Kainolla puolestaan olisi ollut nyt lauantaina koe, mutta jätimme menemättä. Täytyi kyllä itsensä kanssa painia oikein kunnolla etten lähtenyt. Kaino ollu nyt viime viikolla himpun alamaissa ja olen pitänytkin neidon levossa ja tokotauolla loppuviikon. No kisa aamuna sit kävin lenkillä testaan millä tuulella sitä oltiin ja himpun oli parempana, mut haahuilu jatkui edellen. Ei oikein taas mikään napannu. Toko hommatkin mitä kokeilin tehtiin vaihtelevalla menestyksellä. Seuraaminen ja jättävät oli ihan loistavat, mutta hyppynouto (joka on tökkiny koko viikon) ei onnistunu. Nyt Kaino sentäs suostui hyppäämään 5 laudan yli, mutta ei halunnu ottaa kapulaa suuhun ja paluuhyppyin tehtiin kun oli "pakko". Kaikku on niin uskovainen. Keskiviikkona Kaino ei suostunu hyppäämään 6 lankun yli vaan jäi tuijottamaan eteensä. Hivenen olen nyt tyttelistä huolestunu, mutta huomenna kun pääsemme Katjan tokoihin saa nähdä onko lepo tehny hyvää.
Kun sitten kotiin jäimme ja pimuilla loma, päätin rempata kotia. Nyt on yläkerran vessassa fixattu allaskaappi ja keittiön kaakelit maalattu. Tosin maalaus meni nyt totaalisen penkin alle. Väärä väri ja kauheat valumat juurikin loisteputken alla. Noooooo ei pidä pitää valoja lampussa. =D Väri kyllä tuskastuttaa... Ei ollu tällä kertaa "asiantuntija"työssään kun neuvoa kysyin...
Pimut on saanu käydä matelu lenkeillä metsässä. Otin ihan kamerankin mukaan niin ei voinu kävellä. Muuta jarrua menoon en keksiny. Umpalle olis kyllä joku jarru pitäny löytyä. Kyllä koko metsä taas kuuli että se on Umppa-Lumppa metsäilemässä. Heti alkuun lähdettiin jo täysillä eteenpäin.
Kaino testaili naamioitumis taitojaan. Hyvin neito häviää puskaan.
Niin hyvin että oli hetken Umelta hukassa.
Sitten meillä tulikin montun pohjalta kiire pois, kun kuulin koian haukuntaa. Ekaksi tietty ajattelin, että montun toisella laitaa olisi joku toinen porukka liikkeellä, mutta pian huomasin ettei koiralla ollut omistajaa mukana. Siellä meni kauhealla huudolla ajokoira jollain jäljellä. Matka eteni, mutta kovin oli mutkainen reitti. Jänistä en nähny. No tuurilla olin just ottanu pimut kiinnikin, kun alkuun tosiaan ajattelin siellä jonkun ihmisenkin olevan lenkkeilemässä. Samantien tulikin poliisiauto mutkan takaa vastaan. Juu eihän meillä ole koirat koskaan irti metsässä... ;D
Kun säpinä rauhoittui otettiin pikku perhepotretit. Kyllähän tuo potretti sitä kolmatta koiraa huutais...
Pikku mökötyksetkin.
Kun vauhti mateli, ehti pimut haistella ja maistella metsän tuoksuja.
Tää kuoppa on mysteeri. Se sijaitsee keskellä metsätietä. Olen sen jo pariin otteeseen täyttäny ja taas se oli ilmestynyt paikoilleen. Pelottaa että joku ratsastaja kaatuu hevosen astuttua kuoppaan tai ihan jo omatkin koirat jos jytäävät, niin tuskin ehtivät kuoppia katsella. Ympärillä on näkyny sulkia yms niin olisiko tässä ollu joku raato haudattuna. No katsotaan taas ensi kerralla löytyykö monttua.
Pakolliset posetukset tietysti otettiin. Matka vauhti kun oli hidas... Ekaksi Umppa.
Ja halus se ikäneitokin oman posetus kuvan. Tuli siihen tahtiin keimaan kameran ulottuville.
Ja vaikka tokotauolla ollaan oltu, niin tottahan toki pikku metsätunnarit täytyi ottaa. Kainosta nää on huippuja ja Umppa peesaa vaa perässä, joskus jopa kepin löytäenkin.
Metsätunnarissa on parasta, että kepin löydyttyä sen saa pilkkoa palasiksi. =D
Loppuun vielä huippu treenit toissa activen treeneistä. Nyt kun ollaan Kainon kanssa tuota merkkiä ajettu sisään vähän monelta kantilta, keksi Jenni ihan huipun treenin. Me otettiin ruudun merkki A-esteen kautta. eli ensin käskin ylittää A:n ja huipulla annoin "merkki" käskyn. siitä sitten ruutuun lähetys normaalisti. Pari ekaa kertaa Kaikku oli et TÄH? Mutta se kuuluisa kolmaskerta toden sanoi ja neiti kiepsahti merkin taakse huipusti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti