Näin se meisän aamu alkoi. Synkät on ilmeet kun juuri ollaan herätty ja älytään mamin hihkuvan toppaasu päällä herätystä. Olikin hassu aamu kun pimut oli saanu totutusta poiketen nukkua yläkerrassa. Umppa nukkuu aina korissa ja Kaino sohvalla. Jostain syystä tänä kyseisenä aamuna osat olivat vaihtuneet päittäin...
Metsäänhän me lähdettiin kun pyörätiet kiilteli pelottavan liukkaina... Tosiaan eräiden menoa ei se vesisade hidastanu...
Kun me päätettiin vetää osa matkasta taas ihan umpirämpiä eikä tiellä, löytyi sieltä ihania keppipaikkoja.
Tässä voi Kainon turkista katsoa kuinka "ihana" talvikeli meillä olikaan. Kuvista voisi hetken luulla että kelit olis lumiset.
Ja tauon jälkeen taas mentiin!
Ja kotona olikin ihana käpertyä arskatyynyn kanssa unille kuivattelemaan turkkia ja odottamaan aamupalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti