Perjantaina olimme jo niin ajoissa ettei aurinko ollut vielä noussut kunnolla. Näin ollen kuvat oli jääny aikas surkeiksi. Maisemat oli kyllä sitten senkin edestä upeammat.
No onneksi kuiten oli kohtuu hyvä hankikanto kelkkajäljillä niin ei tarvinnjt luikastella jäällä tiellä.
Sit me kyllä vän tuhmuutettiin, kun tulomatkan loppuosuus oli vähän upottava ja päädyimme ladulle... Latu näytti kuitenkin sen verran jäiseltä ja huoltamattomalta että uskalsimme siinä painiskella ja kävellä. Seuraavana päivä olkin jo huoltoauto käyny suhauttaan ladut kuntoon joten piti keksi muut reitit.
Ja näin järkyttyny Ume oli kun meidän kävelyreiteillä vedeltiin suksilla!!!! OMG!
Onneksi montuilla oli hyvä pito lumeilla niin myllätä pystyi oikein kunnolla. Nyt oli valoakin sen verran että "pari" kuvaakin tarttui mukaan...
Ettei vain Kainon kulmuri olisi uponnut Umen nenään ..
Kaulanahkaan ne upotetaan kyllä surutta!
Ume antaa kyllä tätsylle nykyisin aikas samalla mitalla takaisin.
Nahka ja niskat rutussa.
Pakolliset ilmeet. =D Kainon kieli elää kyllä usein ihan omaa elämäänsä.
Hetki meni, että älysin mikä Umpan naamaa vaivaa. Huulet lennossa!
Umppa alkoi lopussa päästä jo kunnolla vauhtiin ja paini moodiin.
Mutta kun tätsyllä alkaa homma nyppiä loppuu se sitten siihen. Umppa raukka ei aina ihan heti ole ajan tasalla mitä tapahtui. =D
Kotona onkin sitten unet maittanut kun ulkona vuoroin sataa vettä ja vuoroin pakkuu kunnon pakkaset.
Loppuun vielä ne Umpat: Umella on lelujen kans niitä teemaviikkoja ja päiviä. Milloin on possut, millolin fantit yms. Nyt on uusi teema löydetty. Mustavalkoiset lelut. Nämä oli nyt sunnuntaina kannettu yläkertaan. Uskomaton otus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti