaus Kainolla ruudussa. Kun Kaino ruutuun mennessä kuulema kovasti kuuntelee taakse millo käsky tulee haluttiin siihen vauhtia lisää, joten päätettiin ottaa ihan läpijuoksulla ruutuunlähetys. Muuten hyvä idea, mutta Kaino on sen verran älynny ruudun ideaa ettei viivoja ylitetä ja veti lukkojarrutuksen takanauhalle. =D On se vain fixu. No seuraavana otimme ihan pentumaisen treenin eli veimme namin yhdessä ja sit juosten pois ja lentävälähtö niin johan onnistui ja nauhat oli muisto vain. Jostain kumman syystä otin kyllä pari nillitysruutua sit loppuun kun kokeetkin oli tulossa. Ja hienostihan se Kaino Kannuksessa ruudun taas suoritti.

Umekin on innostunut tokottamaan ihan täysillä. Tosin tyttö on enempi innostunu välin leikkiajoista, mutta innostunu ku innostunu. Ihana nähdä kuinka kintut on vissiin alkanu toipua leikkauksista kuntoon. No eihän sitä koskaan tiedä josko meidän nuorimmainenkin saataisiin edes jonkinlaiseen ALO kuntoon jonain päivänä. Uusia sääntöjä odotellessa, kun  tuntuu olevan paljon hauskemmat liikkeet tiedossa jo alemmissa luokissa!!! Jeeeee! =D