Vaikka lunta on tullu ihan tarpeeksi, ei tää talvi ole kuiten talvi... kelit on kokoajan aikas märkiä etten sanoisi. tai jos ei märkiä niin sukat on märkänä jokatapauksessa lumessa kahluusta. No onneksi jotkut muutkin kahlaa luontopolulla niin on jonkinlainen polku missä tasapainotella. =) Tää on kyllä niin huippu olla olemassa näinkin lähellä niin saa pimut myllätäkkin ihan perus aamulenkeillä. Tosin nyt viimeksi ei paljon myllätty ku mamilla oli kauhee kiire... ei töihin vaan vessaan. =D Pimuthan ei moista voinu ymmärtää millään. Lääniä olis vaikka kuinka... mami on jotenkin vaan estyny ku talojakin oli ihan vieressä! Mutta pikku posekuvathan ne piti kuitenkin ottaa. Kaikkukin sai olla hetken ilamn takkia, Ume sai vetää ihan nakuna ku ei ollu paljoa pakkasta! Kainoa takitan aikas hanakasti ettei kasvattaisi ihan julmettua talvikarvaa kun nuo hallit kuiten on aina lämpimiä. No ne pussihousut takareisiin on jo kasvatettu. =)
Tällä viikkoa oli molemmilla pimuilla vipat ohjatut treenit. Kainolla maanantaina Katjan tokot. Pimu oli niin villissään että saatiin meidän tunnari kyllä aikas karseelle tolalle. Mami halus vauhti ja sitä saatiin... =D Laitoimme kapulat pystyssä olevan putken ympärille ja kaikku innostu ihan kympillä. Katja oli samaa mieltä mun kaa, et hienosti Kaikku merkkas sen oman, mut silti piti lähteä sotkemaan muita. siinä sai kapulat taas kyytiä ku Kaikku suoritti tehtävää! pari korjaus sarjaa ja totesimme et hajalla on... Mut loppuun asti Kaikku oli ihan täpinöissään, mikä tietysti sai mamin loisto tuulelle! Itsekseni otin taas sitä ohjattu/ruutu kuuntelua ja hyvin se lähti taas sujumaan. Tosin nyt löyty keskikokoinen joka ei mahtunu suuhun eli taitaa olla turvallisinta kokeessa ottaa se iso, vaikkakin sitä pystyy slaidaan sivulta toiselle... Loppuun oli paikallaanolot ja me otettiin vain se kehäänmeno. tulin niin lennossa paikalle, et Kaikku oli hihnassa vielä tehtävää suorittaessa. Onneksi... Juuri se mun kauhu taas toteutu kun olimme menossa kehään koira räjähti Kaikulle reilun metrin päästä. Mutta mikä hienointa, se oli mami joka nappas hihnan kireälle ei Kaino!!!! Jeeeee!!!!!! Otimme tuomarin tarkastuksen uudelleen kyseiseisen koiran ollessa edelleen samalla paikalla ja Kaikku veti upeassa kontaktissa omalle paikalleen riviin. Siellä sit vapautus ja loppikselle. =D En jostain syystä jääny kokeileen pysyykö koira hallussa, kun koko tunnin oli tehty koikkaloikkasia muita päin....
Umella oli vuorostaan tiistaina vipat rallyt. Ja aikun tyttö oli taas hieno. Fanikerho sai taas uutta ihmeteltävää. Ume kun on ollu vähän semmonen suokkari tunnilla... ;D Alun tehtävänannon ja rataantutustumisen ajaksi nakkasin umen kyljelleen maahan makaamaan. Siellä neiti oli koko sen ajan kiltisti. Kun sit menin innoissaan palkkaamaan suorituksesta, säikähti Ume kun nakki osui huuleen. Ume oli jo nukahtanut paikoilleen. Uskomaton tapaus!!! Rata meni hienosti vaikka seassa oli Umelle uusia juttuja. No alamme harjoitella sivulta seisomaan nousua ja sivuaskelia. Muuten häntä taas viuhtoi ja askel haahuili, kun kerrankin ei ollu sitä hihnaa. Umen ajatus on niin loistava kun se pätkii, kesken hommien saattaa jo ajatus kadota. No hienosti se mamin kiljahduksista sitten aina palaa raiteilleen. Parasta näissä tunneissa taitaa kuitenkin olla, jos Umpalta kysytään, muiden antamat ylimääräiset namit ja rapsut, eikä pidä unohtaa muita koiria. Ume on saanut uuden vehnäterrieri poikaystävän ja staffi kaverin. Ei hullumpi saldo kurssilta. Nyt vain kova treeni päälle josko Umekin pääsisi starttaamaan kisauransa kesällä.
Keskiviikkona meillä lepäiltiin ja torstaina sit oli varannu hallin ihan omaan käyttöön. halli kun sijaitsee näppärästi liharekan reitin varrella. Näin saatiin lihat ja treenit samalla kertaa. Ume otti noita rally juttuja, lähinnä napaa ja seuraamista. Napa on siis kun koira tulee jommalta kummalta sivulta ohjaajan eteen istumaan. Kaikku otti kisatreenit. Jaoin liikkeet kolmeen osaan ja palkka tuli sitten kolmannen liikkeen jälkeen. seuraamisessa piti antaa muutama lisäkäsky kun tassu jo lopussa painoi, mutta ne auttoivat ja homma vietiin hyvin loppuun. Kaukoissa tuli yks lisäkäsky, mutta ei onneksi taas valunu maahan se istuminen. ja tunnaria taas pyöriteltiin, joten tunnarin palautusta sit loppuun. Kapula suuhun ja mami nakkasi heti namin taakse kun K kääntyi palautukseen. Josko vauhti ja kiire palkalle lopettaisi pyörittelyn... Mutta muuten olin kyllä ihan tyytyväinen suoritukseen. Täytyy vielä parit moiset treenit ottaa ennen seuraavaa koetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti