.

.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Sunnuntai Umen silmin

 Sunnuntait on kyllä ihan super hienoja päiviä. Silloin yleensä saa herätä yläkerrasta mun omasta karvakaukalosta, tosin tänä yönä olin sit mylläny noi karvat vähän parempaan järjestykseen. Tässä me tätsyn kaa venataan aamupalaa, sekin oli jaksanu jo nousta sängystä pois. Mä en siel kyl viihdy koko yötä en sit millää. Sitä paitsi mul oli yöllä mahaki ihan hurlumhei... =/ Onneksi kylppärissä on meillä tätsyn kaa ihan sisävessa joka toimii aikas mukavasti, pienellä viiveellä tosin... Mul on siis vieläkin antibioottikuuri siihen pissatulehdukseen... Joku estolääkitys muka.... Ja pöh, mä syön niitä puolukoitakin sen takia, ainaku mulle ne siis maistuu.

Sunnuntaihin kuuluu usein myös metsäily. Mä pääsin sikaosastolle reissaa!!! Jeeee!!!! Seon musta paras paikka cruisailla jos saan valita. Typerät autoilutakitkin oli mami taas pukenu päälle. Onneksi ne otettiin pois ennen mylläystä!
 Ja heti asiaan! Täs mä vähän tuota mummoikäistä tätsky-koiraa yritän saada liikkeelle. Mä siis huolehdin sen lihjoista, muutenhan tossa iässä KAIKKI kertyy vyötärölle... Toisin ku mulla ku olen tällänen timmi sporttipakkaus.
 Jos ei hyvällä niin sit yleensä auttaa ku pikkusen tökkii. Toi täti on vähä toisikko välillä...
Ja johan toimi. Se ei kestä yhtään tollasta.
 Jossain kohdin mä sit pikkasen otin tiukempaa halia tosta mammasta. Johan alko nahka vänyä!
 Nooooo välillä mä sit vaan posetan mamin mieliksi. saatii sekin nainen polvillee tän komeuden edessä. ;)
 Tota lajia riittää sit ihan vaa hetki. Mä pikkusen vinkkasin tätsylle, et "miten olis?"
 Se on niiiiiin helppo! =D Täs me sit taas mennään täysillä. Huisia!!!
 Keppi hommia löytyy tuolta metsästä aina. Tää oli viel kii maassa ja mä en saanu sitä irti vaikka miten sitä ravistelin. Tai siis oikeasti mä vaan tein tolle vanhukselle vähä apuja ku se aina haluu päteä ja pullistella...
 Siis mikä kuva tää on??!!!! Siis tätät en nyt kyllä tunnista yhtään omakseni... No myönnetään joskus sitä vaan sekoo suunnista tai paketti repee ihan muuten vain.
 Sit vihdoin kotona! Me oltiin siel metsässä kaks tuntia, voitteko kuvitella! Mä olin niin puhki. Vähän mä tota jalitsua tapailin, mut jätetään se huomiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti